torstai 19. kesäkuuta 2008

Kesänviettoa

Äiti on kertonut että kun hän oli pieni mentiin koko kesäksi kesäpaikkaan. Hänen isänsä kävi sitten kaupungissa töissä ja äitinsä taisi kunnon kaupunkilaisena olla välillä aika tylsistynyt siellä maalla. Näin olen kuullut. Muutenkin hänellä oli usein kova ikävä Helsinkiin, mistä oli kotoisin.


Poikien tukat leikattiin siiliksi, ilman sukkia ja kenkiä oltiin ihan vain jotta "karaistuisi"...kuten oli tapana. Kuvista päätellen on hiukan pelattukin...


Minä en koskaan ole viettänyt koko kesää putkeen missään, mutta muistan että minulla oli sellainen luokkakaveri ala-asteella, jonka perhe teki näin. Isä kävi töissä, äiti ja lapset olivat maalla. Isänsä tuli sinne sitten illalla ja piti kai jotakin lomaakin jossakin välissä.

Tässä kuvassa minun vaarini on siis lähdössä konttoriin kaupunkiin...


Mummuni on kukkamekossa, vieressä vaarini ja pieni valkotukkainen tyttö on äitini. En tiedä kuka on toinen nainen ja poika. (korjaus: äidin mukaan nainen on hänen kummitätinsä ja tuo poika äidin veli. En tunnistanut.)

Minusta vanhoissa kesäkuvissa on ihana kesän tunnelma. Vaikka niissä ei ole värejä, niin luonnon väritkin aistii....Olisiko se siksi, että kaikille meille suomalaisille on piirtynyt päähän kuva siitä, miltä luonto kauneimmillaan Suomessa näyttää....näin juhannuksen tienoilla...

12 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Minäkin tein tänä aamuna kuvakollausta, en vain vielä ehtinyt blogiin asti...

Krokettikuva on paras! Autot vanhoissa kuvissa näyttävät niin hyviltä. Nykyään sitä rajaa aina auton pois, varsinkin punaiset autot jotenkin pilaavat kuvan...

Näissä on kyllä tunnelmaa. Ja kesä! Kesä kauneimmillaan juuri nyt...hm..syreenit on mädäntyneet puskiin liiasta sateesta, sade on ravistellut monet muutkin kukat alas. Ja sadetta vaan koko juhannukseksi luvataan.

Minä olin lapsena kaikki kesät alusta loppuun mummulassa, täällä missä nyt asun. Huippumuistoja.
Mieheni perhe oli taas maalla jossain Kurussa, koko kesän. Aina. Sieltäkin on olemassa ihania kuvia, vähän vastaavia kun nuo sinun.

violet kirjoitti...

Autot oli kyllä komeita. Tykkään kauheasti tuon ajan autoista. (Kuvat ovat ihan 30-luvun lopulta).
No juu, kesä on teoriassa kauneimmillaan, mutta kai se sade on paljon pilannutkin.
Minäkin olin muuten lapsena kovin monena kesänä pitkiä aikoja Kurussa (vaarin uuden vaimon ja tämän suvun kesäpaikassa).Se oli Kuusi- tai Kuusjärven rannalla.

tiuku kirjoitti...

Aika jännä kuva tuo Konttoriin lähdössä. Jotenkin jäi eniten mieleen. Mielenkiintoisia toki kaikki.
Minunkin olisi ehkä syytä kysellä suomen mummoni valokuva albumeita, en ole vanhoja kuvia juuri nähnytkään. Meillä ei kai suvussa juuri ole ollut tapana esitellä kuvaalbumeita, sääli sinänsä.
Minun äitini äidistä olen nähnyt joitain vanhoja kuvia, oli hurjan kuanis nainen. Samoin äitini pienenä oli aika veikeä tapaus.

Vanhat autot ovat kauniita muotoiluiltaan, aika erim sarjaa kuin nykyiset. En kuitenkaan ihan hirveästi jaksa innostua, kun en oikein perusta autoista. Minulla on oma, ja korttikin, mutten yhtään tykkää ajaa.

Sooloilija kirjoitti...

Hienoja, tunnelmallisia kuvia, ja mustavalkoisina juuri mahtavia. Ei voisi kuvitellakaan niitä värikuvina.

Miten se tuntuu, että ennen vanhaan ihmiset olivat enemmän yhdessä, suku varsinkin. Siedettiin toisia pienissäkin tiloissa. Eri ikäiset ihmiset viihtyivät toistensa seurassa. Nyt tuntuu, että aika monista suku on rasite; ei kestetä tätejä ja setiä ja heidän puolisoitaan..
Palaan aina tähän samaan: suomalaiset eivät nykyään ole erityisen sukurakkaita ihmisiä..
(vai pohjautuvatko nämä väitteet liikaa omiin kokemuksiini, voipi olla..).
Kaikesta huolimatta,
hyvää Juhannusta sinne Eurooppaan!

Matroskin kirjoitti...

Me sukumökkeillään joka kesä 5 viikkoa putkeen, minun vanhempani ja meidän perhe - välillä on mukana teini-ikäisiä serkkuja, serkkuvauva vanhempineen tms. Lapsille se on hirveän tärkeää. Mummu ja ukki ovat joka aamu saatavilla, senkun juoksee pihan poikki vanhaan navettaan, jossa he nukkuvat. Eilisiltana pikkumiehet jo pakkailivat tohkeissaan laukkujaan. Täytyy sanoa, että minulla ottaa välillä hermoon - mökkimme ei todellakaan ole täysin varusteltu nykymökki, vaan alkeellinen röttelö. Mutta on ihana miten lapset nauttivat. Naapurissa asuvat tätini ja serkkuni perheineen. Uskon sukukesien luovan turvallisuudentunnetta lapsille.

Ennenaikaanhan mökkeilyyn kuului usein myös se, että perheenäiti säilöi mökillä viinimarjat, kasvimaan annin, mustikat ja puolukat, jotta perheellä olisi vitamiineja talveksi. Ei ollut siis ihan lomaa perheenäitien koko kesän mökkeily.

Liivia kirjoitti...

Niin siellähän oli mieheni vaarin ja tämän uuden vaimon kesäpaikka...tätä täytyy tutkia tarkemmin...

Vanha vaimo lähti mopolla Tukholmaan ja jäi sinne koko loppuiäkseen.

Mutta tuskin tämä nyt sama henkilö on. Olishan se nyt tullut aiemmin jo ilmi.
Hassua kumminkin.

Marikki kirjoitti...

Hauskoja kesäkuvia! Kiva kontrasti toisessa kuvassa kahden pojan välillä; toinen pieni, toinen hurjan iso ja pitkäjalkainen. Miten voikaan olla noin pitkät kontit, tuliko hänestä kenties koripalloilija :)

Melita kirjoitti...

Hei Violet,
EI voisi olla yhtään hienompia juhannuskuvia ja postittajana ulkosuomalainen !!
Sulla taitaa olla joku vempain kun kuvat niin hienoja-sellaisen vempaimen haluaisin kanssa.
Itse vietin lapsuuden kesät sen kaikkein rakkaimman eli mummoni kanssa Hangossa- muu perhe Helsingissä.Ei ollut pöllyäviä maanteitä eikä viljapeltoja, mutta oli hiekkarantoja ja jäätelökioski ja on kyllä ollut sitä parasta aikaa-siis pitkäjaksoisin onnen aika.
Hyvää Juhannusta Violet & perhe !

violet kirjoitti...

Tiuku: on mullakin kortti mutten aja.
Siitä huolimatta etten mitenkään autoista sen kummemmin ole kiinnostunut, ovat tietyn aikakauden menopelit vaan monin verroin nykyisiä kauniimpia.

Sooloilija:Eikä tällöin tietysti sitä värimahdollisuutta vielä edes ollut...Mitä sanot suomalaisiin ja sukurakkauteen jne. niin uskon että se menee aika paljon suvuittain, perheittäin. Ja sitähän me emme tietysti varmuudella voi tietää, että miten hyvin sitä ennen todella siedettiin muita ja tultiin toimeen - ehkä oli pakkokin eri tavalla kuin nyt. Ymmärrän kuitenkin mitä ajat takaa.

Matroskin: äitini kertoman mukaan hänen äitinsä ei tuollaisiin asioihin sekaantunut. Ainakin hänen kuolemansa jälkeen (kuoli hyvin nuorena) olikin sitten kotiapulainen, mutta kyllä siellä lapset tekivät aika suuren osan hommia. Marjanpoimintaa, sienestystä jne.

Liivia; juu, ei voi olla sama henkilö. Minun vaarilleni tuli uusi vaimo kun tämä näissä kuvissa ollut siis kuoli aikaisin.

Ai mopolla Ruotsiin..? Miehet menee ostaan tulitikkuja ja katoaa siten!

violet kirjoitti...

Melita: nuo kuvat ovat SUomesa äitini albumissa. Olen valokuvannut ne (en siis scannannut) vuosia sitten ja nyt laitan ne tähän kuin ne olisivat mitä tahansa kuvia. Ei siis mitään vempaimia;-)

Kiitos kovasti kehuista, ja toivotan juhannusta myös sinulle (ja kaikille jotka sitä viettävät - täällä sitä ei tunneta).

paperisydän kirjoitti...

Hienoja kuvia tosiaan. Lapsena sitä tuli itsekin vietettyä kesämökillä aikaa viikkotolkulla, mummin ja ukin kanssa. Ne ajat muistaa aina.

Nykyään mökillä tulee käytyä harvoin, kun ei ole omaa. Huomenna sentään ollaan mieheni suvun mökille menossa. Siellä sitä onkin tunnelmaa, väkeä vauvasta vaariin :)

Helmi Junika kirjoitti...

Näissä tälläisissa kuvissa on todellakin tunnelmaa :-)! Kaipaan (hassua sinänsä kaivata jotain, jota ei ole koskaan ollut omassa elämässä olemassakaan) tuollaista aikaa ja olemusta elämääni, kesiini...