Munien metsästys sunnuntaina

Koti oli täynnä ääniä, vilskettä, etsimistä ja löytämistä.
Ja sitten arteiden syömisen ääniä.

Vastaisku harmaalle taivaalle

Pitkäperjantaina

Kun lunta näkee todella harvoin sitä riemastuu niin, että on kiljuttava innosta ja tanssittava terassilla. Sitten kuumaan suihkuun ja äidin luvalla pieni pshit pshit isän parfyymipullosta pieneen rintakehään.

Kahdeksanvuotiasta ei olisi saanut ulos varmaan viidenkympin setelilläkään.

Voi hyvänen aika tätä pääsiäisen säätä...

Vähälumista pääsiäistä!

Siivousmusiikkina oli Amy, nyt kauppareissun jälkeen ja ennen kouluunlähtöä rauhoitan mieltäni tällä levyllä, joka on kuulunut jo moneen pääsiäiseeni. Ja sopii muutenkin, kun haluaa kuulla kaunista ihmisääntä, ei muuta.

Ulkona on aivan lohduton lumipyry. Kun lähdin kauppaan ei vielä ollut. Siispä urheasti ulos uskaltanut kevättakki tai turpaansa taas. Toivottavasti sade lakkaa. En sentään mitään kinoksia kaipaa!

Sain sinisen liivin valmiiksi. Ei kun ei ihan sentään, lankoja roikkuu vielä siellä täällä. Se on ihan justiin semmoinen kuin halusinkin. Se tuo mieleeni Ahvenanmaan kansallispuvun, joka on aina ollut mielestäni ehdottomasti kaunein suomalainen kansallispuku. Muut ovat jotenkin niin hailuja.

Vieraat tulevat illalla ja viipyvät maanantai-iltapäivään. Jääkappi on lastattu lampaalla, kanalla ja runsailla vihanneksilla. Suklaata ja viiniäkin talosta löytyy - myös rasvaisia juustoja, vaikka perheen "potilas" yrittääkin karsastella niitä.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

Eilen ja tänään

Säätila vaihtelee päivästä toiseen, tunnista toiseen. Välillä paistaa, sitten tulee rakeita niskaan. Kevätvaatteet roikkuvat turhautuneena kaapissa. Kudon villaista liiviä enkä ole varma vieläkö sitä kovastikin tarvitaan ennen ensi syksyä.

Kuusivuotiaani juo joka aamu ennen kouluunmenoa lämmintä maitoa Muumi-kupista. Pillillä, ehdottomasti. Katselee samalla lasten piirrettyjä että saa silmät auki. Isoveli juo maidon kylmänä eikä mitään pillejä haluta.

Anna Gavaldan uusin kirja "La consolante" on ilmestynyt. Melkein seitsemänsataa sivua! Tämä kappale annetaan mieheni siskolle, joka täytti juuri 40. Tulevat meille koko perhe pääsiäiseksi.

Kaikki muut ovat varmaan jo kuunnelleet puhki, mutta minä ostin nyt vasta kun halvalla sain. Amy Winehousen äänestä olen tykännyt ekakuulemalla. Hyvin toimii ja heiluttaa.

Minulla oli tänään treffit miehen kanssa kaupungilla. Oman miehen. Olimme ostoksilla ja syömässä. Nautin seurastaan!

Peilikaapin ovet auki

Meillä on käytäntö muodostunut sellaiseksi että mies on "ominut" yläkerran suihkun, vessan ja peilikaapin. Sopii minulle. Minä tykkään peseytyä alakerran kylvyssä. Siellä on kaksi lavuaaria ja peilikaappia vierekkäin - toinen on nyt siis lasten, toinen minun.

Katselin tässä yksi päivä taas purnukoitani ja heittelin pois joitakin ikivanhoja tököttejä. Ja vieläkin jäi yhtä sun toista outoa. Katsotaan lähemmin:

Minulla on ylhäällä vasemmalla 5 deodoranttia. Käytän niistä yhtä. Muissa on joku vika. Tahraa, tuoksuu pahalta, kutittaa. Mutta mitä ne odottavat? Maailmaloppua vai täydellistä kuivumista? Sitten on nenäspray, jota ei voi/saa enää käyttää.

Ylähyllyn keskivaiheilla on kaikenmaailman kuorintavoiteita. Ihan tarpeeseen ja käytössä. Sitten on joku salaperäinen pitkän tukan hoitovoide. Ikivanha. Miksen heitä pois, kun ei ole sitä tukkaakaan???

Ylähyllyn oikeassa kulmassa on vartalovoiteita, geeli ja hiusvaahto. Voiteet ok (paitsi yksi "kevyesti ruskettava" josta tulee keltaiseksi), geeli käytössä, muotovaahto persiistä. Roskiin?

Keskihylly vasemmalta:
Uusin ostokseni Eucerin Hyallon Filler jonka ostin kun saamani näyte tuntui oikein hyvältä. Mutta että muka toimisi syviinkin ryppyihin ja vielä sisältäpäin - buaahhah haa! Lupaan raportoida jos ihme on kuukauden sisällä tapahtunut.

Sitten kynsilakanpoistoaine jota tarvitsen vain varpaankynsiin, jotakin ikivanhoja anti-oksidanttipillereitä (unohtanut käyttää), Nivea hiusvoide joka on kuin Suavea vetelisi päähänsä (roskiin?), ruman värinen paniikissa ostettu poskipuna, kasvoharja joka raapii ja kuivattaa naaman, virheostoksena silmämeikinpoistolappuja (joista saan valtavan turvonneet luomet), piilolinssipaketteja (oikean ja vasemman silmän arvot eri), kaksi tyhjää parfyymipakkausta.

Alahyllyllä on sitten:
Tyhjäksi puristettu Niveatuubi (roskiin!!), meikkipussiin kuuluva luomiväri, huono käsivoide, kaksi lasipurkkia täynnä lähinnä itsetekemiäni koruja, ruma luomiväri, Body Shop:in tuoksuöljy White Musk josta luulin pitäväni mutten pidäkään (nyt jo vanhenut, mitä vielä odotan???), mystinen hiuskampa, jota en ole voinut moneen vuoteen pitää kun ei ole niin pitkää tukkaa.

Sitten tuoksut, kaikki käyttössä: Chanel Chance eau fraiche, Clinique Happy to be, Rochas eau de Rochas, YSL In Love Again pikkupulloja kolme.

Nivean meikinpoistoaine, vanha aurinkovoide (!!), tyhjä (!) Body Shop tuoksupullo.

****

Meikkipussi on yleisimmin olohuoneen lipaston päällä (olohuoneen omassa tuolissa paras valo meikata), kylpyhuoneen alakaapit täynnä vanhoja aurinkovoiteita ja aftersun-juttuja, yksi laatikollinen vanhaksi menneitä tai virheostosmeikkejä.

Tää on nyt vähän tällasta

Tuota noin...miten sininen on muka yllätyksellisesti vallannut mieleni? Onhan mulla ollut jo kolme vuotta siniset kengätkin!

Kuusivuotiaani pitää enemmän klassisesta beigestä.
Äidin kengät ovat kuulemma "vain vähän" isot.
Karmeeta katseltavaa kun pieni poika painaa huonetta ympäri nilkat lonksuen.

Sitä viime viikolla ostettua puuvillalankaa olisi nyt sitten. Kolme kerää, kaikki eri värejä.
Mitä ihmettä niistä tulisi? Tällasta tää aina on. Ostan värin tai muun tekosyyn takia.

Usein ajattelen että tekisin kotiin jonkun isomman kuvan seinälle. En ole saanut aikaiseksi. Tein sitten kuitenkin tämän. Tavoittelin sellaista ilmoitusseinän tunnelmaa. No joo.