maanantai 3. marraskuuta 2008

Vieraana Liivian talossa


Joihinkin paikkoihin on niin helppo mennä. Liivian koti oli sellainen paikka. Hassusti tuntui koko ajan että olin jo ollut siellä. Ei tarvinnut hetkeäkään miettiä mistä nyt puhuisi, eikä toisaalta hiljaisuuskaan tuntunut vaikealta.

Oli hyvä ja lämmin tunnelma. Kaukaa tullut vieras oli kivasti huomioitu monin tavoin.
Oli kodikas ja rento olo. Saattoi heittäytyä sohvalle jalkojensa päälle kuin kotonaan, levyt olivat lempimusiikkia ja yhteisiä tuttujakin löytyi melkein heti!


Oli myös kiehtovaa päästä tutustumaan huoneeseen, jossa Liivia maalaa. Olen aina hyvin utelias näkemään miten ja missä toiset käsillään tekevät itseään toteuttavat.
Olen iloinen että minut kutsuttiin oikein yökylään ja pääsin tutustumaan koko perheeseen.
Kiitos, Liivia! Minä viihdyin.

12 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

No mutta, miten oletkaan saanut kotimme näyttämään noin viihtyisältä!
Vierailusi oli niin kiva, että olen mitannut joka päivä aikaa siitä kun kävit; "viikko sitten Violet oli täällä" jne.

Odottelen lisäraporttia Suomen reissultasi!

Anonyymi kirjoitti...

oi, olet takaisin, ihanaa! Vaikka ihanaa varmasti oli olla myös poissa.

Sooloilija kirjoitti...

Kiva saada raporttia pitkästä aikaa. Vierailu Liivian luona on kuvien perusteella ollut ihana, värikäs, tunnelmallinen..

Junika kirjoitti...

Olipa mielenkiintoista päästä kurkkaamaan sinun näkemykseesi liivian talosta!

Teillä oli varmasti mukavaa :-)!

violet kirjoitti...

Liivia; löysin kotoanne monta inspiroivaa nurkkaa;-) Tajuan että ne omat nurkat eivät enää asukkaille itselleen näytä ehkä niin jännittäviltä, mutta vakuutan että viihtyisää oli ainakin minun silmääni ja kroppaani. Nukuinkin siellä aivan tavattoman hyvin.

Hassua kun kerrot tuosta uudesta "ajanlaskustasi";-) Minullekin se vierailu oli joku sellainen rajapyykki. Ja olihan se senkin takia, että uusi aika alkoi ihan oikeastikin, kun kelloja siirrettiin silloin aamulla!

Annaliisa: vaikka olin poissa vain hiukan yli viikon, tuntuu että olen käynyt kaukana ja ollut poissa pitkään. Oli oikein hyvä loma.

Sooloilija: kiva kuulla että odotettu on! Nyt voikin tulla sitten raporttia hiukan tiheään...Vierailu oli juuri tuota kaikkea. Ja voi että me puhuttiin;-)!

Junika: oli mukavaa oli! Hassu tunne se kun kuvista näkemänsä paikat olivatkin yht’äkkiä siinä ihan oikeasti.

Anne kirjoitti...

Ooh, nostalgiaa! Minun mummolassani on nimittäin täysin samanlaiset keittiön kaappien ovet kuin Liivian kodissa.

Kauniita kuvia!

aino kirjoitti...

hieno tämä sinun näkökulmasi liivian taloon.
ja hienoa että tapaamisenne oli onnistunut.

Suvi kirjoitti...

On ihana jos on sellaisia ystäviä joiden kanssa voi olla vain hiljaa. Tai sitten puhua pälpättää. Olla oma itsensä.

Taru kirjoitti...

Mahtavia kuvia ja ilmiselvästikin sulla oli myös mahtava loma. (Eikä hammaskaan tainnut vihoitella..)

Odotan myös innolla raporttiasi!

aurinko kirjoitti...

jo tassa on odoteltukkin. olen kyylannyt joka paiva epatoivoisena josko olisi suomen kuulumisia.
eikos siella edes yhtaan loskaa yms sellaista? pia

violet kirjoitti...

Anne; muistelen itsekin yhdessä paikassa nähneeni samanlaiset ovet.

Aino: oli jotenkin itsestään selvää että tapaaminen onnistuu. Olin siitä ihan röyhkeän varma;-)

Suvi; samaa mieltä.

Elisa: valitettavasti hampaaseen liittyen jouduin lääkärissäkin käymään...ja voimat olivat välillä aika nollassa. Onneksi aloitettu antibiootti toi elämän takaisin.
Huomenna hammaslääkäriin...

Aurinko; Tampereella ja Hesassa ainakaan en loskaa tavannut. Muutenkin oli aurinkoisia päiviä useita.

Inka kirjoitti...

Haa, bloglines nyt vasta ilmoitti "paluustasi" - on sitä jo odotettukin!
Kiva nähdä sinunkin osuutesi vierailusta. Ja se näissä kuvissa on jännää, että niissä näkyy sinun kädenjälkesi (silmäsi) ja toisaalta "tutut" näkymät Liivian kotoa. Jännä yhdistelmä, näitä kuvia kannatti odottaa.