maanantai 1. joulukuuta 2008

Helmenkalastajat


Usein käy näin: näen jotakin joka muistuttaa minua jostakin muusta.
Brysselin vanhassa keskustassa melkein kaaduin yksi päivä tähän simpukkaan joka on kadussa kiinni.
Muistin siitä: ota selvää kuka on se upea laulaja, joka laulaa Helmenkalastajat -oopperan Je crois entendre encore -aarian niin hienosti. Unohdin asian ja tänään selailin kuviani ja löysin tämän simpukan taas. Hiukan myöhemmin onnistuin löytämään nimen laulajallekin. Se on Beniamino Gigli. Kuunnelkaa. Voi hyvä tavaton. Oikea helmi.

PS. Vielä mä sen gramofonin ostan. Miten hieno olisi pyörittää tällaisia rahisevia levyjä.

19 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Missähän elokuvassa tämä soi? Tulee niin joku elokuva mieleen, en vain saa päähäni, että mikä..
Tunnelmaa on niin, että ihokarvat nousee pystyyn..

violet kirjoitti...

Tämä soi useammassakin elokuvassa, en vaan muista missä;-) Tämän on myös laulanut tosi moni eri esittäjä. Tunnelmaa tässä on. Minulla on pala kurkussa joka kerta.

Epävirallinen mielikuvitusystävä kirjoitti...

Löytyykö Brysselistä vielä hyvin gramofoneja? Ne ovat kauniita, ja jotenkin kuvittelen, että itse kojeessa on jokin taika, kuin saisi henkilökohtaisen viestin jostain aikojen takaa.

Merruli kirjoitti...

Hieno tulkinta. Erityisesti pidän äänen vaivattomasta kuulaudesta.

tiuku kirjoitti...

Gramofonit ovat aikamoisia vempeleitä. Juuri se rahina on uskomaton, herkistää aina! Harvoin vain tuskin koskaan sitä pääsee kuulemaan.

Menen ja kuuntelen linkksi myöhään illalla, yksin kynttilöiden ja jättimäisen teekupin kanssa. Helmi vaatii hetkensä...

hekku kirjoitti...

Oih mihin fiiliksiin pääsi :) Kiitos!

Papi kirjoitti...

Kaunista, kaunista. Tällaista kun kuulee, ihan jähmettyy paikoilleen.

katriina kirjoitti...

Voi hyvä tavaton, sanon minäkin! Tässä on jotakin ikuista, kuolematonta kauneutta. Joka saa kyyneleet nousemaan silmiin syystä, mistä ei itsekään ole tietoinen.

violet kirjoitti...

Epävirallinen: Löytyy. Montako laitetaan?;-) Löytyy brocanteilta, löytyy antiikkimyymälöistä, emmauksen kirpparillakin olen nähnyt. Sitten on ebay.be;ssa kans. Toki osa on "toimivia"ja sitten on näitä "vanhoja"...mutta oikeasti vanhoja ja oikeasti toimivia voi ostaa alkaen n. 200 euroa tai hiukka yli. Kunnosta ja mallista riippuen.

Merruli; mä en osaa edes mitenkään analysoida miksi tuo on upea, mutta se menee jotenkin luuhun asti.

Tiuku: Rahina, ja sitten se idea että veivataan kammesta ja sitten vehje toimii!

Hekku: ei kestä!

Papi; hauska kuulla että tehoaa samoin muihinkin.

Katriina: hyvin sanoit. Ikuista hyvinkin.En minäkään tiedä mikä tässä poruttaa. En tiedä edes tuleeko se ilosta, kaihosta vai surusta.Ehkä silkasta kauneudesta vaan.

Katilein kirjoitti...

Ihanan vaivatonta ja puhdasta laulantaa, kuin tuulessa liehuvaa silkkiä (se minulle tuli mieleen)..

Hieno paikka joulukalenterille tuossa edellisessä kirjoituksessa!

maare kirjoitti...

TAAS!!!

Mää oon veivannu tätä samaa kipaletta Enrico Caruson tulkintana jo vuodesta 1998. Seei ole näin sileä, vaan intohimoinen, rosoisempi, voimakkaampi...

Joulupukkeli saattaa tuoda Enricon! Jos jaksat olla kiltti!

Anonyymi kirjoitti...

Bonjour,
J'ai découvert votre blog que j'aime beaucoup, malheureusement je ne comprends pas votre langue... je n'ai même pas réussi à trouver de quelle langue il s'agissait! Je me sens frustrée de ne pas pouvoir lire vos messages!Et je ne sais même où vous laisser mon mail pour que vous puissiez me répondre, quel dommage!

violet kirjoitti...

Katilein: tuulessa liehuva silkki kuvaa hyvin. Kalenterille löysin tänä vuonna paremman paikan kuin viime vuonna. En tajua miksen heti tajunnut!

Maare: Enrico Caruso on hieno, myönnetään. Kuuntelin youtubesta senkin. Ai että pukki saattais.....?Odotellaan!

Anonyme: mon langue, c’est finnois.
Ou finlandais, comme on dit parfois, aussi. Je suis alors une femme finlandaise, habitant en Bruxelles. Si vous voulez laisser moi un message, vous pouvez trouver mon adresse e-mail dans "profil". A bientôt, peut-être!
Mais comment avez-vous trouvé mon blog..?

violet kirjoitti...

Maare: uusi viesti..pirulaut..Enrico taitaa sittenkin olla jopa parempi!!

Celia kirjoitti...

Aivan ihana. Kuuntelen nyt perään Björlingin versiota, eikä se soi yhtä kauniina kuin Giglin laulamana. Sitten kuuntelen Carusoa. On hyvä verrata ihanuuksia keskenään.

Sävelmä sopii hyvin marraskuiseen ankeuteen. Sanoja en ole kuunnellut vielä, niihin pitäisi paneutua. Ranska laulettuna ei ole vahvin kieleni. ;)

Celia kirjoitti...

Hups, joulukuuhan nyt on. Juutuubi ei suostunutkaan näyttämään Carusoa, ehkä joskus toisella kerralla sitten.

maare kirjoitti...

Mitä mie sanoin! Intohimoa olla pitää! Rosoista ja melkein särkyvää ääntä! Puhkumista suorastaan.

violet kirjoitti...

Celia: Björling taas vetäsee paremmin kuin kukaan kuulemani Heliga natt -joululaulun. Kuuntelen sen joka vuosi aattona - ja nyyhkin;-)

Maare: melkein särkyvää ääntä, joo, ja lopuksi voisi kaatua silkasta intohimosta ja tunteen palosta lattiaan! Kops. Se se vasta olisi!

Halpa remppa kirjoitti...

Kiitokset Violetille!

Löysin blogiisi White Linenin vinkkauksesta. Luin pari tekstiä, ihastelin kuvia ja sitten klikkasin aarian linkkiä.

Kyyneleet alkoivat virrata heti ensi sävelistä, ja kuten Katriina sanoi, syystä en ole itsekään tietoinen. Pysähdyttävän kaunis kappale ja tulkinta tekivät sanattomaksi.

Ymmärsin, että tässä hetkessä, tässä vaiheessa ja tässä kohdassa minulle teki hyvää pysähtyä ja itkeä.

Kiitos!