tiistai 29. heinäkuuta 2008

Päiväkahvilla



Sain eilen puoliltapäivin mökkikutsun. Saa tulla sellaisena kuin on, omat eväät pitää tuoda.
Menin, ja siellä oli paljon muitakin. Kaikki muut olivat uimassa. Niiden autotkin olivat uimassa. Minä makasin varjossa ja nautin ehkä kesän parhaat ulkoilmakahvit hyvässä seurassa. Tyynykin tuotiin pään alle.



Makuuhuone on osittain muuttunut verstaaksi. Toinen löytämistämme pöydistä on saatu hiottua ruosteesta ja vanhasta maalista siihen kuntoon, että sen voi maalata taas.
Nyt se näyttää kuitenkin minusta niin hienolta, että sanoin miehelle "lopetetaan tähän, jätetään näin".
Hän on kuitenkin ottanut työnjohtajan roolin tässä pöytäjutussa, ja uusi maali on väistämätön juttu. Minä olen kuitenkin valtuutettu valitsemaan värin, koska olen tämän työmaan taiteellinen johtaja.

10 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Oih, meinasin juuri älähtää että stop just tähän, pöytä on KAUNIS juuri noin. Tai siis älähdin jo.

Nyt sitten odotan jännittyneenä mihin väriin taiteellinen johtaja päätyy.

Mökkireissu kuullostaa erikoiselta...:)

violet kirjoitti...

Nii-in, pöytä olisi niin minunkin makuuni juuri noin. Hopeanvärinen metalli paistaa läpi ja toi maali on kaunis. Mutta joo, pojat (joille pöydät tulee) sanoivat "kauheaa, ihan vanhan näköinen!" ja miehen mielestä ne on liikaa sen näköiset että on yritetty tehdä vanhannäköiseksi...niin että maalataan ny sitte.
Kyllä mä värin suhten pysyn tässä samalla linjalla kuin on ollut alkuperäinenkin.

Mökkireissu oli kutsu pienemmän majaan terassilla. Noh, rakensimme sen yhdessä joten ihan yllätys se ei ollut. Sisustus sen sijaan oli: iso muoviamme täynnä vettä (kastelukannulla kannettu) ja siellä varmaan sata Playmobilukkelia uimassa autoineen ja junineen ja mitä sitä nyt rannalla tarvitsee...
Majassa oli myös pieni räsymatto lattiassa ja tyynyjä 'vanhoille'.

Eilinen oli painostavan kuuma päivä ja pakko sanoa että ilman tuota majaa pöydän alla en olisi varmaan ulkona käynytkään. Tuolla pelas ilmastointikin hyvin kun pantiin pyykkiteline (märkine vaatteineen siis) tuulen puolelle coolerina toimimaan;-)

Puisto kirjoitti...

Onpas sulla ollut mukava mökkireissu, tuollaiset ovat mainioita. Junat ja autotkin tarttee joskus pesun.

Niinpä niinpä, näyttäisi tuo pöytä hyvältä meikäläisenkin silmään ihan juuri noin, mutta tuskinpa siitä rumaa tulee maalillakaan. Kyl mä niinku luotan tämän taiteellisen johtajan värisilmään.

Liivia kirjoitti...

Epäilinkin sinun olleen jollain tällaisella reissulla:):)

Maalaaminen loistavasti perusteltu.

Melita kirjoitti...

Hei Violet,
Kun tyyny tuodaan pään alle todella tietää olevansa toivottu kautta odotettu vieras.
Ehkä hyvä,että saat valita värin jottei siitä hienosta kaapista tulisi esim kirkkaan keltainen- tosin ehkä et olisi sellaisen miehen vaimo,joka maalaisi kaapin kirkkaimmalla keltaisella.Tyhmää esittää mielipiteitä täältä tuhansien kilometrien päästä, mutta tuota hopenharmaatakin maaliakin varmaan löytyy värikartasta..

Marja kirjoitti...

Oi, ihanaa että saat olla taiteellinen johtaja. Ehkä myös aivan luonnollinen rooli sinulle... :)

violet kirjoitti...

Papi: Ja mulla oli TÄNÄÄNKIN kutsu samaan paikkaan! taas sai juoda kaffet majassa, uittaa elukoita ja jalkojaan.

Melita: ei, mies ei tosiaankaan himoa mitään hullua väriä, samoilla linjoilla onneksi ollaan väreissä mutta hän ei kannata minun makuani näissä 'antaa olla tuolleen' -jutuissa.

Ilona: Luonnollinen rooli - ainakin tuo johtaja;-)

Virkattu lintu kirjoitti...

Pöytä on varmaan hieno maalattunakin. Olisipa kiva itsekin tehdä tuollaisia huonekalulöytöjä! Joskus kerrostalomme pihalla on roskisten vieressä hylättyjä tuoleja tai muuta, mutta ovat kyllä aina olleet tosiaankin roskiskamaa...

Ihana mökkireissu :)

leena kirjoitti...

No onpas mukavaa mökkeilyä!

Pöytä on hienon näköinen. Ihania lokeroita, joihin tekee mieli laittaa papereita järjestykseen. Tarvitsisin ehdottomasti tuollaista pöytää, joka innostaisi järjestelyyn!

Sooloilija kirjoitti...

Majat on jostain syystä lapsista kyllä ihan parhaita. Lapsen silmät saa sädehtimään jos aikuinen ehdottaa, että 'tehdäänkö maja'.
Mehu ja pulla maistuvat niin hyviltä majassa. Ja mitä kaikkea vielä; meillä majakaveriksi tulee aina myös kissa, joka sekin tykkää olla vähän kuin piilossa..