perjantai 5. joulukuuta 2008

5.30





Tykkäisin käyskennellä ohuessa aamutakissa ympäriinsä ja vastata puhelimeen että sen ja sen residenssissä. Sanoisin sinne puhelimeen vielä että hetkinen, katson onko hän asuntomme länsisiivessä...
Tulisko vähän hieno olo, häh?
En kuitenkaan osaa pitää aamutakkia. Valuu ja tulee Madame-olo. Villatakissa taivallan. Puhelimeen vastaaminen on ankiaa. Ei tiedä kuka siellä on ja sen sellaista epämääräistä paniikkia. Joku voi kysyä jotakin.
En osaa myöskään kävellä kadulla seuralaiseni vasemmalla puolella - kääntäen: kävelen aina ihmisen oikealla puolella mikäli voin päättää. Vasemmalla puolella kulkiessani tulen kömpelöksi, kompuroin jalkoihini enkä melkein pysty puhumaan kävellessäni.
Laukkua kannan vain oikealla olalla. Laukun pitää levätä oikealla lantiolla. Tuo on ihan perustavaa laatua oleva luonnonlaki minun kohdallani.
Tällaista tuli mieleen tänä aamuna klo 5.30 kun heräsin ilman kelloa. Kukkuu.
(Kuvilla ei liene mitään tekemistä tämän kirjoituksen kanssa - taaskaan.)

30 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Kukkuu. Minulla on juurikin nyt ylläni yönsininen plyyshiaamutakki, joka on somistettu (valtavin) olkatoppauksin, kultanapein ja kultalangoin kirjotuin kukin. Ihan on madame-olo kieltämättä! Harmi kun kukaan ei tähän aikaan yleensä soita, vastaisin varmasti Oharin residenssissä, madam itse puhelimessa.

(Hihi. Tunnelmaa ehkä latistaa vähän jalassa olevat froteesukat ja joka suuntaan sojottava kuontalo. Ehkä tämä mummun perintöaamutakkikin 80-luvulta voi olla jo loistonsa päivänsä nähnyt...)

MaaMaa kirjoitti...

Kukkuu multakin!
Olipas hauska bloggaus! Huvittavia ajatuksia humahtanut päähäsi aamuvarhaisella :D

Mä kävelen vuorostani yleensä ihmisten vasemmalla puolella, johtuen varmaan siitä että käsilaukku on aina mun vasemmalla olalla. Jos kävelisin oikealla puolella, niin kyynärpää tökkisi vieruskaveria kun pidän käsilaukusta kiinni. :)

Mä mietin yksi aamu pukiessani päälle, että taidan aina laittaa vasemman jalan ensin lahkeeseen kun laitan housut päälle. Samoin takkia pukiessa heitän takin aina vasemmalta puolelta päälle - ensin siis sujahtaa vasen käsi hihaan.
Sukat ja kengät menee miten sattuu, kylläkin.
Eli mäkin olen miettinyt ja tarkkaillut samoja asioita kuin sinä :D

...tulipas vasen-sanainen kommentti!

Liivia kirjoitti...

Ootpas saanut kaunista postia ja näpännyt siitä vielä nätin kuvankin.

Laukku oikealla olalla tietty. Villatakki mieluummin kuin aamutakki selvä se.
Tuota vasemmalla puolella kulkemista en käsitä...Mutta bussissa istun aina vastakkaiselle reunalle kuskiin nähden. Samoja juttuja kaiketi.
Ja puhelimeen vastaaminen se vasta kammoa onkin.
Residenssissä olis kiva olla vaikka viikko, mutta sitten kaipaisin jo tiiviimpiin neliöihin. Iso talo on pelottava paikka jotenkin...

pikkujutut kirjoitti...

Olkalaukku vasemmalle olalle,oikealle lantiolle,vahan vatsan puolelle kyllakin, ainakin taalla,just in case.

Laitoin juuuri vaatteita kuivamaan ja ennenkuin olin edes tekstiasi lukenut naureskelin itselleni kun tietyssa jarjestyksessa ne pitaa ripustaa, muuten ei oikein osaa.Lienee myos naita samoja tapoja.

Kuvat rimmaa keskenaan, ainakin minusta.Hieno paketti.

Paevi kirjoitti...

Ai enko mina olekaan ainoa jota kammottaa puhelimeen vastaaminen? (yhym, joskus nuoruudessani olin muutaman kuukauden sanomalehden puhelinvaihteessa toissa...)
aamuisin on paalla spagettitoppi, villatakki siihen paalle vain jos tulee liian kylma. aamutakkia en edes omista, kylpytakkiakin pidan vain noin kerran vuodessa.

violet kirjoitti...

Ohari: olkatoppaukset ja kaikki!Sun kelpaa...residenssissä vaellella. Olkoonkin loistonsa päivät nähnyt tuo plyyshivehje.

Maamaa; Nih, en tiedä mikä herätti tuohon aikaan. Ehkä se, että näin juuri unta että olin Epe Heleniuksen tyttöystävä (kaikki tamperelaiset ainakin tietää!). Joskus tulee tällaisia ajatuspätkiä.
Aika vasen-sanaista oli, joo. Taidat olla vaseNmistolainen!

Liivia: Sanctuary lähetti parit lehdet vaihtona ja oli tosi kauniisti pakattu tapettiin.
Niin, mä siis kävelen aina ihmisen oikealla puolella. En osaa sanoa mistä se on tullut mutta se on ollut niin aina..niin kauan kuin muistan. On parempi olo jotenkin siinä.
Joo, emmä mihkään residenssiin...vaikka oliskin aamutakki luontevasti päällä ja vielä silkkiset aamutossut.

Pikkujutut: just eilen ostin suuuuuren olkalaukun jota kannan noin. Semmonen vähän postimiesPate -laukku.
Kuvat rimmaa keskenään muttei tekstiin;-)...

violet kirjoitti...

Päivi: joo, ei uskoisi ettq minä olen ollut muutaman vuoden yhdessq toimistossa puhelinvaihteena (muun kaiken muassa...plääh) ja sitten toisessa paikassa hoitamassa puhelinajanvarauksia...ai joo ja soitellut galluppia!

maare kirjoitti...

Minä kannan laukkuani sekä kävelen aina kanssakulkijan vasemmalla puolella. Ja olen puolestani lopettanut aamuöisen heräilyn, joka on hyvä, niin hyvä. Unetkin ovat hauskimmillaan juuri aamuyöstä, huomaan!

Allu kirjoitti...

Tuosta muistuu mieleen, kun olin aikanaan opiskelijana babysitterinä amerikkalaisessa perheessä Heidelbergissä. Perhe asui aivan tylsässä kerrostalossa ja minun käskettiin vastata puhelimeen: Roth residence, babysitter speaking. Siitä lähtien residence-sana on saanut eri merkityksen.

violet kirjoitti...

Maare: no nyt mä tajuan miksi sun kanssa onkin niin helppo kävellä!!

Allu; tyrsk tyrsk;-)
Mä alan kans vastamaan noin....

Sooloilija kirjoitti...

Oi kun oppisi pitämään aamutossuja, mutta ei, jalat hikoavat niissä aina, siksi olen melkein aina avojaloin kotona..

Aamutakkia pidän, mutta yhdessä aamutakissani on niin leveät hihat, etten pysty tekemään mitään kastelematta tai sotkematta niitä. Joten epäkäytännöllinen on sekin. Lapset sanovat minua aina se päällä Britney Spearsiksi, koska jostain syystä siihen aamutakkiin on kirjailtu kaunolla kirjaimet BS. (On joku citymarketin merkki kai..). Ja oikeasti jos joku on Britneystä kaukana niin minä.. Siksihän se niin hupia onkin ;D

Tuuli kirjoitti...

Residenssissä. :-D Minulle tulee tuosta mielen vain Pokka pitää -sarja:
"The Buckeeeeeeeeee residence, lady of the house speaking!"

KatiaG kirjoitti...

Minäkin ajattelin heti ihanaista Hyacintia Pokka pitää-sarjasta :-)
Eipä sillä, ihan tahallani kutsun omaa pikku studioasuntoani residenssiksi minäkin. Ja omistan kauniin, silkkisen, käsinkirjaillun aamutakin (lahja äidiltä), mutta vain haaveilen elämästä jossa sitä voisin pitää (neljä kissaa ja niiden kynnet... ei tee hyvää silkkisatiinille) ja huudella sinne länsisiipeen jotta onko kylpyveteni jo valmis.

Puhelinkammo lie aika yleinen. Pääsiin omasta soittamiskammostani eroon, kun olin Suomen Gallupilla töissä 1,5 vuotta opiskelun ohessa. Tuli varmaan muutama tuhat puhelua soitettua... Puhelimeen vastaamisesta en pidä edelleenkään, varsinkaan väsyneenä tai stressaantuneena.

minja kirjoitti...

Ihana!

Puhelimeen vastaamista inhoan. Aamutakkia en omista, mutta haluaisin semmosen velourisen. Villatakki ja lökärihousut on parasta!
En osaa kävellä rinnatusten myöskään vaan tuupin aina vahingossa. Enpä ole tullut ajatelleeksi johtuisiko väärästä puolesta...
Tanssia en osaa myöskään muutakuin liiskautuneena toiseen, jos täytyy parittain tanssia.
Isot talot pelottavat. Paitsi jos on monta koiraa :D

isoinpapu kirjoitti...

Ristin kädet rinnalle niin että oikea tulee yläpuolelle, sormet niin että vasen peukku on "etummaisena". Suurin osa lapsistani tekee toisinpäin.

Rakastan puhelinta koska mulla on vahingossa puhelinääni, joka täysin peittää epävarmuuteni, joka taas live-tilanteesa tulee voimakkaasti esiin.

Kun otan leipäviipaleen, haukkaan siitä aina ennen voitelemista. Aina. En edes huomaa tekeväni niin. Muut huomaavat.

LÄhtiessäni juoksemaan painan pääni hetkeksi hassusti alaspäin. Lohdutan itseäni että se ehkä vähän näyttää varsamaiselta.

Kassi vasemmalla olalla, tai yli olan, siis ristiin(kun kädet täytyy saada vapaaksi, näyttää vähän hoopolta kyllä.)

Hampaiden harjaus aloitetaan oikealta alhaalta.

Liivia kirjoitti...

Ketään ei kyllä kiinnosta, mutta pakko sanoa (juuri tulin ovesta kassi olalla) ettåä se onkin vasen olka mulla.
Ja Isonpavun tavoin aloitan aina hammaspesun samasta kohdasta.

Ja mulla on sama hassu leivänhaukkaamistapakin kuin Isollapavulla.

Opiskeluaikana tuli luettua joku aivopuoliskoja käsittelevä teos, joka siis käsitteli näitä valintoja, oikea, vasen vaiko molempi. Oli mielenkiintoinen. Kaikki tämä näet vaikutti luovuuteen. älykkyyteen ja ties mihin. Joku dignoosi sieltä annettiin, mutten enää muista mikä.

Inka kirjoitti...

Laukku vasemmalle olalle, hammaspesu aloitetaan alhaalta vasemmalta ja kädet ristiin niin että vasen käsi päälle. Puhelimeen vastaaminen on ihan järkkyä, ja kävellessä rinnatusten tahdon aina kiilata kaverin. Sama millä puolella kuljen.
Niin kauniit kuvat.
Niin ja puhelimeen olisi ihana vastata tuo Hyacinthin "Lady of the house speaking".

Sanctuary kirjoitti...

Hupaisia, mielenkiintoisia ajatuksia. Mun on käveltävä vasemmalla puolella, en ole ennen ajatellutkaan. Ja aamutakista olet niin oikeassa, onneksi minulla ei sellaista nykyisin ole olemassakaan. Paketti on näköjään vähän repsahtanut ja valahtanut matkalla :)

Tuula kirjoitti...

Heh, mullekin tuli tuosta residenssissä käyskentelystä ja puhelimeen vastaamisesta mieleen ihan Hyacinth Bucket! Ihana täti :D Harmi, ettei sitä sarjaa enää tule telkkarista.

Mun ajatus joskus samoihin aikoihin aamusta oli, että "Voi tsiisus, miks just mun lapsi haluaa syödä tunnin välein..??!"

Katilein kirjoitti...

Ihanaa! Tämä kirjoitus vetää suun hymyyn. On mielenkiintoista tietää, mitä mietteitä ihmisillä on hämärän aikaan. Varsinkin kun itse olen nykyään vauvan takia ihan outoihin aikoihin hereillä.

Papi kirjoitti...

Sinä oot sitten ihan meikäläisen aikaan hereillä ollut :)

Mulla on laukku aina vasemmalla olalla ja jos on yliolanlaukku, hihna oikealla ja kassi-osuus vasemmalla. Ponnistan myös vasemmalla jalalla, mutta kädet ristin oikea peukku päällä.

Mulla ei ole aamu- tai kylpytakkia ollenkaan, kotiasuna on yli-iso trikoohaalari ja jaloissa villa- tai pehmosukat. Puhelinkammoa mulla ei ole, mutta jos puhelin soi öiseen aikaan, silloin tulee heti pelästys jostain huonosta uutisesta.

Tämä lady of the house on oikeakätinen.

paperisydän kirjoitti...

Onpas kauniit kuvat!

Puhelimeen on nykyään mukavampi vastata, kun ei ole muuta kuin kännykkä. Vaikka tietysti siihenkin tulee joskus soittoja vieraista numeroista.

Villatakit on parhaita :)

Helinä kirjoitti...

Rakkaat, kirotut, pinttyneet tavat.
Ilman niitä ei olisi minua!?

Pitääkö muuten oikeakätisen pääsääntöisesti kassia vasemmalla olalla ja vasurit oikealla?

Itse olen vasuri ja kassi AINA vasemmalla olalla myös. Mutta kuljen luontevimmin henkilön B vasemmalla puolella.
Kiitos vielä näistä kauniista (asiaankuulumattomista) kuvista.

Suvi kirjoitti...

Aamutakissa tulee aina sairas olo. Kiva flanelli pyjama on parempi haahuiluun. Mutta minullakin silti aina jonkinlainen villatakki. Ja tietenki villasukat, jotka aina jalassa kun kotona on. Ja töppöset laukussa kyläilyn varalta.

Ja kassia ei vain voi kantaa vasemmalla olalla. Silloin sitä vasta pulassa ollaan, kun joutuu kokoajan keskittyä siihen laukkuun. Joten oikealla olalla kannan minäkin.

Punamulta kirjoitti...

Hip!

Puhelimeen vastaisin ihan mielelläni (jotenkin poikkeava?). Voisin kuvitella olevani joku keskuksen täti jossain...varsinkin jos aina saisin yhdistää puhelun jollekin muulle, ettei mun itse tarvitsisi antaa vastauksia mihinkään tms...

Villatakissa tunnen yleensä olevani liian "alasti"...olen muodokas, tonnikeiju...tms. ja siis mielelläni pidän sellaista lähes armeijan puolijoukkueteltan kokoista aamutakkia (sentään Marimekon kuitenkin)...

Jalassa on nykyään aina vain ja ainoastaan villasukat!!! Olen vihdoinkin tajunnut kuinka toimivat ne ovat. Mutta menihän siihen 38 vuotta...

Sellaista "muumimamma"-tyylistä laukkua en osaa luontevasti kantaa mitenkään. (Siis sellaisia lyhyitä "kahvoja" tai remmejä...) Se ei oikein sovi enää olkapäille ja kädessä roikkumassa se tuntuu ylimääräiseltä. Jos on olkalaukku, pitkällä hihnalla siis, se ei roiku vaan toisella olkapäällä, vaan menee myös pään yli...ehkä enemmän vasemmalla olkapäällä, mutta laukku roikkuu siis oikealla puolella lantiolla...

En tunne olevani madame, mutta Matami kylläkin ;))))

Näitä juttuja voisi jatkaa loputtomiin...astiat astiakaappiin aina tiettyyn samaan järjestykseen, samoin astianpesukoneeseen...ja niin edelleen...

Merja kirjoitti...

Mää olen taas sellainen kylpytakki-ihminen. Viihdyn siinä viikonloppuisin yleensä puoli päivää (tosin se ei oo mikään hieno silkkinen). Puhelin ei kammota, itse asiassa laskut on yleensä sellaisia että taidan viihtyä aika hyvin luurin päässä. Residenssi saisi olla isompikin, kunhan joku muu siivoaisi, tykkään tilasta.

Oikealla puolella kuljen mieluiten. Laukku AINA oikealla olalla.

violet kirjoitti...

Sooloilija: mulla aamutossut korvaa ikuiset villasukat. Täällä on kyllä niin kylmä että vain hullu olisi avojaloin.
BS-takki;-)

Tuuli: juuri häntä ajattelin esikuvanani kun tuon kirjoitin.

KAtjaG: kissat tekee selvää kaikesta. Vanhemmillani oli myös ennen kissa joka kynsi kaiken. He kutsuivat tätä "entisöijäksi". Totta se olikin, koska kissa teki kaikesta entistä.

Minja: kokeile puolen vaihtoa!

Isoinpapu: mun kädet on ristissä nin että vasen peukku on päällä...ja sulla on väärää tietoa, sillä hampaita aletaan harjata VASEMMASTA alareunasta!

Liivia; korjaus otettu vastaan!
Kuka noita diagnooseja muistaa...

Inka: noin määkin kädet ristin

Sanctuary; paketti oli sen verran revennyt että pelkäsin ettei kaikki ole mukana mutta oli!

Tuula; olen varsin huojentunut siitä ettei mun enää koskaan tarvi ajatella noita...;-)

Katilein; voi, sinäkin vauvan takia....mutta semmosta se on ja oli meilläkin.
Nyt kun saa nukkua niin sitten sitä kukkuu ja ajattelee kaikkea.

Papi: joo, poikkeuksellisesti olin hereillä tuolloin...

Paperisydän: kiitos kiitos.
Kyllä mä tutuille vastaan mutta...

Helinä: "Pitääkö muuten oikeakätisen pääsääntöisesti kassia vasemmalla olalla ja vasurit oikealla?"
En minä ainakaan!

Suvi: "sairas olo"...;-)

Punamulta: taidat olla eka kertaa kommentoimassa? Tervetuloa!
Ihan totta, näitä voisi jatkaa kuinka paljon vaan.

Merja: kyllä määkin tutun kanssa puhun - oi voi kun puhunki - kun alkuun pääsen, mutta se karmea hetki kun puhelin soi, eikä vielä tiedä kuka ja mikä asia...

Anonyymi kirjoitti...

Hei, onpa inspiroivia kuvia...ja kiva blogi! Sait juuri uuden lukijafanin. Kiitos.
Leila

Vilijonkka kirjoitti...

Osallistuntaas hieman myöhässä keskusteluun, mutta pakko vielä kommentoida.

Olin opiskeluaikoina neljänä kesänä osastonsihteerinä maan kiireisimmällä päivystyspoliklinikalla Helsingissä ja työhöni kuului paitsi vastaanottaa tiskillä omin avuin sisään tulevat potilaat myös vastata puhelimeen,. Ja se oli ihan hirveätä. Kyselivät ihmiset ihan omituisia ja vastauksien piti olla oikeita, mutta hankalinat oli aina tietää oliko kyseinen ihminen oikeutettu tietoon! Hyi, en enää ikinä halua sellaiseen tyhön enää.

Ja laukun on oltava mulla vasemmalla, ehdottomasti, samoin kädessä roikkuvan lapsen. Eli jos me kaksi kävelisimme yhdesä täytyisi kulkea peräkanaa!

violet kirjoitti...

Leila; kiitos, hauska kuulla! Mukaan vaan.

Vilijonkka: tuosta taas tuli mieleeni oma työni muinoin yhdellä yksityisellä lääkäriasemalla...voi hyvä sylvi kans mitä puheluita sinne tuli! Ja tiskissä kuuli myös välillä vaikka mitä.