Pienempi poika lähti koko päiväksi afrikkalaisen taiteen museoon. Oli niin iloinen kun on jo torstai ja pääsee kaksikerroksisella bussilla matkaan.
Hain lisää lukemista merimieskirkon kirjastosta. Löysin ilokseni kaksi Kreeta Onkelin kirjaa. Minulla on pitkään ollut kiinnostus tutustua Onkelin teksteihin. Muistan miten hänen esikoisensa Ilonen talo ilmestyi, ja Onkelin kuvia tuntui olevan joka puolella. Muistan ajatelleeni että hän muistutti erästä ystävää ja että haluan lukea hänen kirjojaan. Piti näin kauan odotella että tartuin asiaan. Ilonen talo julkaistiin sentään jo 1996 ja siitä on jo elokuvakin, mikäli olen mitään käsittänyt. Lainasin myös Anna Maria Mäen Suljetun paikan lumo -kirjan. En osaa odottaa mitään, kun en mitään tästä tiedä.
Perkeleen lipasto haraa vastaan.
Sain sen maalattua melkein valmiiksi ja nyt huomasin että tarvitaan myös korjausta, jotta kaksi ylintä laatikkoa pysyy raiteillaan. Mutta minä korjaan sen. Kyllä minä osaan.
Lopuksi viikon arvoitus:
mikä on alimmassa kuvassa esiintyvä toosa?
Kaikki arvaukset vastaanotetaan.
Mitään palkintoja ei jaeta.
Perkeleen lipasto haraa vastaan.
Sain sen maalattua melkein valmiiksi ja nyt huomasin että tarvitaan myös korjausta, jotta kaksi ylintä laatikkoa pysyy raiteillaan. Mutta minä korjaan sen. Kyllä minä osaan.
Lopuksi viikon arvoitus:
mikä on alimmassa kuvassa esiintyvä toosa?
Kaikki arvaukset vastaanotetaan.
Mitään palkintoja ei jaeta.
32 kommenttia:
Alimman kuvan toosasta ei hajuakaan, erikoisen vihreä ja päällä on jokin pyöreä ritilä..Voivoi, olen huono tällaisissa kuva-arvoituksissa..
Mutta halusin sanoa tuohon Onkelin Ilosesta talosta, että voi kauhea, että oli masentava alkoholismikuvaus. Se tv-sarja oli niin ahdistava, etten voinut katsoa sitä kokonaan. Hyvä, että joku voi kirjoittaa niin raadollisesti, mutta silti..se meni kyllä ihan inhorealismin puolelle. Herkkä ihminen ei sellaista kestä.
Onneksi Onkelilta onnistuu myös sarkastinen huumori.
Kuva-arvoitukset ovat kivoja! Veikkaisin, että tuo on joku pieni ei-sähkökäyttöinen uuni tai savustuspönttö. (Vaikka on kyllä vähän liian kauniin värinen sellaisiksi...)
Olisiko se vihreä kapine emalointiin liittyvä "uuni"?
Meillä on töissä pieni avaruusalukselta näyttävä kapine,joka osoittautui emalin sulatusvälineeksi.
Päivä afrikkalaisessa museossa, kuulostaa hyvältä. Pääsisipä itsekkin..mutta ajautus siitä, että huomenna on jo perjantai saa olon kevyeksi.
Näytä sille lipastolle ;)
-savutar-
Ajattekin heti että tuo "toosa" oli sieltä afrikkalaisentaiteenmuseosta, ja sitten tietenkin ynmnäilin, että miten sulla voi olla kuva sieltä...
Jos ei kerta, niin sitten veikkaan, että se on marjojen perkaustoosa.
Ja just eilen sitten otin Onkelin kirjasta Kotirouva kuvan, piti näet esitellä meneillään olevaa lukettavaa. En ole kyllä vielä ehtinyt alkuriviä pidemmälle, joten en osaa sanoa vielä mitään. Paitsi että sekä tuossa että beigessä on harvinaisen ihanat kannet. Niinku oli joel haahteloissakin. Muutoin suomalainen kansigrafiikka on usein aikas ikävää, vaikka yhä useammin alkaa näkemään ilahduttavia poikkeuksia.
Olen lukenut Onkelin yhden kirjan ja hmm.. joo. Nämä on niin makuasioita, ei antanut minulle mitään säväyttävää.
Arvoitukseen vastaukseksi en osaa sanoa yhtään mitään. Tivoli audio radio?
Mikä virheiden määrä!
Johtuu varmaan siitä, että kävin äsken hulluilla päivillä hakemassa maalauspohjalastin...
Minä pidin Onkelin Iloisesta talosta. Hän kirjoittaa kauniisti ankeasta lapsuudestaan; se on varsinaninen selviytymistarina. Huumoriakaan ei ole unohdettu, mikä on hieno asia. Ehkäpä se onkin auttanut Onkelia selviytymään lapsuuden vammoistaan.
Samoin pidin elokuvaversiosta. Siihen oli onnistuttu siirtämään alkoholismin aiheuttamat varjopuolet ketään syyttelemättä tai syyllistämättä, kuten kirjassakin oli. Kumpikin oli hyvin kaukana inhorealismista. Muuta Onkelin kirjoittamaa en olekaan lukenut.
En tiedä, mikä salaperäinen vihreä esine on. Ehkä kerrot sen myöhemmin. Afrikkalainen museo vaikuttaa kiinnostavalta.
Sooloilija: minua ei sinänsä haittaa jos kirja olisikin masentava. Ankeinta olisi, jos se ei tuntuisi miltään. Toivon aina että lukiessani tulee jonkunlainen OLO.
Anne: aika hienosti menee! Paljastan kohta!
savutar:aion näyttääkin~!
Liivia: se voisi ollakin sieltä..paljastan siis kohta.
No kappas, Kotirouva sielläkin! Olen justiin samaa mieltä taas kansista.
Ai galna dagar tarjoaa sentään jotain fiksuakin? Hyvä.
Papi: arvaus täysin pieleen!
Hmm, mielenkiintoista saada monenlaisia kommentteja. En ole vielä aloittanut Onkelia, meinaan aloittaa Beigellä kun se on vanhempi.
Edelliseen postaukseen viitaten: Oletko sä jonkunlainen noita? Ostin nimittäin tänään Marseillen saippuaa. Miten sä sait sen aikaan?
Tuossa tompelissa on selkeasti uuni mutta miten ritila liittyy..uudenmoinen liesi..
Onkelin Iloisen talon olen lukenut ja sooloilijan tavoin sanon, etta oli masentavaa.
Vastaan ensin ja luen sitten vasta muiden kommentit.
Mun mielestä toosa näyttää vanhanaikaiselle uunille, missä tulipesä on "lieden" alla. Sellasella mun isoäiti teki meille lapsenlapsille aina ruokaa mökillä :)
Hei Violet,
Lainasin Iloisen talon kasetteina kirjastosta ja pakko olla samaa mieltä kuin muut - oli niin karmeaa että puolikkaan kasetillisen sain alas.
Pitää vielä miettiä tuota toosaa- huomiseen on varmaan aikaa ?
No härvelissä oleva reiällinen pyttyhän on selvästi paikka,johon voi laittaa esim. märän sienen tms.valuvaa. Nestehän menee alla olevaan looraan. Eikö ?
Uunilta se vaikuttaa, kun on niin kovin metallisen oloinen.
Arvaus Afrikasta samoilla linjoilla kuin moni muukin: katukeittiö?
Lähitienoiden kadunvarsigrillit tosin ovat kärvähtäneempiä kuin tämä kaunotar. Jos se siis semmoinen on :)
Suljetun paikan lumo oli ihan kiva kirja, mutta ei mitään erikoista. Jotenkin suomalainen nykykirjallisuus ei ole mun heiniä. Lukuunottamatta aika monia poikkeuksia.
Hahhaaa! Mikä analyysi.
No mikä tuo pönttökaappi oikein on?
Antiikki-uuni - kadulta tai kirpparlta löydetty! Ensimmäisenä tuli mieleen iki-vanha jääkaappi, muttei nyt ehkä kuitenkaan , vihreä olisi aika raju väri sellaiselle.
Mä ihan fanitin, kun tapasin Kreetta Onkelin töissä joitakin kuukausia sitten. Se on upea.
Ilonen talo on yksi parhaita lukemiani suomalaisia kirjoja, mutta Suljetun paikan lumo oli mustakin boring. Mä katsos lähettelen Katalle näitä halpoja suomalaisia kirjoja ja luen monet itse ennen kuin pistän eteenpäin.
-minh-
Viittaisko ne reiät mitenkään kastanjoihin ? Tuommoisia olen nähnyt takassa grillattavia kastanjoita varten anoppilassa muistaakseni. Mutta voiko maalatussa toosassa pitää tulta, onko se maalattu jälkikäteen eikä enää käytettävissä ?
Kuva-arvoituksessa on aivan selvästi höyryhengityskone! Hyvä, että olet ehtinyt hommata sen, kun flunssakausi on taas käynnissä :)
Ai niin! Osallistuin blogissani haasteeseen, jossa piti paljastaa kuusi asiaa itsestään. Olisi hauskaa, jos viitsisit tai ehtisit tarttua haasteeseen!
Uunia veikkaan minäkin, väittäisin että se toimii kaasulla. Aika hurjan värinen kyllä, mutta menisi hyvin täällä Lattareissa.
Itsekin haluaisin lukea Ilosen talon, olen halunnut siitä asti kun se ilmestyi. Vaan eipä ole osunut käsiin.
Hei Violet,
Se arvaus ... alkuperäismaa Intia.
Toosa kahvipurkin kokoinen ja maalilla ehostettu Naan-leipäkone tai ilmankostutin jota tosin intialaiset eivät itse taida tarvita joten toosa tehty vientiin.
Allu; varmaan moni muukin maailmassa osti tänään marseille-saippuaa! Uskon joka tapauksessa että se johtuu vain ja ainoastaan minusta;-)
Pikkujutut: Ilonen talo -kirjaa mulla siis ei täällä nyt olekaan, että ainakaan sen vuoksi ei tarvitse masentua. Katotaan noi kaksi muuta ensin, ja jos kovasti ihastun niin muutkin.
Maamaa; vähän jotain tuollaista,joo
Melita: en mä malta itse huomiseen...
Kardemumma: ei.;-)
Anioni; sullon aikamoiset perusteet!
Savu; Afrikassa ollaan selvästi asiasta perillä!
Kata: ihan hyvä kirjallisuusanalyysi. Pönttövastaus ihanjustny.
MArgarita: antiikista tai kovin vanhastakaan ei ole kyse.
Minh: sää oot nähnyt sen! Olen jotenkin varma että olisin fanittanut myös.
Maurelita: mitä vaan VOI kun tekee vaan;-)
Katilein: no ei huumorinkukka ole tallaantunut ainakaan!
katsotaan saanko haasteeseen vastattua. Tuntuu että jankutan täällä vähän liikaakin itsestäni, kylläkin.
Colibridreams: ei kaasua.
Minä luen siis tän Beigen ja Kotirouvan ensin ja sitten Ilosen talon jos nää nappaa.
JA NYSSE VASTAUS SITTE:
Kyseinen toosa on anoppini ostama.
Hän osti kolme samanlaista (mutta eri väristä) silloin kun perhe asui Senegalissa. Nuo ovat jonkunlaisia uuneja, tehty kierrätysmetallista. Anoppi osti ihan kannatusmielessä kun haluaa aina auttaa kaikkia käsityöläisiä, ja on sitten säilönyt näitä kesäpaikassaan. Otin mukaan kun käytiin viimeksi. Tykkään väristä ja se on jotenkin hassu tuo vehje. Nytse on yläkerrassa parvekkeen oven vieressä, eikä sitä käytetä mihinkään....Voihan sitä kyllä kaappinakin käyttää.
Melitan arvaus pamahti just samaan aikaan, mutta pieleen meni siis, valitettavasti. Kokokin on minua puolireiteen.
Sieltä afrikalaisen taiteen museosta karannut nykyteos?
Hah, nyt vasta luin muiden kommentit. Näyttää mulla ja Liivialla olevan yhtä hyvä logiikka.
Minä tykkäsin Onkelin Beigestä kovasti. Tuo Ilonen talo on unohtunut kirjahyllyyn, täytyykin ottaa se uudelleen lukujonoon...
Niin kuin jo aikaisemmin kerroin täällä, Iloinen talo on hyvä lukukokemus. Täällä on esitetty muunkinlaisia mielipiteitä Iloisesta talosta, ja tietenkin jäin miettimään, mikä saa meidät arvioimaan ja arvottamaan saman teoksen niin eri tavoin, kuten täälläkin. Se, mitä minä pidän lohdullisena ja vapauttavana, saa jotkut pitämään ankeana ja masentavana.
Minä olisin luullut sen olevan pesukaappi niinkuin ennenvanhaan oli kaappi jonka päälle saattoi vadin tai ämpärin nostaa ja säilyttää saippuat ja muut kaapissa. Ja tietty tuollainen ritilä, koska...muuten emaliämpärin pohja ruostuu, jos sen alle jää vettä, niin tuossa ritilässä se tuulettuisi;D
Ihana vihreä värisävy.
Vilijonkka: nooh, kaikenlaista logiikkaa tarvitaan. Kuulemma minunkin logiikkaani, kertoi mieheni.
Bionda: ..taas yksi "plus"-ääni Onkelille!
Celia ..ja toinen. Ei mutta joo. Usein huomaan samaa. Minusta joku esim."puhuu arvostavaan sävyyn omasta työstään" ja toinen sanoo että eipäs kun leuhkii niin että omakehu haisee.
Vintage: värit näissä kaikissa kolmessa onkin ihan paras juttu. Ja se, että kierrätysmetallista tehty toosa on aivan valtavan lommoinen;-) Ihana.Tarpeeton meille. Kiva omistaa.
Vanhanajan leikkihella.
Lähetä kommentti