Eilen sunnuntaina lähdin kaupungille etsimään lyhtyä joka minulla nyt on kiikarissa. Minulla oli yhden kaupan osoite, josta sellaisia pitäisi löytyä. Menin tuosta kadun päästä metrolla 4 pysäkkiä, sitten jäin pois - enkä löytänyt oikeaa katua. Olin kotona katsonut kartasta "tarkasti", mutta minulle käy aina näin: luonnossa paikka sitten näyttääkin erilaiselta kuin paperilla. Salaperäistä.
Aikani pyörittyäni kysyin poliisilta. Muun muassa siksihän heitä on. Hän vastasi aavituksen kyllästyneellä äänellä, että hakemanne katu on tuo seuraava, Madame. Ja niinhän kappas vaan olikin. Ja hieno katu olikin! Pitkä kuin mikä, ja sen varrelle tasaisesti ripoteltuna antiikki- ja vanhantavaranliikeitä. Kalliita mutta myös kaikille kukkaroille. Kävin myös ensimmäistä kertaa katsomassa päivittäisen ulkokirpputorin, mutta kello oli jo niin paljon, että myyjät keräilivät sateesta märkiä tavaroitaan pois. Tiedän kuitenkin että sinne palaan ja moneen kertaan...
Ei löytynyt lyhtykauppaa ja oikeastaan jo kaiken muun kauniin keskellä unohdinkin sen. Kävin vielä kahdessa taidegalleriassa, kurkistelin ikkunasta paria muutakin, kävin ihanassa kaupassa mistä voi ostaa lautasia ja kuppeja ja lasitavaraa kilottain. Palasin kotiin hyvin virkistyneenä ja parasta oli, ettei tuo reissu maksanut mitään. Lauantaina ostin paljon parjatusta Ikeasta kuvassa näkyvän valkoisen pellavaliinan. Myös tuo harmaa esiliina on Ikeasta. Molemmat ovat Made in Russia. Äärimmäisellä oikealla on yksi vanha liina, joka käsittäkseni sekin on venäläinen. Tykkään noista kauheasti. Ne ovat sellaisia ihanan painavia ja rypistyviä. Kelpaa siihen soosit tiputtaa jouluna!
Aikani pyörittyäni kysyin poliisilta. Muun muassa siksihän heitä on. Hän vastasi aavituksen kyllästyneellä äänellä, että hakemanne katu on tuo seuraava, Madame. Ja niinhän kappas vaan olikin. Ja hieno katu olikin! Pitkä kuin mikä, ja sen varrelle tasaisesti ripoteltuna antiikki- ja vanhantavaranliikeitä. Kalliita mutta myös kaikille kukkaroille. Kävin myös ensimmäistä kertaa katsomassa päivittäisen ulkokirpputorin, mutta kello oli jo niin paljon, että myyjät keräilivät sateesta märkiä tavaroitaan pois. Tiedän kuitenkin että sinne palaan ja moneen kertaan...
Ei löytynyt lyhtykauppaa ja oikeastaan jo kaiken muun kauniin keskellä unohdinkin sen. Kävin vielä kahdessa taidegalleriassa, kurkistelin ikkunasta paria muutakin, kävin ihanassa kaupassa mistä voi ostaa lautasia ja kuppeja ja lasitavaraa kilottain. Palasin kotiin hyvin virkistyneenä ja parasta oli, ettei tuo reissu maksanut mitään. Lauantaina ostin paljon parjatusta Ikeasta kuvassa näkyvän valkoisen pellavaliinan. Myös tuo harmaa esiliina on Ikeasta. Molemmat ovat Made in Russia. Äärimmäisellä oikealla on yksi vanha liina, joka käsittäkseni sekin on venäläinen. Tykkään noista kauheasti. Ne ovat sellaisia ihanan painavia ja rypistyviä. Kelpaa siihen soosit tiputtaa jouluna!
10 kommenttia:
Hei pakko nyt myöhässä kommentoida tuot edellsitä postaustasikin. Oli niin makoisa aihe. Makoisa "riita". Minä olen ostan kalleimmat ostokseni suuttuneena. Tähän mennessä ovat myös olleet hurjan hyviä ostoksia, joten mietin pitäisikö kuitenkin suuttua vähän useammin.
Nuo liinat ovat ihania. Ja voi että kun täältäkin löytyisi vastaava katu!
Ikean parjaajat eivät ymmärrä tarjolla olevaa hyvää! Ja kuka sanoo, että sieltä olisi kaikki hankittava.
Muistan käyneeni silloin tällöin keskustelua pellavaa hyljeksivien ihmisten kanssa. Heidän mielestä se on huono materiaali, koska se rypistyy mm. vaatteissa. Höh, sehän on juuri pellavan syvin olemus, aluksi pesun jälkeen kova, käytössä ihanasti rypistyvä ja pehmenevä. Lämmin ja vilpoisa, aavistuksen kiiltävä kuitu, jokamiehen silkki. Tämä tällainen ylistysruno pellavalle. Ai lav it.
Niin että hyvän ostoksen olet tehnyt.
Isoinpapu: kannattaa suuttua! Se selvästi antaa luvan erinäisiin tekoihin!
Vilijonkka: no juu kun minusta ikean paras anti onkin juuri se, että siellä on ehdottomasti hyviä juttuja tarjolla vaikka on sitten huonoa laatua ja ei-minun-makuuni -juttujakin. Mutta esim. löysimme sieltä sellasesta löytönurkasta suuren peilin, juuri sellaisen kuin olemme halunneet olohuoneeseen. Se oli hiukan kolhiintunut joten se maksoi alle 15 euroa.
Samaa mieltä pellavasta! Mun mieheni halusi ehdottomasti ostaa osalla häälahjaksi saamistamme rahoista mm. pellavaa pöytään. Minulla ei ollut mitään sitä vastaan, mutta hänen valitsemansa liina maksoi valehtelematta n 8 kertaa enemmän kuin tämä ikean, se on paljon ohuempi ja muutaman pesun jälkeen huomasin että värinpito ei ole kovinkaan hyvä, vaikka se on aivan oikein pesty. Ja sitten siihen on tietysti kaatunut sitä ja tätä, ja voin sanoa että sen liinan kohdalla se harmittaa paljon enemmän kuin näiden halpojen. Se toinen sattuu olemaan "merkkiliina" niin siitä kai se kauhea hinta.
Tallinnassa on ihana pellavakauppa nimeltä Zizi. Meillä on sieltä monia lakanasettejä tuota painavaa laatua. Ylellisyyttä. Minä vaan satun haluamaan, että lakanat ovat alkujaan sileitä kuin pelti, ja pesula maksuttaa painon mukaan. Mutta ne ovat niin kauniita sileinä ja sitten nukkujan rypistäminä. Pellava on ihanaa. Se vaan harmittaa, että Suomesta ei saa nättejä kuviollisia pellavia asusteisiin eikä pellavanauhoja vaatteiden koristeeksi.
Matroskin: minusta on aivan häpeä ellei Suomesta tosiaan löydy em. juttuja ja vieläpä helposti. Mihin on kaikki taito tehdä kadonnut? Luulisi että ihmiset arvostaisivat ja ostaisivat pellavaa.
Toivottavasti joku saa liikeidean!
TUon tallinnalaisen kaupan nimi on muuten "pippeli", jos olettaisi että tuo zizi olisi ranskaa;-)
No ilmankos kauppa vetää puoleensa!
Sunnuntaisi kuulostaa kyllä virikistävältä!Varmasti minäkin saisin koko päivän kulumaan ihan vaikka vain ikkunaostoksiin.
Täältä löytyy myös ehdoton pellavan kannattaja. On todella sääli ettei Suomesta oiken meinaa sellaista pellavaa löytyä josta tykkään. Pidän eniten, vähän ronskimmasta pellavasta. Mieluiten värjäämättömänä,mutta myös ruutu pellavat ovat somia. Huokaus!
Sille kadulle minäkin haluan!
Rakastan pellavaa! Meillä on yhdessä kadun puoleisessa ikkunassa pellavaverho, josta joka kerta äitini huomauttaa, että hävettää kulkea ohi kun se näyttää niin venäjältä.
Tiuku: Kun Suomi on täynnään monenlaisia kädentaitojen harrastajia niin on se kumma jo senkin vuoksi ettei raaka-aineita saa. Eikö pellavaa kasvateta? Eikö siitä Suomessa tehdä kankaita? Onko tää taas joku "mikään ei kannata" -juttu?
Liivia: Kehotan sitten laittamaan toiseenkin kadunpuoleiseen ikkunaan samanlaisen verhon...;-)
Täältä tekokuitujen,muovien ja kaiken muun epämukavan maailmasta pellava on todella luksusta.
Liinat ovat kauniita.Ja tuollaiselle kadulle olisi mukava löytää itsekin.
Lähetä kommentti