perjantai 19. joulukuuta 2008

Kummallisia aikoja



Ostin miehelle lahjaksi Puna-armeijan levyn. Uskon että hän siitä riemastuneena kaivaa kesällä kotiin tuomansa levysoittimen kaapista ja yhdistelee muutamia kaapeleita. Sitten voimme kuunnella tuota, heittää muutamia vodkalaseja seinään ja tukehtua suolakurkkuihin. Joku voisi soittaa vielä balalaikan kielet poikki, vetäistä sellaisen soolon että kultahampaat putoilisivat suusta ja muutamat pienet vuoret liikahtaisivat.

Joulukalenterista on löytynyt kaikenlaista kummaa. Suuren riemun aiheuttivat mustanpuhuvat koirat tässä yksi aamu. Itse sain ilahtua siitä, että joku oli pannut enkelin teekuppiini. Onneksi siellä ei ollut vielä teetä.

17 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Voih! Hieno lahja! Ja hillittömät naurut sait aikaan tekstilläsi.

Itse oksensin venäläisiä suolakurkkkuja männä viikolla. Vodkalla ei ollut siis mitään tekemistä asian kanssa. Syytän ainoastaan kurkkuja :) En sentään heittänyt laseja seinään!

Postauksestasi tuli mieleeni yksi ihan mahtava kirja, jonka nimeä en tarkkaan muista, mutta se on sellainen kuvateos Moiseyevin tanssiryhmästä. Löysin sen vuosia sitten kirppikseltä, ja huumaannuin sen hauskoihin ja villeihin kuviin. Kuvateos se enimmäkseen onkin. Jos löydän sen jostain (jostain sen on löydyttävä!), lähetän kuvista sinulle kopioita. Luulen, että ilahtuisit.

Peanut kirjoitti...

Heh. Täälläkin naureskellaan hauskalle tekstille :)

Hienoja lahjoja ja yllätyksiä.

Anonyymi kirjoitti...

kerran (tapahtui nuoruuteni tampereella) kuuntelin puna-armeijaa autossa, veljelläni oli joku cd...kyllä vauhti kiihtyi ja hurautin risteyksessä syynäilevien polliisisetien ohi reippaalla ylinopeudella. sedillä ei ilmeisesti ollutkaan onnekseni tutka päällä, mutta varjostivat minua kilometrikaupalla ystäväni pihaan saakka.
en kuitenkaan saanut puhuttelua saati sakkoja..jos niin olisi käynyt, olisin kyllä syyttänyt puna-armeijaa ;) vauhdikasta, hupaisaa esiintymistä ja todella rymikästä. varokaa vaan..ka-lin-ka, ka-lin-ka jne.
-mesimarja

Sanni kirjoitti...

Puna-armeijan kuoro on loistava! Saan ihmeellisiä nostalgia kohtauksia vanhoista venaläisistä lauluista (syytän evakkogeenejä. Suku on kotoisin niin lähltä ryssän rajaa, että slaavilainen rytmi ja melankolia itkettävät ja loikituttavat vuoron perää.)
Ihanat jutut, koira ja enkeli. Veitsen katoaminen on myös mystinen juttu?

Savu kirjoitti...

Liikkis enkeli! Aivan ihana. Ja koirakin niin tiitterä. Suolakurkkuja mekin ajateltiin juuri joulupöytään, kera smetanan ja hunajan. Miehen toive. Toivottavasti nautinto ei kuitenkaan pääty muinaisnorjan puhumiseen...

Inka kirjoitti...

Enkeli teekupissa - mahtava aloitus aamulle :)

violet kirjoitti...

TAnja: eiks ookkin?;-) Ja samalla kato vähän mullekin lahja. Jos löydät kuvia niin tänne vaan! Ilmoittele!

Peanut; saa nauraa!

Mesimarja: Puna-armeijan kuorohan on aivan loistava! Ylipäätään tykkään venäläisistä kansanlauluista...mitä niitä nyt onkaan..koulussa jo laulutunneilla niitä monia veisattiin. Lopulta pari meni opettajan toiveesta laulukieltoon kun pojat varsinkin aina halusivat aina laulaa..ainakin Volgan lautturit oli sellainen.

Sanni:En voi "syyttää" geenejä mutta samanlaisia tuntoja täällä.

Savu; muinaisnorjaa..hui kauhia! Ja mää olen sentään opiskellut norjan kieltä;-)

Inka: kyllä se oli kivampi kuin tämän aamuinen aloitus. KAadoin teet päälleni. En tosin voi ketään syyttää.

Liivia kirjoitti...

:):)

Mahtavat koirat!
Yöllä kävin jo täällä, mutta päätin jättää kommentoimisen aamuun. Onneksi sillä yöllä tulin siihen tulokseen, että ootte hankkinut koiran, eikä päässä ollut muuta kuin pari lasia samppanjaa.

Meillä oli tuollainen koira joskus, Napoleon. Tai se oli siskoni koira, mutta kuitenkin. Ainoa koira, joka on ollut mulle "henkilö".

Enkeli on superliikuttava. Oi.

outi kirjoitti...

hi hii;) venäläiset kuorot saa aina aikaan värinöitä selkäpiissä. hieno lahja!
löysin juuri divarista eurolla hawaijilaisen ukulele-combon vinyylillä, tosin saksaksi laulettuna. pitäisiköhän sen kanssa nauttia pina coladat vai bratwurstia...?

himalainen kirjoitti...

Tämä oli ihana hauska hyväntuulen kirjoitus. Kirpakkaa joulutunnelmaa :)

Papi kirjoitti...

Voi vietävä mitkä kemut Puna-armeijan kuoro saa aikaiseksi, hekottelin täällä itsekseni.

Tuo enkeli on ihan hirvittävän liikkis. Aivan ihana.

ColibriDreams kirjoitti...

Voi mikä ihana enkeli!

Puna-armeijan kuoro ja tanssijat olivat tänä vuonna Meksikossa visiitillä, ja pakkohan ne oli nähdä. Tykkäsin kovasti koko esityksestä, tuo slaavilainen melankolia ja toisaalta tanssin rytmi puree kyllä minuunkin.

Matroskin kirjoitti...

Puna-armeijan kuorolla on tunnetta. Ihana enkeli.

Marguetta kirjoitti...

Kyllä puna-armeija saa ihmiset aina villeiksi! Hulvatonta joulun aikaa!

Maurelita kirjoitti...

Tahtoo kanssa antaa puna-armeijan levyn miehelle !!! Ooksää ikinä harkinnut markkinointialaa ??

=o)

Merja kirjoitti...

Tykkään myös venäläisistä kansanlauluista ja niiden soinnista. Tulee kuoroajat mieleen (en kuitenkaan laulanut tuossa kuorossa...).

violet kirjoitti...

Liivia: juu ei..ei koiraa mulle..mulle kissa, kiitos. Monta kissaa.

Outi: toi on sitä maailmanmusiikkia kai sitte...;-)

Himalainen: kirpakkaa menoa sinnekin1

Papi; seinäänheitot ja kielten katkaisut saattavat jäädä vain odottamaan sitä että teen turneen Venäjänmaalle, mutta aion tuota kuunnella kummiskin jouluna tuli mitä tuli!

Colibri dreams: ai näit oikeen livenä? Juu, kiertäähään ne menestyksellä enkä ihmettele!

Matroskin: tunnetta on ja kyllä, enkeli on minustakin ihana. Pieneen tilaan ahdettu paljon;-)

Marguetta: samoin sinne!

MAurelita: löydät takuulla sieltäkin jostakin divarista...ja hei, määhän olen OLLUTKIN markkinointialalla..hih hih..mainostoimiston puhelinkeskus ja yhdistetty jokapaikan höylyä..(ai, eiks tuota lasketa???)

Merja: kuoro kun kuoro;-)