keskiviikko 9. joulukuuta 2009

No onkos tullut...




Tänä aamuna väsyttää. Katselin eilen Ranskan tv:stä loistavan dokumentin ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, ja sen jälkeen aiheeseen liittyvän keskustelun ja terveisiä Kööpenhaminen kokouksesta.
Mitä sanoa....? Dokumentti sai mykäksi, itkemään ja halvaannutti. Toisaalta tuli toiveikas olo: jos me kaikki kovasti yritämme, jos lapsemme ovat viisaampia...jos...
Koko ajan kaikkialla sanotaan: en ole koskaan ennen nähnyt tällaista säätä, tällaista satoa, tällaisia tuhoja. Syynätään käyriä  ja tutkitaan tilastoista ovatko tuntemukset todellisia vai heittääkö se kuuluisa miesmuistikin jo pahan lailla.
Kuinka ikinä onkaan, tänä vuonna joudun kirjoittamaan 'talven' lainausmerkkeihin eikä pipoakaan ole saanut päähänsä laittaa kun kerran. Auringonkukat ovat edelleen kirkkaan keltaisia terassilla ja puissa on silmuja. Ylipäätään ilmassa on keväinen tuulahdus. Mietin kehtaako siitä olla iloinen, kun se samalla tuntuu pahan henkäisyltä.

26 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Sietämättömän hieno teepurkki!

Minä uskon, että ihminen on syypää (sen nyt todistaa kaikki faktat)paljoon, mutta uskon myös, että maailmankaikkeudella on osuutensa. Luettiinhan jo ala-asteella että jääkausi tulee uudelleen ja siinä välissä on muuta.
Ihminen voi kuitenkin tehdä paljon pallonsa hyväksi.

Hämmästyttävän paljon huomaan yhä lähipiirissä ettei juurikaan tunnu ekoasiat koskettavan heitä. Monet pitävät sitä valintana kuten vaikkapa kirkoonkuulumattomuutta.

minja kirjoitti...

Me taidettiin katsoa sama dokkari illalla. Oliko se tämä sama:

http://areena.yle.fi/ohjelma/fdd2a281d26d518fd1d8dcb3a8e8e164

Ja Liivia koko viestille nyökytän päätäni kovasti.

Anonyymi kirjoitti...

Minä olin eilen ihan ihmeissäni, kun näin yhdessä puussa uudet lehdet, siis ihan jo oikeat lehdet, vaikka se puulaji jo pudotti tänä syksynä yhdet lehdet, eikä taatusti ole ikivihreää laatua!!!

Ja sitten vielä kaikki ne, jotka väittävät, että ilmastonlämpeneminen on huijausta. Tutkijalle tulee varmaan melkein itku sellaisesta.

t.minjo

Katja kirjoitti...

Minä olen angstaillut saman aiheen parissa. Luin aamiaisella Tiede-lehden uusinta numeroa, jossa oli aiheesta iso ja kyllä vain, hyvin synkkiä lupaava artikkeli. Se päättyi sanoihin:
"Ollaksemme turvassa meidän pitäisi vähentää hiilidioksidipäästöjämme 70 % vuoteen 2015 mennessä, mutta tätä nykyä päinvastoin lisäämme päästöjä 3 % joka vuosi."

Ja juu, näitä ekologisuuden vapaamatkustajia riittää, ihan kaikissa ikäluokissa (no jaa, lapst taitavat olla fiksuimpia). En ymmärrä, miten esim. ekoroskien erottelu sekajätteestä on joillekin yhä mahdoton juttu, mistään sen isommasta nyt puhumattakaan.

minja kirjoitti...

Mä en kanssa kestä niitä vastaanvänkääjiä, jotka yrittävät nyt väittää että tutkimustuloksia on vääristelty ja liioiteltu! Vaikka olisikin liioiteltu siinä että maapallo tuhoutuu vuonna x, vaikka se olisikin 10 vuotta myöhemmin oikeasti, ei se silti poista sitä tosiasiaa että saasteet tuhoavat kokoajan!
Näkeehän sen omin silminkin kuinka kaikenmaailman myrkyt mm.likaa ja rehevöittää vesiämme. Mökkiranta ei näytä yhtään samalta kun esim. 10 vuotta sitten.

Me ollaan täällä uudessa kodissa törmätty tuon lajittelun kanssa sellaiseen outouteen, että roskat on kyllä lajiteltu mutta ne on VÄÄRISSÄ laatikoissa. Siis bioroskissa on lajitellut maitotölkit jne. En voi käsittää!!!??

Vilijonkka kirjoitti...

Kurkkua kuristava aihe, mutta piristävät kuvat! Minä ostin tänään sitruunaa ihan vain kauneuden vuoksi. Olikohan se nyt sitten hyvä vai paha teko?

MaaMaa kirjoitti...

Mä näin eilen dokumentin Pääsiäissaarista. Siinä kerrottiin kuinka aikoinaan ihminen saapui saarelle, joka oli rehevä, valtavia jättiläispalmuja täynnä, joiden katveessa kasvoi hedelmällistä muuta vehreetä.
Ihminen asettui saarelle ja alkoi raivata puita tehdäkseen tilaa itselleen ja viljelyksilleen. Puista tehtiin myös taloja sekä veneitä, sitä käytettiin polttoaineena.
Ei mennyt montaa sataa vuotta, kun jättiläispalmuja ei enää ollut yhtäkään. Niiden suojassa ollut muu kasvillisuus katosi nopeasti sitten myös. Puut ei enää suojannut ilmastolta; sateet ja tuulet teki tuhojaan saarella. Ihminen ei pystynyt rakentamaan veneitä, eikä päässyt enää kalaan. Ei ollut mitään syötävää. Ihmiset muuttivat asumaan maan alle ja heimot alkoivat taistelemaan kaikesta vähästä. Pian niistä tuli kannibaaleja, kun muuta syötävää ei ollut. Heimot rakensivat kuuluisat "toteeminsa" jotka vieläkin ovat Pääsiäissarilla; ne suojelivat vihollisheimoilta, patsaiden kärsivät ilmeet ja luiset vartalot kertovat nälästä.
Pääsiäissarten kymmentuhatpäinen kansa kutistui reilusti alle 1000 vuodessa 111 ihmisen ryhmäksi ja saari oli asuinkelvoton, kunnes "nykyaika" saavutti sen ja elvytti tilannetta hieman.

Auttamatta tuli mieleen että Pääsiäissaaret on maailma pienessä koossa ....

Pelottavaa!

"If you wanna make the world a better place take a look at yourself and then make A Change"
-MJ: Man in the Mirror-

Iina Kraak kirjoitti...

Ahdistava aihe, kertakaikkisesti. Ei löydy edes sanoja.

Kai tähän tilanteeseen on päädytty siksi, että ihmisellä on jatkuva tarve kehittyä ja kehittää. Ajattelen, että siitä johtuu myös nykyiset uupumustilastot. Ei osata tyytyä mihinkään. Aina pitäisi olla enemmän ja enemmän. Oli kyseessä sitten tavara, maine tai kunnia.

Uskon pieniin tekoihin.

violet kirjoitti...

Liivia; purkki on sen yhden kuolleen tädin peruja. Pidän kovasti.

Kun ajattelen niitä ihmisiä joiden kanssa aiheesta puhun niin yleensä se menee niin että kaikkien mielestä on "ihan kamalaa" tällainen. Ja se siitä sitten. Enkä mää nyt oikeastaan edes puhu näistä paitsi kotona miehen kanssa. Isompi poika on myös huolestuneempi kuin soisi noin pienen olevankaan.

Minja; ei ollut tuo. Katsoin Ranskan tv:tä. Kiitos antamastasi vinkistä, tosin sinne tulee teksti ettei sitä voisi enää nähdä (?).

minjo; niin...kyllä luonnon pitäisi saada levätä eikä se saa.

Katja; silloin kun asuin vielä Ranskassa niin siellä kaikki pantiin iloisesti sekaisin. Ei ollut muuta vaihtoehtoa. Lasille oli paikka, siinä kaikki. Kovasti on sielläkin muuttunut näinkin lyhyessä ajassa.
Meillä on täällä kolmenlaisia roskia varten pussit: paperi, pakkaukset ja muut.

minja; no se juuri kun omin silminkin voi nähdä eron!
Eilisessä filmissäkin näytettiin alueita ympäri maailmaa ja ihmiset kertoivat mitä muutoksia ja miten lyhyessä ajassa on tullut.

Olisko tossa roskaesimerkissä mahdollista ihan vaan jonkun suuri väärinkäsitys? Luulisi että jos on nähnyt vaivat erotella tölkit niin saisi ne oikeaan paikkaankin...

Mun ihan päivittäinen raivonaiheeni on näin syksyisin/talvisin ne ämmät koulun edessä autoissaan, moottori käymässä. Ne siis istuvat siellä puolikin tuntia auto käyden. Tulevat hyvissä ajoin että saa paikan ja sitten istuvat autossa viime hetkeen asti ellei palele koulun pihassa kun päällä on jotkut saatanan balleriinatossut ja muutenkin puolialasti.
Siis oikeesti mulle tulee palava halu mennä iskemään tuulilasi rikki tai jotakin vaikkei se tietysti lainkaan tähän auta;-)

Vilijonkka; jaa-a, hyvyydestä ja pahuudesta en tiedä.
Ajattelen tässä asiassa ylipäätään niin että pyrin omalta osaltani tekemään EDES JOTAKIN vaikken pysty (enkä muuten edes halua, sen myönnän)"täydellisesti" elämään niin että se olisi maapallollemme vain hyväksi.
Mutta sellaiseen asenteeseen ei riitä ymmärrys kun joskus kuulee että "ei se mitään auta yksityisten ihmisten mitään tehdä kun suuret firmat/valtiot ei tee mitään"jne.
Että en mää kun ei muutkaan...

Maamaa; Ymmärrän että tuo vertaus tuli mieleen. Eilisessä dokumentissa oli samankaltaista asiaa.

Iina Kraak; varmasti noinkin, mutta kehittyä ja kehittää voi hyväänkin suuntaan! Sitä tässä juuri tarvittaisiinkin kai. Ja tekoja aika pian. Suuria tekoja, vaikka tajuan mitä ajat takaa pienillä.
Muuttuuhan ne suuriksi kun niitä on tarpeeksi.

minja kirjoitti...

Minulla linkki toimii, ainakin nyt. Oisko ollut joku tilapäinen virhe/tungos tms.

Mä mietin kanssa että oisko niiden roskien kanssa joku virhe käynyt, mutta tää on kyllä ihan toistuvaa. Mietin että voisin askarrella sinne jotkut selkeämmät kyltit :D

Voi helvetti noita auton tyhjäkäyttäjiä! Ei riitä sanat...

Celia kirjoitti...

Hyvä, kun nostit tämän aiheen esille!!

Minä olen myös sitä mieltä, ettei kauhistelu ja surkuttelu enää riitä varsinkaan, jos se ei näy missään omassa arjessa eikä valinnoissa.
On turha surra, ettei joulukuussa ole lunta, jos samaan aikaan lentää kaksi kertaa vuodessa esim. Thaimaaseen lomaileen eikä ole valmis luopumaan mistään.
Kuulostaa ehkä julmalta, mutta paljon julmenpaa on se todellisuus, joka lapsiamme ja lapsenlapsiamme odottaa.
Minusta kysymys ei ole kehityksestä vaan ahneudesta.

Neiti Nimetön kirjoitti...

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Suurinta osaa maailman ihmisistä se ei hetkauta niin paljoa, että he jotain asian eteen tekisivät. Toinen osa varmasti ei ole edes asiasta tietoinen.

Tämä taitaa olla opetuksien opetus ihmiskunnalle. Sitten vasta herätään kun on liian myöhäistä. Anteeksi kyynisyyteni. Ihmiset todistavat vain olevansa ihmisiä.

On hienoa, että jokainen asiasta välittävä kantaa kortensa kekoon. Ja tuo siten varmasti muutoksia lähiympäristöönsä.

Pauliina kirjoitti...

Hesarin kuukausiliitteessäkin oli mielenkiintoinen juttu ilmaston muutokseen liittyen Malediiveista, maailman matalimmasta valtiosta. Kyllä taas kerran mietityttää, että minkälaisessa maailmassa lapsenlapset elävät. ja pelottaa. Tuosta lajittelusta en edes jaksa sanoa mitään. ihmiset on niin välinpitämättömiä!

Tintti kirjoitti...

Mun mielestä esim. ns. kierrätetty design ei toimi ellei se autonrenkaasta tehty superkallis käsilaukku ole sen ihmisen ainoa käsilaukku eikä vain kuriositeetti viidenkymmenen muun käsilaukun joukossa. Ja mitä niihin eriteltyihin roskalaatikoihin tulee, niin yllättävän monessa piirissä jäteauto dumppaa laatikoiden sisällöt iloisesti sekaisin samaan kasaan kun kansalaisten silmä välttää. Suurin vastuu kuluttajalla on siinä vaiheessa kun hän valitsee tuotteen, jonka ostaa; välttää ylipakattuja tai kaukaa tuotettuja juttuja, oli ne sitten kuinka ekoja, luomuja tai kehitysmaaosuuskuntien tuotoksia hyvänsä ja ostaa vain tarpeeseensa eikä halujensa mukaan. Lähiruoka ja oman kylän käsityöt kunniaan, matkustaa voi tosiaan fiksumminkin kuin lentämällä Suvarnabhumiin. Isommissa kuvioissa esim. kaikki mäkkärien happy meal -lelut ja tiimariroina pitäisi lailla kieltää tai ainakin lyödä niin lujasti verolle, että ne karsiutuisi pois jo ennen kuin putkahtavat ulos tehtaasta tai edes kenenkään mieleen. Ja tämä uusien puhelinten, viihdeformaattistandardien, televisioiden jne. tulva... Mutta ei, tehtaillahan on työllistävä vaikutus ja työllisyydellä on kulutusta lisäävä vaikutus, jolla taas on... Ihmisen ahneus ja kyltymätön mukavuudenhalu on se, mikä ajaa tämän pallon tuhoon, joten sitä saa mitä tilaa. Ps. Maya-kalenteri päättyy 2012, vielä on kaksi vuotta aikaa tehdä rauha itsensä kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Naiset autoissaan, sekä kaara että pää tyhjäkäynnillä ;)

Ihan oikeasti tuollainenhan huonontaa ilmanlaatua paikallisesti, joten heidän omat mussukkansa joutuvat hengittämään koulun pihalla huonompaa ilmaa äitin välinpitämättömyyden/mukavuudenhalun takia.
Voisiko tuohon vedota;)

Omat lapseni käyvät myös keskustakoulua, johon monet oppilaat tulevat kauempaa kuin kävelymatkan päästä, joten autokyyti on pikkukoululaisille pakollinen (valinta tietysti sekin, että lapsi ei ole lähikoulussa vaan kauempana kotoa opetustarjonnan vuoksi.Itse mietin päivittäin ekaluokkalaiseni kanssa, että olisiko autokuljetusten sijaan sittenkin pitänyt valita lähikoulu).
Niin vielä se asia lopuksi :) Koulun parkkiksella on iso kyltti, tyhjäkäynti kielletty!

Valintoja, valintoja, sitä se elämä on. Vielä, kun tietäisi ne oikeat (vielä vuosikymmentenkin päästä) vaihtoehdot. Totuuskin on välillä niin muuttuva ja tulkinnanvarainen.

-piia

sukkamieli kirjoitti...

Hyvä aihe, puhuttaa varmasti kaikkia. Näinä päivinä on tietenkin mielenkiintoista seurata kaiken maailman vänkyröitä Köpiksessä. Groteskia ajatella, että muutama hassu ihminen päättää tämän pallon asioista keskenään ja osalla ei ole varmaan minkään sortin tietoa tai kiinnostusta asiaa kohtaan. Huh.
Mielestäni yksilöt voivat tehdä oman osansa ja luoda myönteistä "vähemmän, hitaammin"-meininkiä, mutta suurista päästöistä päätetään suljettujen ovien takana.

Ilmastonmuutos ei ole kuitenkaan mielipideasia vaan totista totta.

Ansku kirjoitti...

Hyvä aihe, ja todella lähellä omaa sydäntäni. Jo vuosien ajan olen kierrättänyt kaiken minkä kierrättää voi, sammutellut valoja, lätrännyt vähemmän vettä ja kaikkea sellaista, mitä tietyissä piireissä viherpiiperrykseksikin kutsutaan.

Sitten vaan joinakin päivinä menee kuppi nurin, kun vastaan tulee henkilö (aiemmin ehkä käsitykseni mukaan älykäskin sellainen), joka yhtäkkiä töräyttää: "Ai sääkö USKOT ilmastonmuutokseen?" tai "Kyllä se on yks paskan hailee miten paljo ihminen saastuttaa, ei se vaikuta."

Argh! Niskakarvat heti pystyssä! Mutta käydään me fiksummat hiljaista -- tai mieluummin kyllä äänekästä taistoamme sitä isoa pahaa vastaan. Sanokoot torvelot mitä hyvänsä.

Matroskin kirjoitti...

Meidänkään talossa ei osata lajitella. Esim saatetaan kipata lehtiroskikseen sanomalehdet jätesäkissä. Miten ihmiset voivat olla niin pöljiä?

Nykyajan kulutuskulttuuri on ahdistavaa. Havitellaan filmitähden elämäntyyliä eikä mikään riitä. Suurin osa ekodesignista ja käsintehdystäkin on täysin tarpeetonta, anteeksi vaan.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin ihailin tuota purkkia, hieno!

Minä pongasin eilen Espoossa pajunkissoja!

Soili kirjoitti...

Kerrostalossa asuessamme päivittäin harmittelimme ajattelemattomia naapureita. Paperikonttiin tai biojäteastiaan laittoi joku muovipussin joukkoon, tai paperikonttiin ison pahvilaatikon sellaisenaan, kun sen olisi aivan hyvin voinut polkea littanaan, että 15 muunkin perheen sanoma- yms. lehdet ja muut paperit sinne mahtuisivat.

violet kirjoitti...

minja; tyhjäkäyttäjät rasittaa, juu. Ja nyt kun on jumaliste kymmenen astetta lämmintäkin niin ei suinkaan siellä autossa VOI kovin paljon kylmempi olla vaikkei lämmitysvehkeet toimikaan koko ajan...

Celia: on asioita joista en suostu luopumaan ja yksi niistä on esim. Suomeen lentäminen kerran vuodessa. Sitten on kyllä asioita joista olen luopunut, tai joihin en ole edes alkanut. Kuten vaikka se, etten aja autoa vaan käytän bussia ja ratikkaa.

Neiti nimetön; kyynisyytesi on minusta realismia.

Pauliina; Ihmiset ovat aika usein välinpitämättömiä asioissa joista hei eivät saa VÄLITÖNTÄ kiitosta tai palkkiota tms. Josta ei siis ole heille välitöntä HYÖTYÄ.

Tintti; olet täysin oikeassa tuossa mitä tulee tuohon käsilaukkuun!
Pitäisi olla tilalla, ei rinnalla.

Kyllä, valintatilanteessa voi vaikuttaa. Tähän liittyy sitten se, että mietin aina miten kauan kestää, miten monen pitää jättää ostamatta ennen kuin tuotetta ei enää tarjota niin innolla.
Pojan kanssa tästä justiin puhuin ja hän sanoi että mutta se tavara on tehty jo, siellä se on kaupassa, ei auta enää.
En osannut vastata viisaasti mutta yritin jotain että jos x ihmistä ei halua enää ostaa sitä niin kohta tarjotaan vähemmän tai otetaan kokonaan pois markkinoilta.

Piia; meidän poikien koulu on kaupungin ulkopuolella ja se on koko maan ainoa ranskalainen koulu. (Siis koulu, joka toimii Ranskan systeemin mukaan. Onhan täällä toki ranskanKIELISIÄ kouluja vaikka kuinka.)

Tuolla käy lapsia aika kaukaakin ja koululla on 13 koulubussia joka kuskaa edes takaisin jos on varaa maksaa noin tonni vuodessa per lapsi...Meillä ei ole, joten mies vie aamulla autolla ja jatkaa siitä omalle työpaikalleen.

Minä haen julkisilla sitten. Aamullakin voisi toki julkisilla viedä mutta ihan oikeasti busseihin voi luottaa niin vähän, että pitäisi lähteä aivan hiivatin aikaisin jotta olisi varmasti ajoissa.

sukkamieli; no ei ole mielipideasia tai uskonasia, ihan totta.

Ansku; sen mä muistan etten Suomessa välittänyt oikein yhtään veden kanssa läträämisestäni. Aloin miettiä sitä vasta kun olen joutunut konkreettisemmin siitä maksamaan...eipä valu kuuma vesi yksinään enää! Vaikuttaa kukkaroonkin niin paljon.

MAtroskin; ei anteeksipyyntöjä. Totta puhut. Heti myönnän että totta kai esim. tekemäni taulut ovat aivan turhia. Sanon sen ilman pienintäkään kyynisyyttä tai katkeruutta. Kyllä ne ovat mukava pieni lisä, eivät ollenkaan tarpeellisia kenenkään elämää ajatellen. Sen verran teen että lähetän niitä maailmalle aina pakattuna kadulta keräämääni pahviin ja säästään myös kaikki pahvilaatikot joita tulee jos ostamme jotakin.

Anonyymi Espoosta; nii...onkohan pajunkissoja sitten vielä/taas silloinkin kun niitä pitäisi olla???

Soili; tuota "polkemattomuutta" ihmettelen täällä kans.
Meillä kerätään paperiroskaa kerran viikossa. Sitä varten on käytettävä tietyn värisiä muovisäkkejä jotka pannaan sitten kadulle autoa odottamaan. Et usko miten usein näkee kun joku tuo kuusikin säkkiä eikä niissä ole sisälä kuin ehkä yksi tallaamaton pahviboxi per pussi....

Suklaasydän kirjoitti...

Kierrätyksestä, koska siitäkin näkyi olevan puhetta:

Me muutamme keväällä ja uudessa kotikylässä on seuraavanlainen systeemi käytössä vuodenvaihteesta lähtien: Kunnalta saa (tai pitää ostaa, en ole vielä yksityiskohdista selvillä) oman roskiksen, jossa on mikrosiru omistajan määrittämiseksi. Jätteet punnitaan ja tuottamastasi sekajätteestä maksetaan 0.17€ per kilo. Naapurikunnissa, joissa on käytössä sama systeemi ihmiset alkoivat mättämään jätteitään naapureiden roskikseen. Nyt onkin roskiksiin lukkoja myynnissä (maksaa 5€ per vuosi). Helpotusta maksuihin saa jos on maatilaeläimiä, jotka käyttävät hyödyksi osan biojätteestä tai jos kompostoi. Muutenkin täällä on tiukat säännöt kierrättämisen suhteen. Mentaliteetti on se, että jos jokin ei ole pakollista niin silloin sitä ei tehdä... Surullista, mutta totta. Meillä kyllä kierrätettäisiin muutenkin.

Onneksi sekä nykyinen että tuleva asuinkuntamme maksaa takaisin osan kestovaippoihin käytetyistä rahoista. Vielä kun saisin selville, minne laittaa kissanhiekat, kun sitä ei voi kompostoida ja se painaa sekajätteessä tuhottomasti...

Tanja kirjoitti...

Vähävaraisuus auttaa. Ei tule tuhlattua tarpeettomuuksiin. Minun pahin tekoni on liian usein lentäminen. Matkusteluun säästän niukoista rahoistani. Nyt menen joulun viettoon junalla, mutta sapettaa sekin, kun lentäen olisi ollut halvempaa. Minusta koko Euroopan tulisi alentaa junalipujen hintoja ihan huimasti. No lähtipä kansanradiomeinigille.

Haluan vielä sanoa, että teepurkkinne on aivan mahtava!

--KATA-- kirjoitti...

Ihan sama täällä. Parvekkeellani kukkii! Ei edes huvita ostaa mitään joulutähteä kun kesäkukat kukkivat....edelleen...vai taas...?

Mimmi kirjoitti...

Kiinnostava aihe, todellakin, kuten kommenttien määrästä ja laadustakin kai huomaa. Meillä kotona aiheesta on keskusteltu paljonkin, ja alan olla voiton puolella, kun onnistuin jopa saamaan autotekniikan DI:ksi opiskelevan mieheni luopumaan autostaan, jota emme välttämättä tarvitse.

Häntä, kuten suurinta osaa länsimaisista ihmisistä, on vaivannut tässä suhteessa voimattomuuden tunne. Ihmisten on jotenkin vaikeaa mieltää sitä, että yksilöiden päätöksillä ja teoilla on pitkällä aikavälillä merkitystä. Sitä, että kun tarpeeksi monta yksilöä tekee muutoksen, ja päätöksen siitä, että tahtoo vaikuttaa asiaan, muutoksia on pakko alkaa tapahtua suuremmassakin mittakaavassa.

Eilisessä aamu-tv:ssä oli haastateltu eri maiden ihmisiä ilmastonmuutokseen ja yksilön merkitykseen liittyen. Britanniassa, jossa asiasta on ymmärtääkseni puhuttu paljon pidempään kuin esim. Suomessa, ihmiset tuntuivat oivaltaneen jo sen, että arkitekojen (kierrätyksen, energiansäästön, autoilun vähentämisen jne.) lisäksi ihminen voi vaikuttaa kulutustottumuksillaan suoraan myös kaupan ja teollisuuden aloihin, siis yrityksiin jotka eivät toistaiseksi halua ottaa asioista juurikaan vastuuta.

Mielestäni tässä onkin se suurin haaste: miten itsensä pieneksi kokeva yksilö saadaan tajuamaan itsensä suureksi?

Olina kirjoitti...

Minäkään en voi käsittää, miten joku voi ajatella, että hänellä on oikeus valita, onko kiinnostunut vai ei. Toisaalta en aina jaksa ymmärtää sitäkään, että haja-asutusalueiden jätevedenimeyttämisestä ollaan enemmän huolissaan, kuin siitä, mikä tupruaa tehtaiden piipuista taivaalle.

Pienistä puroista kuitenkin syntyy jokia, ja välillä kun kuljen postin ohi, missä AINA on invapaikalle pysäköitynä auto tai useampi, joissa kuskit istuvat penkillä auto tyhjäkäynnillä ja odottavat postin jonossa asioivia puolisojaan, toivon, että mukana olisi vaikka tinkettejä joissa lukee: "Oletteko aivoinvaliidi vai toivotteko jonkun katkovan jalkanne?". Niitä voisi sitten hymyillen jakaa tuulilaseihin.