perjantai 14. maaliskuuta 2008

Erilaista

Vein pojat tänäänkin aamulla bussilla kouluun. Koulun portilla pienempi tarjosi minulle molempia poskia pussattavaksi. Ei koskaan yleensä tee niin minulle. Meillä on toisenlaiset erorituaalit. Sitten tajusin. Isänsä tekee aina niin. Antaa pusun poikien molemmille poskille.

Puolitoista tuntia kotoalähdön jälkeen olin taas kotona. Join kahvia ja saatoin miehen sairaalaan.
"Et sitten tuu sisälle", hän varmisteli nolona. Sanoin tulevani vaikka tutkimushuoneeseen jos niikseen tulee. Lupasi kuitenkin puhua omasta puolestaan, joten erosimme.

Kävin eri kaupassa ruokaostoksilla kuin yleensä. Tavaroita oli vaikea löytää, koska kaikki oli eri paikoissa, kaikki oli erilaista eri "merkkisessä" kaupassa. Suklaaleivokset kuitenkin löytyivät ihailtavan helposti.


Ostin lankojakin. Eri värejä. En tiedä mitä teen niistä. Uskon ostaneeni sinisen rauhoitatvan ominaisuuden takia. Olisko noin?
Joka tapauksessa nyt on puuvillalankoja ja melkein kokonaan villaista (tuo suurin kerä). Tuntuu että käteni tarvitsevat tekemistä. Muuten pää työskentelee liikaa.



Mies tuli kardiologilta. Verenpaine korkea kuten eilenkin. Sen takia heti toinen lääke käyttöön edellisen lisäksi. Sydäntutkimukset paljastivat sydämen laajentuneen. Seuraavaksi tutkitaan kaulasuonten verenkierto ja suonien kunto, raajojen verenkierto, munuaisten kunto ja silmänpohjat. Muun muuassa. Ai juu, ja pari röntgeniä lisäksi. Ensi viikolle on melkein joka päivälle joku tutkimus. Tänään määrä käydä vielä omalääkärillä katsomassa sairasloman jatkoa.

Tällaista tämä nyt on. Aika erilaista.

20 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Paljon voimia epätietoisuuden ja hädän keskelle. En kerennyt reagoida edelliseen viestiisi, mutta ajattelin illalla sinua ja perhettäsi, vaikka en edes tunne teitä. En osaa sanoa muuta.

Tiuku kirjoitti...

Hmmm, suklaa leivokset houkuttaisivat täälläkin. Sitä sanotaan että suklaalla on hyvää oloa tuovia vaikutuksia. Tuntuu että teille sitä tarvitaan. Toivon kovasti että lääkäreillä juoksu tuo tulosta ja syyt selviävät.

Sininen on useimmiten mielletty rauhoittavaksi, ja usein sisustus lehdissä (Suomalaisissa) sitä hehkutetaan eri toten makuuhuoneisiin. Minulle sininen yhdistyy heti mereen,ja veteen.Tosi sininen makuuhuone olisi aika raju.Niin että saattaisi jopa tulla huono olo kun liiaksi tulisi meri ja laivat mieleen. Pieninä annoksina sininen on kyllä ihanaa, ja kaikki ne sävyt. Tällä hetkellä välimeren sininen ja hivenen lilaan laventeliin menevät siniset sekä voimakas tummasininen houkuttavat.
Pidä itsesi kiireisenä,ja kerro taas kuulumisia sekä tuotoksia.

pikkujutut kirjoitti...

Jos yhtään voin helpottaa oloasi, niin sydämen laajentuma voi johtua pitkään jatkuneesta korkeasta verenpaineesta ja sitä voidaan hoitaa lääkkeillä.Eli hyvä kun lääkkeitä on aloitettu.Kyllä ne paineetkin vielä laskevat.Hyvää huolta miehestäsi pidetään kun tutkitaan kunnolla.

Toivotan teille stressitöntä ja levollista viikonloppua, rauhallisia yöunia ja käsille paljon tekemistä! Tsemppiä!

Anonyymi kirjoitti...

Minulla todettiin 35-v tarkastuksessa korkeat verenpaineet (ei mitään oireita aiemmin), lääkityksellä lukemat saatiin nopeasti kuriin ja vointi on ollut nyt parisen vuotta moitteeton.
Hienoa että miehesi pääsee noin laajoihin tutkimuksiin ja ammattitaitoiseen hoitoon, toivon teille hyvää jatkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Voimia, lämpimiä terveisiä. Olette ajatuksissa.

Sooloilija kirjoitti...

Täältä myös ajatuksia sinne päin. Kirjoitit eilen niin tunteella, että samoin minä mietin tapaustanne eilen illalla ja tänäänkin. Kerroin miehesi verenpaineesta jopa eräälle henkilölle, jolla myös samoja vaivoja. Hänkin kävi sitten blogiasi katsomassa..
Ihmisten asiat koskettavat ja niitä peilaa aina omaankin elämäänsä.
Kaikki kyllä järjestyy. Hyviä vointeja kaikille teille!

Liivia kirjoitti...

Uskon vakaasti ja vankasti, ettei mistään vakavasta ole kysymys, mistään mikä ei menisi levolla jne.
Tällaisessa tilanteessa ei auta kuin uskoa.

Toivottavasti sinisävyistä on apua mielelle, ja leivoksista.

Unknown kirjoitti...

Nyt vasta huomasin nämä uutiset.
En osaa sanoa mitään.

Toivotan kuitenkin kaikkea hyvää ja parasta miehellesi ja sinulle, lapsille!

Inka kirjoitti...

Lepoa, lepoa ja lepoa. Olette ajatuksissa.

Anonyymi kirjoitti...

Voi kamala, luin vasta nyt tuon edellisenkin blogauksesi. Onneksi miehesi pääsi heti tutkimuksiin. Voimia sinne.

Anonyymi kirjoitti...

Aikamoiset verenpaineet miehellasi. Mutta laakkeilla ne laskee.
Minulla todettu korkea verenpaine 26 vuotiaana, josta alkaen olen laakityksella. Molemmilla vanhemmillani verenpainetauti, joten sukurasitus taalla.

Voimia perheellesi!

Mussu

Rebecca / Sanctuary kirjoitti...

Ajatuksissa olette täälläkin. Lepoa epätietoisuuden keskelle!

Vilijonkka kirjoitti...

Siniliilat ostoksesi näyttivät ihanan viileiltä, toivottavasti auttavat pahimmassa tuskassa.

Tsemppiä. Mukana eletään täälläkin.

Matroskin kirjoitti...

Voi ukkoparkaa. Onneksi onneksi kuitenkin asutte maailmankolkassa, jossa saa moisiin vaivoihin hoitoa. Jossain Bangladeshin slummissa se saisi varmaan kuolla kupsahtaa kaikessa rauhassa. Toivotaan että tohtorit saavat pian reistailevan pumpun kuriin. Voimia!

violet kirjoitti...

Kiitos taas kaikki.
Vaikka huolettaakin niin mihinkään paniikkiin ei ole syytä. Se tieto,että mies on hyvissä käsissä auttaa kovasti. Sekin tieto rauhoittaa, että sairaala (jossa tutkittiin ja tutkitaan) on parin korttelin päässä jos kiire tulee.

Verenpaineeseen on toki lääkkeitä, tosin oikean lääkityksen löytäminen voi olla usein hankalaa. Eniten meitä tietysti kiinnostaisi tieto verenpaineen syystä,sillä tuo on aika lyhyen ajan sisällä noussut ja lukemat hurjia. Mutta kuten sanottu, tutkimukset kesken.

Noh, minä olen sellainen että voivotan hetken ja sitten toimin sillain automaatilla. Minä olen nyt ainakin jonkun aikaa yksin vastuussa jutuista. Hoidetaan mies kuntoon ja katsotaan sitten miten hänen elintapojaan muutettaisiin jne.

Kaikki on kyllä ihan hyvin. Mies tosin sanoi jo tänään"ihan tarpeeton olo, ihan tylsää".
Minä siihen että he....vetin hyvä.
Niin pitääkin. Sinä olet nyt sairaslomalla;-)

Puisto kirjoitti...

Olipa hurjat lukemat miehelläsi. Uskon vakaasti, että syy tutkimuksien jälkeen löytyy sekä siihen hoito. Ja hänellä on nyt lupa vain levätä. Koitahan sinäkin jaksella, voimia täältä teille kaikille.

Ja tommonen lähikuva suklaaunelmasta suklaattomassa kodissa olevalle suklaan ystävälle! :)

Anonyymi kirjoitti...

Voimia ja rauhaa sinne huolien keskelle. Hyvä, että mies pääsi nopeasti hoitoon, kohtahan se on jo parempi kuin ennen, ihan varmasti.
-minh-

Iiriskukka kirjoitti...

Voimia teille!Tuollainen varmasti säikäyttää ja pysäyttää!

Anonyymi kirjoitti...

Hei Violet! Oon sun kirjoituksiasi pitempää lueskellut ja joskus meinannu jotain kommentoidakin, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nämä kaksi viimeistä kirjoitusta kuitenkin pysäyttivät, sillä tiedän miltä tuntuu kun puoliso yhtäkkiä sairastuu vakavasti ilman mitään ennakkovaroitusta. Olen kanssa nyt ollut 24-h vastuuvuorossa viimeiset 3 kuukautta, mutta kummasti sitä jaksaa kun on pakko ja elämäkin kulkee eteenpäin päivä kerrallaan, niinkuin jossain on viisaasti sanottu ei kannata tänään murehtia huomista,sillä sillä on taas omat murheensa. Me ollaan nyt menossa parempaan päin ja toivon teille samaa. Ja vielä siitä epätietoisuudesta, se oli munkin mielestä kaikkein vaikeinta tässä prosessissa. Voimia! t. Jaana

Anna Emiliaana kirjoitti...

Epätietoisuus ja voimattomana vierestä katsominen on kamalaa. Suklaaleivokset ja sininen tekevät varmasti hyvää. Toivon teille parasta. Ja kuten Liivia sanoi, pitää uskoa.