Pariisin metrossa on minusta aivan oma, erityinen hajunsa. En nyt puhu hajusta vaunujen sisällä (mikä on myös varsin erityinen, varsinkin helteellä!) vaan se maan alla oleva ominaishaju. En ole muualla sitä kokenut. On täälläkin metro, mutta se ei haise samalle. Olen miettinyt mitä se haju - tai tuoksu, tuoksu se minulle on! - pitää sisällään, ja miksei vaikkapa Brysselin metrossa tuoksu samalle.
Pariisin metrossa on kumipyörät. Palaneen tai pikemminkin kuumentuneen kumin tuoksu on yksi osa sitä mistä nyt kirjoitan.
Muistan yht’äkkiä miten tuuli joskus kiertää metrossa niin, että se heittää kuivat lehdet kadulta raiteille saakka, heiluttaa ihmisten hiuksia ja kaulaliinoja...ja sekoittaa parfyymit, hyvät, pahat tuoksut kaikki ja huljahtaa sitten ulos siitä missä lukee "sortie". Hiljaiseen aikaan metron erityinen tunnelma saa melkein kyynelen silmäkulmaan. Haikean makean apeaa ja taustalla soittaa joku onneton sahaa ja laulaa.
Ja lopuksi fäshöniä.
Minulla oli vuosia sitten villaiset legginsit. Pidin niistä ja pidin niitä...loppuun asti. Sitten oli aikoja etten löytänyt sellaisia enää mistään. Riemuni oli suuri, kun hokasin että Benettonilla on juuri tuollaiset. Ostin heti harmaat ja mustat. Ne on ihanat: eivät tunnu päällä lainkaan, eivät valu (jos ovat oikeaa kokoa), lämmittävät ja korvaavat kohdallani housut monessa tilanteessa.
Violet suosittaa!
Minulla oli vuosia sitten villaiset legginsit. Pidin niistä ja pidin niitä...loppuun asti. Sitten oli aikoja etten löytänyt sellaisia enää mistään. Riemuni oli suuri, kun hokasin että Benettonilla on juuri tuollaiset. Ostin heti harmaat ja mustat. Ne on ihanat: eivät tunnu päällä lainkaan, eivät valu (jos ovat oikeaa kokoa), lämmittävät ja korvaavat kohdallani housut monessa tilanteessa.
Violet suosittaa!
21 kommenttia:
Mä en ole tuota Côte Paris -lehteä löytänyt Tampereelta mistään :( Onks tää joku tuppukylä kysyn vaan...
Ihanat legginsit, tuollaisia pidän kotosalla, mutta en ole oikein osannut muuten kuin pitkien saappaiden kanssa pitää ihmistenilmoilla.
Ja juu, Pariisin metro olisi kiva kokea (ei tosin hajujen takia välttämättä ;)).
Minä rakastan suurkaupunkien metroja! Valitettavasti en ole kovin monessa kylläkään käynyt. Lontoon metron tunnen parhaiten. Pariisin metro on se ENSIMMÄINEN oikea ihana metro, jossa olen käynyt. Helsingin metro (tai Helsinki) on liian pieni; ei kelpaa mulle suurkaupunkimetroksi. Pietarin metro ei ole hullumpi. Siellä on hurjat jyrkät liukuportaat, joissa huimaa kun mennään alas.
En minä taida osata eritellä metrojen ihanuutta. Yksi juttu on nuo ilmavirrat, joilla on ihan omat liikkeensä. Tunneleissa kaikuvat kiiruhtavat askeleet. Ihmiset jotka hujahtavat hetkeksi yhteen ja katoavat sitten kuka minnekin. En minä tiedä... Kai minua kiehtoo ajatus maanalaisesta maailmasta, jollainen iso metrosysteemi on. Ja jos on lomalla uudessa kaupungissa, niin se kun noustaan maan alta kadulle, on yhtä jännää kuin lahjapaketin avaaminen.
Juu, terveisiä vaan täältä Côte Paris. Tuli ajettua tänään metrolla - edellisestä kerrasta olikin aikaa...reilu kuukausi kai. Ei tule paljon liikuttua. Haisi siellä ihan niinkuin ennenkin ;) Hyvä reissu : homma sujui kuin rasvattu ja kaikki hauska ja tarvittava löytyi alta aikayksikön - siis ehdin kouluun kiiruhtamatta.
oi nuo legginssit haluaisin ja tarvitsen, kiitos vinkistä.
en ole koskaan käynyt pariisissa enkä sen metrossa, enkä paljon maailman metroissa muutenkaan..
mutta hei, onhan helsingin metrokin ihan mahtava, hieno kitaranvirittiminen mallinen metrokartta! tai makkaratikun..
Tuli nähtyä Pariisin metroasemalla rotta vilistävän juuri meidän takana toissa kesänä, joten osa niiden kauneudesta katosi välittömästi :)
Mutta samaa mieltä olen hiljaisen ajan tunnelmasta. Ja mielestäni Pariisin metro on mielettömän helppokäyttöinen ja kartta simppeli, kun sen kerran oppii.
Ahaa, täytyykin ensi kerralla nuuhkia tarkemmin.
Villaleddingsit olisivat ihanat, mutta vähän vaivaa kotioloissakin kun mun sääret näyttää niissä niin paksuilta.
Anionille, oli muuten tuota lehteä Tampereella, joko Stokkalla tai Sokoksella. En muita tarkemmin...Pläräsin sen ekan numeron, en kuitenkaan ostanut.
Mä en voi elää ilman legginsejä. Käväisin laskemassa, niitä on kahdeksat ja kaikki paksuja puuvillaisia tai villapuuvillasekotteita. Se on meikäläisen perusasu, tunika ylhäällä ja legginssit alhaalla. Täytyypä pistäytyä benettonilla katsastamassa talven varalle, josko löytyisi jotain kivaa uutta väriä. Kiitos vinkistä.
Ja sitä metron hajua ei taatusti voi kukaan jäljitellä. Myös Pekingissä on oma hajunsa, jota tosin en osaa edes kuvailla. Siitä kuitenkin tietää tulleensa oikeaan paikkaan lentokoneen laskeuduttua.
Oi oi tuli muistoja mieleen; Pariisin metro tosiaankin tuoksuu. Äänet ovat myös ihan omaa laatuaan.
Yön hiljaisina tunteinakin olen siellä joskus ollut (en yksin), siellä on lähes maagista, vähän pelottaa, mutta kummiskaan ei.
Tukholman metrossa olen aika paljon matkustellut. Sielläkin on hienoja asemia. Kannattaa hypätä jossain erikoisessa paikassa pois ja tsekata siitä lähiympäristö. Se on hauskaa.
Pariisin metrossa on ihan oma ominaistuoksunsa (tai -hajunsa), minäkin olen parilla vaivaisella reissulla siihen kiinnittänyt huomiota ja miettinyt mikä sen mahtaa aiheuttaa - mukavaa, että otat esille asioita, jotka on vaivanneet, mutta sittemmin unohtuneet :) Lontoon metro on mulle rakkain, vaikka voi olla myös turistirysineen ja myöhästelyineen raivostuttava. Mutta juuri nuo mahtavat tuulen pyyhkäisyt, sekoittuvat tuoksut, ihmiset ostoskasseineen ja läppärisalkkuineen, metropolitunnelma:)
Kiitos tuosta legginsi vinkistä, mä kanssa käytän niitä monesti mieluummin, kuin pukeudun oikesiin housuihin.
Toi sun kuvaus Pariisin metrosta toi muistoja mieleen. Mä olen hyvin vähän matkustellut muilla maanalaisilla, eniten juuri tuolla Pariisin Metrolla, mielenkiintoista noi kumipyörät, en osannut sellaiseen kiinnittää mitään huomiota. Pitääkin tutustua Los Angelesin metroon, en ole sitä vielä käyttänyt ollenkaan, kun se on aika suppea, ei kata koko kaupungin aluetta. Mutta tuskin siellä on kumipyöriä.
Vähänkö aina kadehdin sinua siellä Brysselissä, itsekin puoli vuotta siellä (sekä Pariisissa) "asuneena". Pariisin metron haju kuuluu oleellisesti muistoihini kaupungista. Minun nenäni tosin haisti useimmiten ne pahat hajut. Tai sitten vaan kuljin sellaisilla lemuavilla asemilla;) Brysselin metrosta sen sijaan on jäänyt mieleen se vohvelin tuoksu.
Tuskin edes muistan milloin olen metroa kayttanyt..mutta kaupungeilla on ominaistuoksunsa, ehdottomasti.
Legginsseja vastaan kapinoin pitkaan, naissa tappijaloissa nayttavat mielestani pullapitkoilta kunnes tana kesana loysin parit Suomesta, jotka osuivat ja jalatkin nayttivat ok:lta.Nyt sitten odotellaan keleja, jotta paasisi kayttamaan uutta talvilookkia.
Kiitos suosituksesta, mutta ei vaan toimi täällä. Mulla on ihan liian paksut reidet leggingseihin.
Pariisin metrossa en ole ollut, mutta Lontoon ja Prahan sellaiset olivat hajuissaan omanlaisensa. Prahassa haisi usein paska, mutta meitä häämatkalaisia se vain nauratti.
Metroista en sano mitään mutta villalegginsit on ihanat!
Onkohan jotain ahtaanpaikankammoa, mutta minusta metrolla matkustamisessa on jotakin pelottavaa. Tai ehkä olen katsonut liikaa elokuvia, joissa metrotunnelissa räjähtää pommi tai tapahtuu jotain muuta kamalaa.
Pakko tunnustaa sekin, että en ole koskaan käyttänyt legginssejä. Luulen, että ne eivät sopisi rimppakinttuihini. Sinun ylläsi ne näyttävät sen sijaan tosi hyvältä!
Metrot ja niiden sokkelot on kyllä ehdottoman mielenkiintoisia, just tuoksuineen ja tunnelmineen. Mun suosikki on myös Lontoo, mutta Pariisi hyvä kakkonen.
Tuostapa tulikin mieleen: yksi mun toistuvista unistani on että seikkailen New Yorkin metrossa. Ajan aina samaa reittiä, muistan miltä se unessani näyttää, ja minkälaisia taloja on kadulla jolle putkahdan ajomatkan jälkeen.
Koskaan en kyllä ole New Yorkissa edes käynyt, paitsi nyt lentokentällä tusinan kertaa.
Kairon metrosta on vielä kerrottava, että siinä tungoksessa saa osakseen peffan kourintaa.. grrrr..
Anioni: Pidän nilkkasaappaitten tai pitkien saappaittenkin kanssa. Tärkein on kummiskin persiin peittävä paita/mekko. Muuten on alaston olo.
Killisilmä: Huomaan että milläs ihmeen kokemuksella mää kirjoittelen metroista kun en ole käynyt kuin Pariisin ja Tukholman ja täällä....
Sari: Metro on hyvä silloin kun lakot ei sekoita kaikkea...
Aino: eipä kestä, kannattaa tutustua noihin jos neulelegginsejä kaipaa. Hesan metrokin näkemättä...
Tanya: ihan totta, Pariisin metro on hyvin selkeä. Rottia vilisee siellä sun täällä. Ei ne päälle käy;-)
Liivia: joo, muistelin että olin nähnyt sen ekan numeron. En mää sitä Suomen hinnoilla olisi ostanut, vielä vähemmän tätä toista numeroa mutta kyllä siitä tän 6 euroa maksoi kun on tosi paksukin.
Vilijonkka: me ollaan sitten "vaatesamikset"!
Sooloilija> En mä Pariisin metrossa ole pelännyt mutta paikallisjunissa ja asemilla kyllä.
Sanctuary: kyllä munkin pitäs Lontooseen päästä....
Itkupilli: en ole satavarma onko Pariisin metron kaikilla linjoilla tuollaisia pyöriä, mutta muistan kiinnittäneeni siihen ensimmäisen kerran huomiota kun äiti tuli sinne meille kylään ja kyseli että mikä palaa metrossa.
Riikka; joo, täällä tuoksuu kuumat vohvelit, ihan tosi! (ja kusi joillakin asemilla..)
Pikkujutut: en määkään voi olla varma siitä että legginsit mulle sopii, mutta tykkään pitää;-)
Papi: ptkä paita reisien yli sit vaan!
Prahakin näkemättä...
Miia: ou jees, niin on!
Anne: ..näet tosin vain polvesta alaspäin.
Merja: tuli tuosta unesta mieleen että mulla on sellainen toistuva uni että olen Italiassa paikassa jossa en taatusti ole käynyt, mutta tunnen sen kaupungin unien perusteella nyt niin, että voisin kartan piirtää.
Olinhan mä kirjoittanut tännekin leddingsit, niinku myös sitkeästi aina sanon, vaikka kaikki oikaisevat. Tätä en oikein enää opi, kun olen alunperin väärin rekisteröinyt sanan:)
Ihan vähän nolottaa kuiteskin...
Minä olen mennyt vaan Helsingin metrolla. Tykkään siitä. Hakaniemi, Kaisaniemi ja Kamppi on mun lemppari-asemia. Rautatientorilla haisee kusi ja Ruoholahti on idästä katsottuna kovin kaukana.
Ehkä joskus parinkymmenen vuoden päästä Helsingin metrokin on laajempi. Menee Töölöön ja sitten täällä idässä Roihuvuoren, Tammisalon ja Laajasalon asemien kautta Katajanokalle. Olis aika siistiä päästä vartissa Stockkan kellon alle.
Muistin väärin. Oon mennyt yhden asemanvälin Kööpenhaminassakin. Ne metrot oli pelottavia, kun ei kuskeja ollut lainkaan.
Liivia: mulla tuo "väärinrekisteröinti" koskee erityisesti laulunsanoja;-) Tulee kuultua mitä sattuu!
KAnerva; Pariisissa on linja 14 joka on ilman kuskia ainakin. Muistan kun eka kertaa menin sillä ja istuimme ensimmäisessä vaunussa. Tuntui hullulta kun saattoi kuvitella että itse ajaisi.
Joskus täällä noita kuskeja katsellessa (erityisesti ratikassa) sitä miettii että automaattikuskiin luottaisin kyllä enemmän. Kaikenlaista suharia, sen voi sanoa. Jarrutuksia, kiihdytyksiä, mummot putoo penkiltä jne.
Lähetä kommentti