lauantai 16. elokuuta 2008

Aika seisoo

Vanha, mutta hiukan unohtunut tuttavuus: Amurin työläismuseokortteli Tampereella.
Oi nouskaa ja menkää katsomaan noita hiljaisia huoneita ja pysähtyneitä tunnelmia! Syyskuun puoliväliin asti ehtii vielä, tai sitten toukokuussa uudestaan. Kahvila Amurin Helmi on tosin onneksi auki koko vuoden.

16 kommenttia:

Solveig kirjoitti...

Voi että olikin pysähtyneen unenomaisia kuvia. Joku runokin tuli mieleen, Einari Vuorela tai joku? (Kerron jos saan kiinni.)

Edellisestä viestistä se, että meitä on kai monia, joilla ajanlasku alkaa aina syksystä. Ja minulla ainakin uudet, epärealistiset kuvitelmat uudesta, hallitummasta arjesta, hyvistä harrastuksista jne.

violet kirjoitti...

Olen huomannut kanssa että monissa blogeissa on meitä, joiden vuosi alkaa syksyllä. Ehkä teemme kansalaisaloitteen ajanlaskun kokonaisuudistuksesta?;-)

Epärealistiset kuvitelmat....
uskotko että johtuvat siitä, että elämässäsi on nyt asioita, jotka tapahtuvat Eka Kertaa?

Solveig kirjoitti...

Onhan niitäkin joo, mutta joka syksy samoja hassuja asioita tyyliin: "Tänä syksynä ajanhallinta on järkevää." -Eikä kumminkaan ole.

Marikki kirjoitti...

Kaunis on paikka, ja niin tuttu.

Liivia kirjoitti...

Vihdoinkin olet taas oman ruutusi ääressä!
Ja ihania kuvia lävähti tiskiin heti! Tuo museo on ehdoton lempparini näillä main, ja kilpailukykyinen ihan suuremmassakin mittakaavassa. Upeasti toteutettu.
Kahvila onkin sitten mun mielestä liian sieväksi ja steriiliksi laitettu, jotenkin kuin unohdettu ne puitteet. Mutta hyvä että on olemassa edes tuollaisena.

Kehun vielä kuvia! Nuo värit mitä ennen on ollut, aah!

maarit kirjoitti...

Upeat kuvat, mikä tunnelma! Pistetäänpä paikka mieleen.

pikkujutut kirjoitti...

Ylin kuva vei sanattomaksi. Huokaus. Kyllä muutkin välittivät tunnelmat.Kiitos näistä.

Kuulun myös vuosialkaasyksystä- joukkoon. Hankin jopa koululaiskalenterin käyttööni :).

Kesiah kirjoitti...

Aivan upeat kuvat. Jos joskus matkaan Tampereelle noudatan aivan varmasti suositustasi ja menen tutustumaan museoon.

Sari kirjoitti...

Kiva, kun olet täällä taas. Serkkuni on syntynyt Amurissa, muistan siellä joskus käyneenikin. Ihania kuvia.
Minullakin vuosi alussaan ... yhtä ja toista on tulossa, saas nähdä sitten.

Sari kirjoitti...

Kiva, kun olet täällä taas. Serkkuni on syntynyt Amurissa, muistan siellä joskus käyneenikin. Ihania kuvia.
Minullakin vuosi alussaan ... yhtä ja toista on tulossa, saas nähdä sitten.

violet kirjoitti...

Marikki: muistelenkin sun kirjoittaneen kanssa museokorttelista.

Liivia: Kahvilassa minusta parasta oli se, että siellä oli ihmisiä ja että hinnat olivat paikallaan ja että voi halutessaan ostaa mukaansa vaikka piirakoita tai pullapitkon. Olen samaa mieltä siinä että se on aavistuksen turhan sievä.

Museossa kuvailin paljon tapetteja juuri värien vuoksi. Siellä oli kuitenkin äärimmäisen hämärää (aamu, sateinen ilma) joten en onnistunut kai yhdessäkään tapettikuvassa.

Maarit: kannattaa käydä, ehdottomasti.

Pikkujutut: mulla oli Ranskassa aina koululaiskalenteri. Sittemmin aloin ostella "aikuisten" juttuja.

Kesiah: Ihaninta paikaan on tutustua niin ettei siellä ole paljon muita. Meille sattui hyvä tuuri kun alueella liikkui vain pari muuta pientä ryhmää. Oli helppo ottaa kuviakin.

Sari: minulla oli yksi luokkakaveri joka asui yhdessä noista museoksi tulleista talossa. Kävin siellä muutaman kerran.

Olina kirjoitti...

Hirmuisen kauniita kuvia. Oikein silmä lepää.

Hassua, että muillakin vuosi alkaa syksyn tienoilla. Minun vuoteni on nyt lopuillaan, alku häämöttää kuukauden, parin päässä....=)

Matroskin kirjoitti...

Kaikki ihmiset pitäisi pakottaa noihin kotimuseoihin, jotta muistaisivat, miten karuissa oloissa ennen elettiin. Voisi marina vähentyä.

violet kirjoitti...

Matroskin: ajattelin museossa että haluaisin tuoda sinne kaikki ne jotka kertovat miten "eivät voi elää" tai "eivät tule toimeen" ilman jotain kuraeteisiä, astianpesukoneita, kodinhoitohuoneita ja lattialämmitystä - ja mitä näitä onkaan. Olisi ihan hyvä nähdä yhteiskeittiöitä, pieni huone kuudellekin ihmiselle ja sen sellaista.

Vintage living kirjoitti...

sitten mun täytyy käydä tuolla, olen alkanut himoitsemaan oikein tosissani astianpesukonetta kun meillä ruokailee nykyään 6-7 henkeä;) Jos se auttaisi kestämään nämä seuraavatkin vuodet ilman sitä kapistusta. Mutta mä en voisi luopua pyykkikoneesta, olen elänyt ilman sitä riittävästi silloin kun esikoinen oli vauva ja kaikenkukkuraksi kangasvaipoilla...käsinpesu on yksinkertaisesti liikaa mun hermoille;)
Ei mut tiedän mitä tarkoitat, ja usein mietin samaa. Isäni lapsuudenkoti oli niin pieni huone ja keittiö ja lapsia monta, että miettii millaista se oli oikeasti.
Tuo eka kuva on jotenkin japanilaishenkinen, ja niin kaunis. Ehtisinköhän käydä tuolla vielä loppukuusta...

Ulla kirjoitti...

Joskus kymmenen+ vuotta sitten asuin yhden kesän Tampereella. Amurin museo on yksi mieleenpainuvin paikka. Se on kaunis ja samalla karu.