lauantai 11. lokakuuta 2008

Voi vaasi!


Monessa blogissa on tehty Ekotestejä, on keskusteltu sen kysymyksistä, on mietitty muuten vaan miten omalta kohdaltaan voisi enemmän sitä ja vähemmän tätä. Avaa minkä hyvänsä lehden, ja samat kysymykset ja aiheet ovat esillä. Pitäisi noin, ei pitäisi näin. Siksi kun siin’on niksi - tai oikeastaan siksi, kun kaikki loppuu muuten, tuho tulee eikä lapsille jää maapallosta kuin tyhjä kuori käteen.

Päässäni pyörii kierrätys, bio, lajittelu, ostotapojen muuttaminen, kimppakyydit, otsonikerros, ekologiset jalanjäljet, kestävä kulutus, eko-sertifikaatti ja tuulivoima. Ja sitten se Baddingin laulu missä hän veisaa "sillä maailma hukkuu paaaaaskaan, me vain luemme lehtiä". Ja laulu tuo päähän ne seitsemänkymmentäluvun sähkölampputarrat ("Säästä sähköä!") liimattuna niihin hisseihin, joilla emme kakaruutemme vuoksi olisi saaneet muutenkaan ajella. Oli energiakriisi tai ei.

Niin tärkeä kuin aihe onkin minusta tuntuu etten jaksa jauhaa siitä. Huomaan että muutun jeesustelevaksi melkein sillä sekunnilla, kun aloitan. (Eikä tällä jeesustelulla ole mitään tekemistä uskonnon tai Jeesuksen kanssa.) Otan tekopyhän äänenpainon ja sanon etten minä ainakaan ja että kyllä me ainakin. Haen omaa mielipidettäni siihen, miten paljon minä haluan vaikuttaa ja miten. Tuskailen sen kanssa, että huomaan asioita joissa en voi vaikuttaa.

Ja mietin tällaisia:
jos minä nyt alan hyväksi enkä osta noita akkainlehtiä niin mitä niille tapahtuu? Paperi on jo käytetty, lehdet tehty ja kannettu kauppaan.
Jos minä en ostaisikaan kaikenlaista roinaa ja rompetta, miten kauan kestää että se alkaa vaikuttaa johonkin että juuri minä en osta? Että aletaan tehdä vähemmän roinaa ja kampetta myyntiin?
Tiätääks joku?

(Kuvassa olevat vaasit liippaavat aihetta tällä tavoin: hääjuhlaamme varten koristelimme Pirkanmaan musiikkiopiston itse. Halusimme pöytiin kukkia. Kyselin vaaseja vuokralla. Huomasin että voin ostaa halvemmalla itse uudet vaasit. Nyt minulla on 22 vaasia joita en totta maar ihan jatkuvasti tarvitse. Moni ajattelee: hullua ostaa kun voi vuokrata. Minä ajattelin: hullua maksaa vuokra joka on kalliimpi kuin ostohinta ja sitten mulle ei jää edes vaaseja.
Kaikki tällainen, pienikin, tuntuu nykyään olevan joko OIKEIN tai VÄÄRIN.)

27 kommenttia:

maijja kirjoitti...

Aamen!

Mullon noista asioista keskustellessa joko syntinen tai hyveellinen olo, keskustelukumppanista riippuen. Ja se on niin syvältä.

Tuli myös mielleyhtymä johonkin hoikkuuteen, siis kun joskus tulee syötyä suklaata katuen koko ajan sitä, että syö suklaata koska sitten lihoo ja verisuonet kalkkeutuu ja ties mitä - se suklaa menee ihan hukkaan murehtiessa.
Karkasin aiheesta.
Tsori.

MaaMaa Maailmalla kirjoitti...

Ma kierrattaisin kylla jatteet ilomielin, mutta taalla irkuissa ainakin kierratys on ihan lapsen kengissa.
Lasin ja paperinkerayspisteet on harvoissa ja hankalissa paikoissa, ekojatetta ei eritella ollenkaan. Yleisesti kaikki heitetaan samassa pussissa pois.

Toissa on erilliset roskikset valkoiselle ja varilliselle paperille, alumiini tolkeille, muovipulloille ja pahvisille kahvikupeille. Ja tyopaikan kotisivuilla siita ollaan niin ylpeita, kun meilla kierratetaan!
Yks paiva huomasin kuinka roskikset tyhjennettiin kaikki samaan isoon jateautoon. Siina meni meidan lajittelut....

Vilijonkka kirjoitti...

Ei ole hullua ostaa, koska omistaminen on kivaa! Minä olen surkea vuokraaja, en edes tykkää lainata mitään, kun siitä tulee stressi, että jos jotain sattuu, en muista palauttaa jne. Niinpä ostan paljon kaikenlaista, myös kirjoja. Sen sijaan mielelläni annan omaisuuttani muille lainaan, eikä montaakaan kertaa ole jäänyt tavara ikuisesti maailmalle. Sitä paitsi väliäkös hällä vaikka olisi jäänytkin.

himalainen kirjoitti...

Samaa olen miettynyt minäkin. Kaikki on niin väääärin, ja huonoa omaatuntoa saa aiheesta kuin aiheesta. Jos nyt yrittää kuitenkin kohtuullisesti elää, käyttää järkeä, huolehtii omista sotkuistaan ja kunnioittaa luontoa. Välttää kertakäyttökrääsää: huonoja tavaroita, joista tietää heti, että ne hajoavat, niin eikö sekin jo ole alku. Hemmotteluakin mielestäni tarvitaan, ihan hyvällä omallatunnolla. Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin testeissä. Jokainen tekee omat valintansa, syyt voivat olla erilaisia. Ekotallaajatestikin tuntui hieman oudolta, kun vaihtoehtoja oli niin vähän. Meidänkään asuinseutua ei ollut alueluettelossa ollenkaan... ;-) Teenkö siis oikein vai väärin, kun asun täällä,jossa asun...

violet kirjoitti...

Maijja: niin, joko syntinen/hyveellinen tai sitten tulee tunne että ylipäätään pitää olla jotakin mieltä. Että pitää valita sanansa huolella jotta ei leimata...niin, miksi? Sekin riippuu seurasta. Yhdessä seurassa ekohihhuli ja toisessa turmiolla oleva luonnonvarojen tuhlaaja.

Maamaa: Ja tuli mieleen myös että tulee tarve selitellä ja kertoa mitä juuri minä teen. Huomaatko, sinäkin aloit kertoa ihan kysymättä;-) (en tarkoita tällä nyt ettei olisi "saanut" kertoa!)
Me lajittelemme huolella paperin, lasin ja muovit. Muuta täällä ei voi sitten lajitella. Ongelmajätteet viemme oikeisiin paikkoihin. (ja kas näin kerroin, kun tuli tarve kertoa ettei minua luulla vastuuttomaksi;-))

Vilijonkka: kyllä minustakin omistaminen on kivaa. Minä haluan omistaa kirjoja, esimerkiksi.

Himalainen: minä jotenkin pelkään että kohta (vai onko se jo nyt?) ihmisiä luokitellaan (tai heistä puhutaan0 siihen sävyyn että se ja se on outo tai tyhmä tms. kun ei edes kierrätä/kun ajaa omalla autolla/ostaa lehtiä ja Keniasta lennätettyjä hedelmiä. Jne. jne.

Liivia kirjoitti...

Sanon tähän: terveellä järjellä ja kohtuus kaikessa.

On ihan hyvä, että "tuhluritkin" on nyt viimeistään heränneet. Osalla tuskin taas on paljon edes elintavoissaan muuttamista, kun on aikaisemminkin AJATELLEET.
Ja iso osa ei tule ajattelemaan, vaikka kuinka paasataan.

violet kirjoitti...

Liivia; tietenkin on ihmisiä joita ei mikään hetkauta. Niin on aina ollut ja tulee olemaan.


Tämä on jotenkin loputon ja pohjaton aihe. Kun on näitä kaikkia asioita, joita miettiessä meinaa pimahtaa eikä enää tiedä onko "hyvis' vai "pahis".
Meillä esim. on miehen työn puolesta auto, jonka polttoaineesta emme maksa mitään. Emmekä auton korjaamisesta eikä huollosta. Iso auto, joka nielee kamalasti dieseliä. No, ymmärrättekö kuitenkin, että kun tulee matka jonnekin vaikkapa sukulaisiin Ranskaan, niin ajamme sillä omalla autolla, koska meille se ei maksa mitään. Juna maksaisi. Lentokone maksaisi (ja sitten se olisi "väärin" taas jonkun mielestä.)
Jos haluan nähdä sukua ja ystäviä Suomessa, minun on lennettävä. Autolla se ei maksaisi meille mitään, mutta autolla ei ihan mennä Suomeen. LAivaa olisi pakko käyttää (kaksi kertaa on se tehtykin) mutta se taas maksaa enemmän kuin lentäminen.Ja vie paljon aikaa, se auto+laiva, joten sitten olisi sekin aika pois perilläolosta.

Anonyymi kirjoitti...

Olen suosiolla jättänyt kaikki testit tekemättä...en halua huonoa omaatuntoa siitä, että joskus lennän johonkin uuteen paikkaan haistelemaan maailman tuulia, tapaamaan uusia ihmisiä/tuttavia...jos joskus ostankin jotain uutta kaupasta enkä kirpputorilta tai tee itse...menemmekin omalla autolla, joka tosin on hybridi...koska aikoinaan kun sain viettää aikaani työttömänä opin selviytymään n. 8/10E viikkobudjetilla. Ehkä silloin opin maailmanparantajaksi, säästäväiseksi, kekseliääksi, kierrättäjäksi...nyt kun minulla on varaa johonkin... hyvällä omallatunnolla suon itselleni jonkun ilon, turhakkeen... silloin tällöin. Ehkä maailama ei siihen kaadu. Ensimmäisinä voisivat lopettaa vaikkapa formulakisat tai jotain muuta vastaavaa.

Ensi viikolla lennän Saksaan lomalle. Olen siitä onneellinen, koska saan kaivatun hengähdystauon työstä, näen jotain uutta, ehkä opin jotain uutta tästä maailmasta...

Mukavaa viikonloppua sinulle!
-savutar-

ps. Vaasit ovat hieno muisto häistänne. Ehkäpä seuraavana hääpäivänä hankit niihin kukkia ja kotinne tulvii täyteen muistoja...

Papi kirjoitti...

Musta on silti hyvä, että näitä asioita edes pohditaan. Ja uskon kyllä, että pienet teot vaikuttavat, ihan varmasti vaikuttavat.

Mies harrastaa vanhoja autoja ja ne ei ole todellakaan ekoautoja. Mutta kyllä 50-luvun kaunotarta oli hienoa ajaa vaikka tämän luonnonsuojelijan sydämessä jysähti joka kerta, kun sen räjäytti käyntiin. Tuntui, että meni joka kerta yksi sademetsä ja tuhat pandaa laakista.

Vintage living kirjoitti...

Minulle tulee ekoasioissa joskus sellainen olo että "kaikki kiva kielletään" jos aikoo elää ekologisesti. Siis lentomatkat, lehdet, harrastukset yms.

MUTTA ajattelen että on hyvä, että ekoasioihin perehtyy ja tietää mikä on hyvä ja mikä huono luonnolle, jolloin on ehkä tietoisempi valinnoissaan. Ja varsinkin sellaisissa isoissa asioissa joilla on todella merkitystä. Talon lämmitysmuodon valinta on huomattavasti isompi asia kuin sisustuslehtien ostelu luonnon kannalta.

Olen myös kriittinen noissa ekoasioissa. Esim. se ruoan vesijalanjälki on minusta aika naurettavaa! Samoin en ymmärrä sitä että pitäisi käyttää energiansäästölamppuja, nehän ovat ongelmajätettä!!

Liivia kirjoitti...

Juu ja laiva on lähes yhtä saastuttava peli kuin lentokone, joten mitä auttaa...

Kyllä minä ymmärrän. Ei tarvitse edes selittää.

Me matkustetaan tulevaisuudessakin piste. Tänä vuonna on matkustettu enemmän kuin ikinä yhdessä vuodessa. Harvinainen vuosi. Mutta on ollut tilaisuuksia ennemmän kuin yleensä. Aina ei ole. Matkustan koneella (koska muulla ei pääse ja tahdon muuallekin kuin Venäjälle)ja olen ekologinen toisaalla. Tuskin joukossamme täyspulmusta on.

Merja kirjoitti...

Hee, mua alkoi oikein naurattamaan nuo vaasit. Meillä kun on samasta syystä parikymmentä kynttilänjalkaa..

Kierrättäminen on vaikea asia. Mutta minä jaksan uskoa lujasti että edes ne peruskierrätykset tekemällä (vaikka joskus hankalaa olisikin, esim. keräysastia kilometrien päässä) voi asioihin vaikuttaa.

Mua ihan itkettää kun näen kuinka monessa pikaruokalassa täällä on kertakäyttöastioita. Joo, kyllähän astioiden pesukin energiaa kuluttaa, mutta taatusti ympäristöystävällisempää kuin kaikki tuo muovi ja pahvi.

hekku kirjoitti...

Tuli hyvä olo kun luin sun kirjoituksen. Eli siis kaikki muutkaan ei ihan onnistu??

YRITÄN olla hyvä ja kunnollinen ja vastuuntuntoinen näissä ekoasioissa, mutta sitten vaan on asioita joille en voi mitään.

Näen ihan punaista kun luen jonkun "hennatukka-hesalaisen" (anteeksi vaan kaikki joita yleistykselläni loukkasin, se oli vahinko :p) paasausta siitä kuinka yksityisautoilu on ihan saatanasta peräisin. Sopii tulla tänne periferiaan koittamaan kuinka helppoa julkisilla kulkeminen on.. t.nimim. aamulla kylälle ja ehtoolla takaasin, paitti ei ihan joka päivä.

sitten voi rauhallisin mielin todeta, että yleisen mielenrauhan ja perhesovun takia maalla pitäis olla lakisääteistä perheellisten kahden auton taloudet.

AINAHAN toki voi mennä kävellen tai sitten pysyä loppuelämän ihan vaan kotona.

Toi papin kommentti irrotti tämän päivän parhaat naurut. Mies kun rakentaa työkseen kilpa-autojen moottoreita, niin usein sitä testikurnutusta tallista kuunnellessa tulee samaa mieleen..

pikkujutut kirjoitti...

Olen jakautunut persoona kierrattamisen suhteen. Suomessa lajittelen jatteet,kun siihen on mahdollisuus. Mita tulee tahan toiseen maahan, yrita olla ostamatta turhaa mutta siita huolimatta tamankin paivan ruokaostosten ylimaaraiset pussit,muovit yms..kaareet tayttivat yhden muovipussin...

Mutta sen verran saarnaaja olen, etta jos naan jonkun heittavan taalla mereen roskapussia, saan aikaan alamolon ja suureelliset kasien liikkeet.

Elisa kirjoitti...

Minä en ymmärrä näitä, jotka eivät lajittele jätteitä. Ainakin useimmissa kaupungeissa se on tehty helpoksi kuin heinänteko. Mikä siinä on, ettei voi ostaa biojäteastiaa ja käydä tyhjentämässä sitä?? Tämä hattutäti ei ymmärrä. Soo soo!!

Lehtiä minä ostan silloin tällöin, perustelut ovat samat kuin omasi. Ostan niitä tosin myös kirppikseltä, sehän on kai melkein ekoteko.

Junika kirjoitti...

Minusta on hyvä, että asiasta puhutaan ja on hyvä, että ihmisillä syntyy syyllisyyden tunteita, koska se on ainoa keino saada muutoksia aikaan.

Silti ei sitä ihan kaikesta tarvitse syyllisyyttä kantaa. Kun tiedostaa ja tekee omalta osaltaan parhaansa, tekee jo paljon.

Sillä, ettei osta niitä akkain lehtiä, on sellainen vaikutus, että niitä ei tuoteta kohta niin paljon. Ei kukaan tee tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi. Omilla valinnoilla ON vaikutusta, ihan oikeasti.

Minä kyllä ostan niitä, mutta haluaisin perustaa jonkin kierrätysringin, eli lehdet kiertoon. Siinä hyötys jokainen...

EI kaikesta mukavasta tarvitse luopua vaikka pyrkiikin elämään niin ekologisesti kuin voi.

Liivia kirjoitti...

Perifeeriassa asutaan autotonna ja siksi kai aina ollaankin kotona. Eikä kukaan tahdo tänne tulla, kun bussinkulku on mitä on. Juuri kuten Hekku kuvaili.

Kierrätyspisteet on täällä vain autonomistajien ulottuvissa. NYt keskustasta, johon pääsemme jalan, on katoamassa palvelut, sillä megajättipottiostoskeskus nousee johonkin pellolle, sinne minne ei autoton pääse.
Joku tietysti ihmettelee miksi muutimme tänne urputtamaan. Siksi, että halusimme uskoa hyvään kehitykseen.

Melita kirjoitti...

Hei Violet,
Hyvä aihe tämä eko - itse olen -voisi jopa sanoa kierrätysfriikki ja katselen maailmaa sellaisten lasien läpi.Tästä tuli mieleen sata vuotta sitten käymäni keskustelu jossa totesin: Yritän elää niin etten pahoita kenenkään mieltä johon vastapuoli totesi: Vai niin, mutta oletko koskaan tullut ajatelleeksi että jo olemassaolosi voi pahoittaa jonkun mielen.
Summarum - vähän sama tässä -kyll me ruvetaan saastuttamaan tätä kaunista maailmaa heti ensi parkaisusta ( vaippa )Mitä kauemmin elää sitä enemmän saastuttaa- jospa vain kuvittelee sitä hammastahnaputkilomuovivuorta jonka on jo saanut aikaiseksi.Ja nainen joka ikänsä käyttää huulipunaa(minä )syö elämänsä aikana kuulema 5 kiloa huulipunaa joten valtaisa on myös huulipunahylsyvuori- ne 10 vuotta vanhatkin ovat varmasti vielä tuolla jossain.
Tätä voisi jatkaa pitempäänkin mutta jätän vähän tilaa muidenkin kommenteille.
Pitää vielä lisätä että ostan lähes kaikki vaatteeni UFFin hulluilta päiviltä ( 1-2 euroa/vaate)Vertailun vuoksi Stockan hulluilla päivillä voi saada pikkutakin 129 eurolla - Uffin hulluilla päivillä sillä hinnalla saa 129 pikkutakkia.
PS
Saisiko maljakoistasi ehkä lampunvarjostimen kiinnittämällä ne metallilangalla sellaiseen metallilistaan,jonka sulkee ruuvilla ympyräksi ja pohjiin voisi vaikka liimata helmen??!

Matroskin kirjoitti...

Yritän olla ekologinen, mutta... Minua oikeasti ärsyttää ja raivostuttaa, että ekologista huonoa omatuntoa potevat perheenäidit, jotka muutenkin yleensä kuluttavan vähän, eivätkä pääse matkalle. Luomua ostavat ne, joilla ei oikeastaan olisi varaa. Hyvätuloiset miehet ajelevat rauhassa maastureillaan salkku kyydissä ja ostavat sellaisia ruokia kuin huvittaa. Eikä tehtaanjohtajia syyllistetä päästöistä, vain meitä äitejä kertakäyttövaipoista - siltä se usein tuntuu.

Olina kirjoitti...

Monia tuttuja ajatuksia oli tuossa kirjoituksessa. Ja yksi pointti, joka minua askarruttaa (ikuisena kesämökkeilijänä) on tämä: miksi jaksetaan jauhaa niin pitkään ja hartaasti haja-asutusalueiden viemäröinnistä, kun samaan aikaan isot tehtaat laskevat edelleen jätevetensä suoraan maailman meriin. Suhteellisuudentaju hoi?

Ja sitten toisaalta toki on niin, että jos jokainen ajattelee: "MINUN kulutuksellani ei isossa mittakaavassa ole mitään merkitystä", niin hupsis vain, tottatosiaan, mitään ei tapahdu!

Monipiippuista on.

Marguetta kirjoitti...

Mielenkiintoinen keskustelu syntyi täällä aiheesta. Se onkin hyvä, juuri keskustelun kautta asiat voivat muuttua. Otin omalla luvalla linkitin tämän postauksen omaani samaa aihetta koskevaan. Toivottavasti et pahastunut!

Anonyymi kirjoitti...

Minulla yksi sana särähtää aina pahasti korvaan, eko-HIHHULI,
mitä ihmeen hihhulia on ekologisissa valinnoissa?

Sen sijaan aikamoisia hihhuleita oli tälläkin viikolla kaupungilla, kulutus-hysteerikot keltaiset muovikassit käsissään tuuppimassa toisiaan, tai ne parkkipaikoista tappelevat päiviemme hullut...

Kukin ekoilee mitä voi,
kykyjensä ja voimiensa tai mahdollisuuksiensa mukaan,
mutta hyvästä tahdosta se usein eniten on kiinni, vai mitä.

Hyvä kun asioista puhutaan,
eivät kaikki ole vielä ollenkaan heränneet asiaan,
eikä kaikkien omatuntoa pistele vielä tarpeeksi.
Joidenkin vaan pitää ahdistua ennenkuin saavat itsensä liikkeelle, toisilla se käy helpommin.

Kaikilla lipsuu, mutta aina voi parantaa edes joitain tapojaan,
ei sitä kohta tarvitse edes miettiä, kun asioita tekee ja valitsee ihan automaattisesti ekologisemmin.

Viiden vuoden päästä jo naurattaa mistä tuli meuhkattua joskus.
-Milla-

violet kirjoitti...

Savutar: Mitä tulee ostamiseen ja kuluttamiseen niin yhtä en ihan ymmärrä tai ehken ole käsittänyt oikein: nimittäin eikö talous tarvitse kuitenkin sitä, että tuotteita ja palveluita ostetaan?
Siis että kaikki eivät kuitenkaan voi lakata ostamasta koska sillä on seurauksensa, silläkin.

Papi: Kyllä minäkin uskon että pienetkin asiat auttavat. Pätee vähän kaikkeen. Ja keskustelu ja pohtiminen on hyvästä, ei siinä mitään. Vaan se mikä minua kiusaa on sellainen "tiedostaminen" , josta pitää mölytä koko ajan ympäristölle. Että pitää heiluttaa sormea ja valistaa ja siinä samalla korostaa omien hyvien tekojensa mahtia. Sellainen ärsyttää minua liittyy se sitten ihan mihin asiaan hyvänsä.
Aika hyvä tuo autoesimerkki;-) "Tuhat pandaa laakista"...

Vintage living: "Talon lämmitysmuodon valinta on huomattavasti isompi asia kuin sisustuslehtien ostelu luonnon kannalta." Samaa mieltä. (Silloin kun voi valita lämmitysmuodon.)

Liivia; minäkään en lopeta Suomen-matkojani, se on varma.

Merja: ai teillä kynttilänjalat;-)
Ymmärrät siis minua tässä jutussa.

Hekku: sehän se kun ne arvostelijat eivät aina osaa ottaa huomioon asianhaaroja.

Pikkujutut: mua raivostuttaa roskaaminen ylipäätään. Jos olen yhden asian saanut omat lapseni oppimaan niin se on se, ettei luontoon eikä edes kadulle heitetä MITÄÄN.

Elisa: jos täällä olisi biokierrätys mahdollista niin tekisin sitä vaan sitä ei tunneta. Sen sijaan muovipurkit sun muut kerätään yhteen kassiin - mikä taas kuulemma suureksi yllätyksekseni ei SUomessa ole tapana. Siis muovin kierrättäminen.

Junika: "Sillä, ettei osta niitä akkain lehtiä, on sellainen vaikutus, että niitä ei tuoteta kohta niin paljon. Ei kukaan tee tuotteita, jotka eivät mene kaupaksi." Olen siis ihan vakuuttunut siitä että näin on, mutta mietinkin juuri (enkä varmaan saa ikinä vastausta) että miten kauan kestää että se vaikutus alkaa näkyä? Jos IKEAssa on hyllyt väärällään Kiinassa tehtyjä muovipurkkeja niin paljonko niitä pitää jäädä hyllyyn että ne ensin pannaan aleen, sitten..? Huomataanko sitten,e i mene kaupaksi, ei teetetä enää tuota - vai kehitetäänkö tuotetta hiukan..joilloin se taas menee kaupaksi. Tajusiko joku?
Minusta tuntuu että jokaiselle tavaralle löytyy aina joku ostaja. Viimeistään silloin kun sen saa -75%alesta.

Liivia: juuh, noin sitä pitää...Voi saakeli. Pellot täyteen vaan palvelua.

Melita: tosiasiassa noita maljakoita on käytettykin. Yksi omasta mielestäni huippukeksintö (???) oli käyttää maljakkoa talouspaperirullan telineenä. Jee jee!

Matroskin: noinhan se tuntuu olevan ja menevän.

Olina: tuosta viemäröinnistä en tiedä mitään. En ole seurannut mitä siitä jauhetaan, mutta taisin ymmärtää pointtisi.

Marguetta: en missään nimessä pahastunut.

Milla: en tiedä miten ymmärsin sen Eko-hihhuli -kohdan, mutta tarkoitin tätä: eri ihmisten seurassa samakin toiminta nähdään eri valossa. Kenen mielestä olet tämä tai tuo-hihhuli, toisen mielestä (joka on sinua "valistuneempi") olet häikäilemätön ja mistään välittämätön roskaaja.
Kai ihmisillä on taipumus nimetä hihhuloinniksi sellainen toiminta, joka menee oman käsityskyvyn yli. Minäkin kun olin aikanaan kuulemma IMETYS-hihhuli. En tänä päivänä tajua mitä se tarkoittaa. Miten minä hihhuloin jos kaikessa rauhassa ja KENELLEKÄÄN saarnaamatta imetyksestä ja siitä sen suurempaa numeroa tekemättä imetin esikoista kauan ja toista hyvin kauan. Siis monen mielestä.

Mutta tällaista se on puolin ja toisin: sinä puolestasi et näytä hyväksyvän ostavia ja kuluttavia ja annat nimityksiä kuten "kulutus-hysteerikko". Tätä justiin pelkään: että ekologisuudesta tulee taas yksi asia jonka perusteella jaetaan ihmiset TYHMIIN ja VIISAISIIN/valistuneisiin, hyviin/pahoihin. ja niin edelleen ja niin edelleen.

Että kun asia on ehdottoman hyvä (eläminen niin, ettei maapallo tästä tämän enempää kärsisi) niin siitä tuleekin kaiken jeesustelun ja syyllistämisen sun muun ansiosta asia, joka alkaa aiheuttaa pikemminkin vastareaktioita.

Osaanko selittää niin että kukaan ymmärtää?
Minusta asioista voi ja pitää ottaa selvää, kukin sitten toimii miten kuten pystyy ja haluaa. Suvaitsevuutta ja armoa toivon tässäkin asiassa.

Junika kirjoitti...

Ihan jokaiselle tavaralle LÖYTYY ostaja, sen olen huomannut ollessani töissä niin sisustustavara-, astia- kuin huonekalumyymälöissäkin. Tosin senkin tiedän, että isoista ketjuista viedään/on viety tavaraa kaatopaikalle, kun eivät ole menneet kaupaksi ja se erä ei ole ko. kaupankäyntiin isoakaan lovea tehnyt. SE, mihin toivoisin oikeasti muutosta aikaiseksi on juuri tavaran valmistamisen ja sisäänoston suhteuttaminen tarpeisiin. Ja jonkin verran siihen voimme kuluttajina vaikuttaa.

Riikka kirjoitti...

Jos jokainen ostaa yhden tavaran vähemmän, on se aika paljon tavaraa yhteensä.

Mutta totta puhut, nämä asiat on todella tapetilla ja ahdistavia. Mä en pysty jatteleen mitä tapahtuu kun lapseni on aikuinen tai mitä hänen lastensa aikana tapahtuu (tapahtuuko enää mitään?).

Hauska toi vaasijuttu:) Vie ne kirppikselle jos et muutakaan keksi.

minja kirjoitti...

Musta näistä asiosta pitääkin tuntea huonoa-omaatuntoa ja niistä kuuluukin jauhaa. Pitäisi muistaa että me ollaan osa luontoa, eikä toisinpäin. Ihan överiksi on mennyt kulutus ja raivostuttaa ihmisten itsekkyys monessakin asiassa.

Kohtuus kaikessa ja maalaisjärki kunniaan.
Junikaa komppaa ihan täysin!

Mä olen jo kauan sitten lakannut ajattelemasta että mitä muut meidän valinnoista ajattelevat. Jos joku pitää mua hihhulina sen perusteella miten elän ja toimin, niin siitä vaan :) Mulle ja meille mieheni kanssa tulee aivan älyttömän hyvä olo siitä miten kurinalaisesti sitä voi valinnoillaan elää ja silti nauttia täysin siemauksin elämästä. Saada paljon enemmän itseasiassa kun sillä ylenmääräisellä kuluttamisella (tai keskivertokuluttamisella). Eikä meistäkään kumpikaan ole mikään puhdaspulmunen ja mekin käydään esim. lidlistä ostamassa vihannekset ja maito ja meillä on se auto jne.

Kukin tehkööt miten parhaakseen kokee ja näkee. Syyllistäminen on pahasta kumpaankin suuntaan. Tsempata voi ja parantamisen varaa on ihan jokaisella.

violet kirjoitti...

Junika: toi kaatopaikalle vienti se kaikista idioottimaisinta on. Mutta totta.

Riikka: ...tai vien kylään mennessäni kukkapuskan sijasta yhden kukan vaasissa valmiina!

Minja: ihailen sitä että voi olla välittämättä muiden puheista tai ajatuksista. Mua kyllä risoi kun olin aikoinaan se "imetyshihhuli".Tai kun kerroin että lapsi nukkui meidän kanssa vaikka oli jo niin ja niin iso. Sittenhän sitä oli ihan kahjo ja perhepetihihhuli.

Pystyn ymmärtämään kyllä ihan täysin tuon miten kuvailet että on hyvä olo kun pystyy elämään vähällä ja on tyytyväinen. Olette onnellisessa asemassa siksikin, että kumppani ajattelee samoin.

JOS sen sijaan siihen liittyy ajatus siitä että toisin tekijät ovat täysiä tolloja ja heitä pitää valistaa, niin sitä en enää ymmärrä.
Tämä sama liittyy uskontoon, politiikkaan ja oikeastaan ihan kaikkeen. Että ruokapöydässä aletaan kommentoimaan toisten ruokia, että lihaville aletaan kertoa Painonvartijoista "hyvää tarkoittaen", että Jeesuksen löytäneen mielestä sinunkin olisi paras hänet löytää, että meidän puolue on paras ja muut ei tajua mittään jne.

En usko, Minja,että kuulut siihen kaartiin jota nyt ajattelen tätä kirjoittaessani. Uskon että asiallisesti keskustelemalla ja kiihkottomasti saa paljon, paljon enemmän aikaan.