keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Horta-museo

Kävelymatkan päässä kodistamme on art nouveau -tyyliä edustaneen arkkitehti Viktor Hortan koti- ja ateljeemuseo. Tutustuin paikkaan viime lauantaina Suomi-vieraittemme kanssa ja aion ehdottomasti palata sinne uudelleenkin. Ei sillä ettenkö olisi ehtinyt kaikkea nähdä - taloon otetaan kerrallaan vain n. 40 vierasta ja ympäriinsä saa kuljeskella omaan tahtiin ja kaiken saa nähdä aivan läheltä. Palaan siksi, ettei niin kauniista talosta saa kerralla tarpeekseen. Siellä on tunnelma ja uskon sitä paitsi että siitä saa moneen kertaa uutta ajateltavaa, vaikka "kaiken" olisi nähnytkin.


Talossa ei saa valokuvata ja ihmeen hyvin ihmiset kieltoa noudattavatkin. Ostin mukaan Viktor Hortan elämästä ja työstä kertovan kirjan, jossa on lukemista ja kuvia pitkäksi aikaa. Siinä on lähinnä kuvia Hortan Brysseliin suunnittelemista art nouveau -rakennuksista, mutta muutakin.


Valitettavasti kirjassa ei ole kuvaa Hortn ateljeekodin suosikkihuoneestani. Myymälän postikorteissakaan ei ollut kuvaa juuri tuosta huoneesta. Sen seinät ovat jotakuinkin tämän väriset, mutta aavistuksen vaaleammat. Huoneessa on pöydällä suuri vaasi, joka on täynnä pisimpiä koskaan näkemiäni riikinkukon sulkia. Ja tehän tiedätte niiden värit. Nuo kaksi yhdessä ovat lyömätön yhdistelmä.


Talon takapuolella on upea puutarha. Lasisten rappusten alla kasvaa kasveja ja kukkia. Kaikissa lasiovissa on hengästyttävän kauniita kuvioita, talo on ovenkahvoja ja kaikkia muitakin yksityiskohtia myöten aikansa näköinen.Yläkerran makuuhuoneen takana on hurmaava pieni kylpyhuone, jossa tassuamme ja valtavan suurisuinen hopeanvärinen suihku. Ja kaikkea muuta....joka huoneessa jotakin....


Kirjan lisäksi ostin kolme rullaa kaunista paperia.

Jos aikamatkailu olisi mahdollista minun ei tarvitsisi hetkeäkään pohtia mihin ja milloin. Art nouveau:ssa minua viehättää kaikki; värit, muodot, materiaalit. Ajan kukkamuotikin oli juuri omintani...liljoja, kalloja, orkideoita, pioneja.

15 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Haa, nyt tiedän missä päin asutte :) Itse en ole koskaan ollut art-nouveaun suurin ystävä, mutta viime aikoina sekin tyylisuunta on alkanut kiehtoa. Tai lähinnä se ajankohta kaikkine maailman menoineen. Mulla alkoi vilkkua Brysselin antiikkikaupat silmissä ja matkakuume nosti päätään taas. Juhannuksen jälkeen olisi tarkoitus lähteä Luxembourgiin, mutta koiran hoitopaikan järjestymättömyys hidastaa suunnitelmia, aargh! Museot joihin aina palaan ovat molemmat työläismuseoita: Luostarimäen käsityöläismuseo (lokakuun hämärässä ihan voittamaton!) ja Tampereen työläismuseokortteli Amurissa. Olen fiksaantunut arjen estetiikkaan ja lilliputtikoteihin :)

violet kirjoitti...

Kiitos kun muistutit entisen kotikaupunkini työläismuseokorttelista. Olen käynyt siellä kahdesti mutta eihän se haittaa koska siellä on niin hyvä olla. Mulla on muuten Juhani Seppovaaran tekemä kirja, jossa on museosta hyviä kuvia. Kirjan alkupuheissa (kun puhutaan Amurista yleensä) on muutama isäni ottama mustavalkoinen Amuri-kuva ja yhdessä minä pikkutyttönä olen reteesti pyörän selässä;-)

Papi kirjoitti...

Tykkään myös tuosta tyylilajista paljon, Riikassahan kieppui pää ympyrää, kun niin kauniita rakennuksia oli joka suunnalla.

Alphonse Muchan töistä pidän myös todella paljon. Sitten toisaalta, kankaissa ja vaatteissa pidän yksinkertaisuudesta, kuoseja saa olla, mutta mielummin yksivärisiä minulle.

Voi kun tässä on ihan matkakuume ihmisellä. Tämänpäiväisessä Aamulehdessä on juttu Prahasta ja siitä kuinka on niin turistien valtaama, että alkuasukkaat ovat jo ihan kypsiä. Mutta se ON kaunis kaupunki on.

Täytyypä muistaa katsoa tuota kirjaa ja isäsi valokuvia. Amuri on oikeasti ihan helmi, kuten myös Amurin Helmi -kahvila.

Merja kirjoitti...

Minä tykkään myös mahdottomasti art nouveausta.

Mahtavan kauniita nuo ovet ja ikkunat tuossa talossa.

violet kirjoitti...

Papi: ..ja mulla on niiiin moni paikka näkemättä tässä maailmassa. Prahakin, ja Riika ja loputon lista muita.

Merja: Sanos muuta...kauniita ovat.
Ajattelin koko ajan siellä talossa että kunpa voisi ottaa kuvia. Oli niin paljon kaikkia pieniä yksityiskohtia ja sitten huomasin että melkein kaikki minun "suosikkinurkkaukseni" olivat sellaisia, etteivät olleet päässeet ainakaan tuohon kirjaan eivätkä kortteihin.
Portaikko (talossa oli monta kerrosta ja ikään kuin puolikkaita kerroksia niiden välillä) oli yksi ihannimmista paikoista. Lasikatto ja peileilla ja lasitöillä tehtyjä juttuja.

Siihen kiinnitimme huomiota että talon alkuperäiset (sillä ne olivat) puulattiat olivat hyvin vaatimattomat ja eleettömät. Sitten oli tietysti tässä yhdessä kuvassakin näkyviä mosaiikkilattioita. Osa lattioista ja raput oli kulumisen estämiseksi peitetty kokolattiamatolla. Ihan viisas teko, mutta siinä ei voinut enää nähdä siis alkuperäistä valintaa.

Killisilmä kirjoitti...

Oho, mikä paikka! Olen varma että ihastuisin tuohon, sillä olen aina rakastanut art nouveauta, kun olen niin kovasti koristeellisen perään. Toiseksi minusta kotimuseot ovat kaikkein kiinnostavimpia museoita, jos puhutaan kulttuurihistoriallisista museoista. Erityisesti viehättää tuo kuva, jossa näkyvät ikkunat ja puutarha.

pikkujutut kirjoitti...

Kirjataan listaan käytävät paikat, kohde 1056 tai jotain sinne päin..:)

Mutta kyllä nuo paperitkin ovat äärettömän upeat.Hienot sanoisin.

Stazzy kirjoitti...

Nancy olisi mainio Ranskanvisiittikohde sinulle. Sanovat kai jollakin tapaa Euroopan Art Nouveau -pääkaupungiksi.

Ekub kirjoitti...

Minäkin olen kyseisen tyylisuunnan ystävä, vaikka se tuskin kuvaa millään lailla nykyistä tyyliäni. Joskus aikoinaan kun luin taidehistoriaa ensimmäistä kertaa koulussa, elin tuon ajan unelmissa pitkään ja ihastelin kuvia. Kuulostaa ja näyttää hienolta paikalta tuo museo!

paperisydän kirjoitti...

Ihan sinun näköinen paikka :)

Tuo Amurin työläismuseokortteli on multa jostain syystä vielä näkemättä, vaikka Tampereella olen jo vuosia asunut. Täytyy korjata asia pian.

Helmi Junika kirjoitti...

Ooi, tuo rakennus on varmastikin valtavan ihana. Yksi suosikeistani muutaman harvan kuvan perusteella.

Jugend, Art Nouveau (plus Art Deco) ovat minunkin tyylejäni. Niin, jotenkin... ei ole sanoja kuvaamaan sen ihanuutta....

Lea kirjoitti...

Minäkin rakastan Art Nouveau'ta, kuten tiedät. Tuo talo on varmasti ollut aivan fantastinen paikka! Minulla on eräs kirja, jossa olen nähnyt Hortan suunnittelemien rakennusten interiöörejä. Ihanuutta! Toivottavasti pääsen joskus Brysseliin. Tuokiokuvat, joita olet täällä esitellyt, ovat nimittäin parantaneet mielikuvaani kaupungista entisestään.

Taiteilijoiden kodeissa on mahtavaa käydä, käyn kotimuseoissa aina kun vaan voin. Eniten ihokarvani ovat nousseet pystyyn ihastuksesta Hvitträsk'issä, arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen taiteilijakodissa Kirkkonummella. Ja Praha on tokikin aivan luku sinänsä koko kaupunki, esim. Mucha-museo, Hotel Pariz, juutalaiskortteli... Oih ja voih! :)

violet kirjoitti...

Killisilmä: minua viehättää art nouveaun koristeellisuus toki, mutta se ei mielestäni ole kuitenkaan sellainen ylitsepursuvan koristeellinen...ei liian...on jollakin tapaa hyvin simppelikin. En osaa selostaa. Juuh, tuo puutarha...kirjan kuva ei kerro sitä miltä tuntui katsoa sinne ja huomata vaikkapa ne lasiset portaat, joiden alla kasvoikin kukkia. Ja miten pihassa oli villiä ja samaan aikaan harkitusti istutettua.

Pikkujutut: mun listani on ihan kauhean pitkä. Ei elämä riitä.

Stazzy: olen Nancyssa vieraillut muutaman kerran. Miehen isän sukua sieltä. On hieno kaupunki, ihan totta.

Ekub: minusta voi vallan hyvin olla jonkun tyylin ystävä ja "kannattaja" ilman että se näkyisi vaikka kodissa tai ihmisen pukeutumisessa tms. ollenkaan. Pikemminkin minusta on ihmeellistä kun joku yrittää alkaa muokata kodistaan jotakin muuta kuin mitä se on.
Mutta joo...en lakkaa haaveilemasta tilaisuudesta (oikeissa puitteissa) joissa voisi hetken elää vaikkapa juuri art nouveaun aikaa täydessä ajan tällingissä sormenpäitä myöten!

paperisydän: otan tuon ilolla vastaan että on "minun näköinen paikka". mene työläiskorttelimuseoon, mene heti sinne! -kuten Monopolissa käskettäisiin;-)

Helmi junika: art deco menee on minulle aavistuksen liian "kulmikasta" ja "kylmää"...tosin (sen perusteella mitä tyylisuunnasta olen saanut tietooni) siinäkin on sitä jotakin.

Lea: ja jos joskus pääset Brysseliin niin tavataan, eikö juu?

JA että piti se Prahakin siihen ottaa vielä esille...kun en ole sielläkään vielä käynyt...

isoinpapu kirjoitti...

Olin yhdistänyt sinut art-nouveau´n aikaisemmin. Ihan sinun tyylisuuntasi, vaikket sitä näkyvästi toisikaan esiin. Siinä vain on sinun tuntusi. (ja tämäkin siis perustuen blogimerkintöihin).

Itsekin tykkään. Sen puutarhan olisn halunnut nähdä.

violet kirjoitti...

Isoinpapu: ehkä tämä mieltymys tulee läpi värivalinnoissa (joista jotakin hajua saa blogistakin), esineistä joita olen näyttänyt ja sellaisesta.
Aika jännittävää silti että tulee.