Tässä on keltainen liivi, jonka tein viikonloppuna (lähinnä autossa). Ohjeena oli vanhan Novita-lehden malli, mutta koska lanka oli jotakin aivan muuta kuin ohjeessa, pelotti lopputulos aika tavalla. Vaan eihän näissä jutuissa ole kyse elämästä eikä kuolemasta. Liivistä tuli oikein onnistunut, hyvän kokoinen ja Phildarin lankojen hinnaksi tuli n. 13 euroa.
Mies sai siskoltaan vanhan autonsa, jonka on saanut silloin kun perhe asui Senegalissa. Auto on ollut siskolla siitä asti, mutta nyt muistaessaan antoi sen pikkuveljelleen. Se on tehty jostakin peltipöntöstä ja minusta se on täynnä aurinkoa.
Meillä harrastetaan nykyään ei rahan-, vaan langanpesua. Miehen sisko oli löytänyt autotieltä kassillisen lankoja joille ei keksi käyttöä kun ei osaa tehdä itse mitään. Suurin osa on kauhean värisiä ja akryyliä (tai puoliksi ainakin), mutta mukana on joitakin valkoisia, kauniin keltaisia ja vihreitäkin. Pesin pienemmän pojan kanssa kylpyammeessa kaikki kerät, sillä ne haisevat pölyisiltä. Mistähän nämäkin ovat kotoisin? (Ja mitähän näistä teen??)
Pojilla on vielä tämä viikko lomaa. Aamu oli aurinkoinen (kun otin liivikuvan, esimerkiksi) mutta nyt on lohduttoman sateista. Piti mennä ulos mutta hitot. Sama kai se sitten on. Pelataan Unoa. (Taas.)
9 kommenttia:
Jos esikoiseni saisi nuo langat, syntyisi käden käänteessä koko olohuoneen kattava valtava hämähäkinverkko. Ostan joskus hänelle kirppikseltä lankaa tuohon puuhaan.
Niin ja soma liivi! Ja ihanat kirppisaarteet. Suomesta ei muuten saa enää ostaa imupaperia. Pöh. Käytän aina mustekynää, kun voin.
langat sopisivat vaikka salomoninsolmuhuiviksi, ohjetta voi katsoa esim. täältä http://tiitsa.vuodatus.net/blog/category/Salomoninsolmu.+Ohje
Meillä niistä väännettäisiin nukenvaatteita, nukkeja kun akryyli ei kammotuta. Mites onko teidän nallet pukeissa?
Entäpä patalappuja?
Senagal on minusta Afrikan maista kiinnostavin, käyn aina Pariisissa olessani siinä kaupassa Maraisissa(rue Elzévir), jossa senegalilaisten taidetta myydään. Myös peltiautoja. Ja kaikkea muuta hauskaa. Tosin en ole juuri ostanut sieltä mitään, vaikka on aina ollut hyvä yritys.
Liivi on onnistunut, ihana väri!
Hienon liivin värkkäsit. Mulle tuo kutominen on pelottava juttu. Viimeksi taisin tarttua puikkoihin käsityöopettajaopintojen pakottamana - sitä neuletakkia en käyttänyt kertaakaan!
Afrikkalaiset romupellistä valmistetut lelut ovat upeita, niissä on tunnelmaa. Mitäs muuten pojat tuumasivat autosta?
Saan itseni kiinni aina välillä ajattelemasta sinun visiittiäsi tänne etelään. Laitapa meiliä kun haluat tulla!
Matroskin: minun kuusivuotiaani punoo verkkojaan myös...Ei saa imupaperia? Oho.
Zina: kiitos vinkistä!
Liivia: Hyvä idea. Nille (yksi nalleista) tarvitsee paitaa. Anoppini koti on kaikenkaikkiaan kuin sekatavarakauppa, ja siellä on tosi paljon myös Senegalista ostettua tavaraa, joten sitä kautta olen siihen tutustunut. Liivi onnistui täysin vahingossa ja mitä väriin tulee en vieläkään usko että itse ostin keltaista! Minulla ei ole koskaan aikuisiällä ollut mitään keltaista, mutta nyt kaupassa pää sanoi toisin. Hyvä niin.
Vilijonkka: Pojat tuumasivat että mistä auto on ostettu, eivätkä meinanneet uskoa että joku on sen omilla käsillään tehnyt...KAikki ei tule Kiinasta tehtaasta, niinpä niin...
Kerron varmasti kun Pariisiin tulen. Nyt on rahat hiukan tiukilla ja on muka niin kiirettäkin (Suomestakin tulossa vieraita) mutta haluan tuonkin retken vielä tehdä jossakin välissä. Joku viikonloppu, muuta vaihtoehtoa ei taida olla.
Hieno liivi, ja ihana väri. Auto on ehdottoman sympaattinen, oikea aarre :)
Oh mikä liivi! Mikä on lanka, tuo väri on kaunis..
Merja: lanka on Phildar Sport Laine.
Lähetä kommentti