torstai 22. tammikuuta 2009

Omakuva kateissa




Menin kaupungille ostamaan pojan kaverille synttärilahjaa. En löytänyt hakemaani joten siirryin pikaisesti vaatekauppoihin. Alet vielä käynnissä. En haluaisi myöntää, mutta ostohulluus meinasi tulla. Suuria alennuksia, ihmisiä nostelemassa rättejä innostuneena.

Tuli myös se tuttu "aletunne": en halua ostaa enää mitään talvivaatetta, pian on kevät kummiskin." Myös tuli (onneksi) tunne: "mitä helkattia teen tuolla, ei se ole ollenkaan minun tyyliseni." Kaikkea ei todellakaan ole viisasta ostaa vaikka kuinka halvalla saisi.

Kaiken kaikkiaan päällimmäinen tunne oli: en tiedä enää yhtään mitä edes etsin.
(Ehkä kaikista yleisin ale-tunne.)

Sitten löysin mustan pikkutakin. Nii-in, pikkutakin, vai sanoisinko puvuntakin. On pitänyt ostaa monesti, koska entinen on aika tohjona. Pidän sitä farkkujen kanssa ja alla vaikka t-paita. En hae mitään jakkupukulinjaa.

Tämä näytti hyvältä löydöltä. Kangas laadukas, malli ja koko hyvä. Tarpeeksi pitkä ja puoleen hintaan. Silti vielä arvelutti jäljelle jääväkin hinta. Kotimatkalla poikkesin saman kaupan toiseen myymälään. Takki oli siellä -70 % ja nyt se on mun. Tekisi mieli panna rinnukseen jotain tyhmiä pinssejä. Olen aika iloinen.

25 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Voi kun tykkään noista kuvista! Löydän niistä kaiken upeuden lisäksi 20-luvun tunnelmaa.

Mikä säkä pikkutakin kanssa! Välillä on ihanaa hankkia jotain uutta, niin se vaan on. Ja pinssit rintaan, kannatan!

Riikka kirjoitti...

Tykkään tosi paljon tuosta alimmasta. Tulee mieleen Helen Schjerfbeck.

Vintage living kirjoitti...

Äh, just aioin komentoida, että 20-luvun kuvat, mutta Liivia sen jo ehti sanoa. Tykkään tyylistäsi.

Kanerva kirjoitti...

Tykkään myös noista kuvista. Nuo vanhojen peilien pilkut on ihania, mistähän ne tulee?

Onnea takista. Minä haluaisin samettisen pikkutakin itselleni, ehkä joskus löytyy.

hannna kirjoitti...

hei. olen aika epäaktiivinen kommentoija, varsinkin kun kommentteja on jo muutenkin kauheasti, mutta nyt on mun tilaisuus! vain 4 ennen mua.

onnea takista,
ihana peili + hienot kuvat,
ja
sä kyllä kirjoitat tosi mukavasti. ja huolellisesti. en tiedä oliko tuo jälkimmäinen nyt oikea sana.

Sooloilija kirjoitti...

Siitä tulee kyllä yllättävänkin hyvä olo kun tekee löydön, ja saa sen edullisesti! Onnea pikkutakista. On varmasti monikäyttöinen, keväällä ja syksyllä varsinkin.

Tosiaankin kauniit kaunit.

Peanut kirjoitti...

Olet todella maalauksellinen (hyvin tulkintavapaa adjektiivi)noissa kuvissa :)

Merruli kirjoitti...

Onnittelut alelöydöstä. Juuri eilen mietin aletankojen välissä samaa pianhan on kevät -dilemmaa. Sen avulla saa karsittua monta ostosta.

Omakuvat on hienon hienot. Värit, tunnelma, kaikki kohdallaan, vau!

Katilein kirjoitti...

Voi hitsi, kun naurattaa toi pinssijuttu! Ei muuta kuin pinssejä hommaamaan :)

outi kirjoitti...

onpas kauniita potretteja.
ja pinssejä rintaan, kylläkyllä!

pyörähdin kans "kylillä" alennusmyynneissä ja totesin saman, ei oo pakko ostaa vaikka kuinka halvalla lähtisi.. Mutta sä teit oivan löydön!

violet kirjoitti...

Liivia: MIstä lie 20-luvun tunnelma tulee? Olisko peili vai mikä?
Joo, hankinnoista samaa mieltä.

Riikka: ohhoh mikä vertaus! Kiitos muuten kun samalla muistutit että mulla on yks juliste Helen S:n näyttelystä joka on pitänyt panna esille jo pitkään.

Vintage living: sieltäkin tarjotaan 20-lukua. Ei se mitään;-) En kyllä tiedä näkeekö tällaisista kuvista yhtään mitään minun "tyylistäni".

Kanerva: näin myös samettisia pikkutakkeja mutta olivat hullun mallisia tai sitten ruman värisiä.

Hannna: Kaikki kohdat otettu kiitollisuudella vastaan.
Saa sitä harvemminkin kommentoida!

Sooloilija: niin, se on varmasti takki sellaiselle lämpötilalle joka täällä on suurimman osan vuodesta. Ja alle ja päälle voi panna vaihtelevasti jotain.

Peanut: maalauksellinen kuullostaa kauhian hienolta. Kiitos.

Merruli: niin saa karsittua joo.
Mut aina jää näitä "klassikko-ostoksia"...

KAtilein: joo, nyt vaan rintaan salaperäinen merkki jossa lukee vaikka että VIOLET ja sitten kaikki teinit bussissa miettii päänsä puhki että onkse joku bändi ja miks tolla vanhalla ämmällä on tommonen merkki ja miksmiksmiks.

Outi: sulovileenit meinaa käydä usein alessa mutta nykyään aika harvoin. Onneksi.

Annemari kirjoitti...

Miulle taas ensimmaisesta kuvasta tuli mieleen satukirjojen kuvitus. En ihan tarkalleen osaa sanoa, mihin satuun sinut sijoittaisin, mutta jostakin syysta olisit se hyva vastarannan olento. :)

Kasvoissasi on kaunis symmetria ja pehmea voima.

Marguetta kirjoitti...

Oi nämä hienot omakuvat jatkuvat! Ihanaa!!! Todella kauniita!

minja kirjoitti...

Ihan mielettömän hienot kuvat! Tyllään tosi paljon :)

Punamulta kirjoitti...

Minun pelastukseni on kyllä se, että kaikki ALEt asuu suhteellisen kaukana meiltä...

Joo ja toinen pelastus on mun kropan muoto... tähän kroppaan löytyy harvoin alesta mitään sopivaa...

Mutta olen aina iloinen kun joku löytää jotain oikeasti haluamaansa ja vielä edullisesti...

tiina kirjoitti...

Mää meinasin tulla hulluksi alen kanssa, nimittäin töissä! Luulin, että tarviisiin vaikka mitä, vaikka saisin ne jo ihan hyvällä alennuksella normaalistikin. Silti yksi (talvi)takki piti saada. Ja nyt sitten kun kevättakit jo tulivat, niin tuli kamala jälkiharmitus että miksi ostinkaan sen takin...

marika kirjoitti...

Oih-mystinen,salaperäinen,nainen...
Tykkään,cool!

Inka kirjoitti...

Tykkään kuvistasi kovin. Niissä on ihan sellaista elokuvatunnelmaa. Ja samaan aikaan voimakkaasti sinun oloisesi kuvat. Hieno yhdistelmä.

Hienon löydön teit. Itse en olisi varmaan osannut pysähtyä ensimmäisen kohdalla, vaikka hinta olisi mietittänyt. Ja sitten olisi harmittanut, hirmuisesti harmittanut.

Merja kirjoitti...

Mulla tuli taas kuvista mieleen 40-luku. Että ollaan sota-ajalla, pulaa kaikesta.

Kaunis sarja, mutta ensimmäinen kuva minusta ihan paras. Tarpeeksi voimakas toimiakseen ihan yksinänsäkin.

tiuku kirjoitti...

OH, OH aika häikäisevät kuvat. Ja jotenkin niin hämyiset...
Vanhat peilit ovat parhautta samoin vanhat ikkunalasit. Niitäpä jos olisi oikein roppakaupalla...

Alet,joo no en edes kehtaa kertoa miten täällä on eräällä mopo vähän karkaillut käsistä. Mm. kangast ostokset olivat tällä viikolla reilut 7m! ääks ja no onneksi olen jo vähän oppinut siihen että vain ns. järkevää alesta,sopivan kokoista,väristä ja muotoista. Hintahan ei ratkaise kaikkea. Mutta hei, onnea takille! Me varmasti näemme vilauksia siitä täällä?!...

violet kirjoitti...

Annemari: olen oikein mielelläni vastarannan olento. Oikeastikin taidan olla!

Marguetta: kiitos vaan! Nämä oli vähän testausta sitä tiistaijuttua varten johon haluaisin osallistua...Liivia siitä ensin puhui ja sitten Merja ainakain.

Minja: no kiva;-)Kiitos. Oli mielenkiintoista rajata kuvat noin. Alkuperäisissä näkyi kamera ja vaikka mitä, mutta mitä enemmän rajasi sitä jännemmät tuli. Tykkään noist sävyistä jotka vanha peili antaa.


Punamulta: Mulla on täällä kenkäkaupoissa hyvin onnea kun koko on 40. Niitä on usein jäljellä.

tiina: niin, näitä tulee. että miksi, voi miksi?

Marika: kiitos sinulle! Olen aika otettu.

Inka: sitten kun kuvasta ei ole enää tuntea itseään sitä alkaa katoa kuin ulkopuolinen. Silloin se minusta rupeaa elämään ihan omaa elämäänsä. tulee juuri se elokuvafiilis.
Niin, jätin sen ekan takin oikeastaan siksikin kun hermostuin tunkeviin ihmisiin. Onneksi jätin, sillä se toinen kauppa oli melkein tyhjä (ruokatunnit jo ohi..) ja sain rauhassa löytää toisen takin sillä suuremmalla aleprosentilla;-)

Merja: minulla on AINA valokuvien suhteen todellisia vaikeuksia valita vain yksi. Sitä olisi kyllä hyvä harjoitella.

Tiuku: ehkä takki vilahtaa sitten kun sitä lämpötilojen puolesta voi alkaa pitää...

Papi kirjoitti...

Hieno tunnelma kuvissa. Eikä tosta naamasta kyllä rumaa kuvaa saisikaan.

Ilman mutta pinssejä pikkutakkiin! Paljon!

Papi kirjoitti...

Olen muuten taas ihan samaan aikaan kanssasi täällä kommenttilootassa. Edellisen kerran, oliko toissapäivänä, siinä kolumnijutussa :)

Hyvää huomenta!

Nuttula kirjoitti...

Olet tavattoman kaunis, siis itsekin, ei pelkästään ottamasi kuvat. Olen usein ihaillut.

Pikkutakki on hieno löytö .Oikeanlaista takkia, jossa malli ja pituus ovat ideaaliset, on niin vaikea löytää, saati että sopuhintaan.

violet kirjoitti...

Papi: joo, mää olen täällä aina aamukierroksella samalla kun kahvi kiehuu. Huomenta vaan!

Nuttula; oi kiitos. Ilahtuuhan tästä!

Joo, tykkään sellaisesta pikkutakista jonka hihat voi rutata ylös, joka menee hiukan persiin päälle, joka on vartalon mallinen mutta silti sen verran löysä ettei repee selästä kun ojentaa kädet eteen...jossa ei ole liian isoja olkatoppauksia mutta kuitenkin on, jonka kaulukset on "hyvät"...mieluiten ei kovin paljon nappeja missään (kun ne irtoaa tai on tyhmän näköiset).