keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Sokea kukkamyyjä ja viisi asiaa äitiydestä

Tämä poikaa keksii itse leikkinsä.
Eilen käytiin äidin vaatekaapilla lainaamassa paita, hame ja hellehattu.
Salaa, tietysti.
Tuloksena oli sokea kukkamyyjä Chaplinin elokuvasta.
Pojan suosikkielokuva, jota hän katselee vähintään kerran viikossa.
Poika eläytyi rooliinsa täydellisesti.
Kun kukkamyyjä sai näkönsä takaisin hän tanssi ja hyppi riemusta ja heitteli kukkia päällemme.
Minusta oli suorastaan hämmentävää se miten lapsi muuttui minuksi pienenä.
Minulla oli tuollainen hattukin...


Inkivääri haastoi minut listaamaan viisi asiaa äitiydestä.

1. Äitiys on vienyt ja tuonut hermot. Pinna on lyhentynyt mutta myös pidentynyt.
2. Saan tuntea olevani suuri ja turvallinen. Karkotan pahan ja puhallan kivun pois.
3. Olen tutustunut omiin heikkouksiini tehokkaammin kuin koskaan ennen.
4. Minulla on tunne että minua rakastetaan vilpittömästi ja ehdoitta.
5. Saan suorinta ja rehellisintä palautetta lapsiltani.

(Kuten aina käy näiden haasteiden kanssa niin en osaa haastaa ketään. Anteeksi ja näkemiin.)

41 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Voi että, päivän paras piristäjä oli tämä poikasi kuvasarja!
Jos näen pätkänkään siitä elokuvasta, itken vuolaasti, ihan suoraan sydämeen menevä elokuva. Siksi kai lapsetkin siitä pitävät.

Äitiyslistaan ei ole paljon lisättävää, tuossahan ne tärkeimmät! Voisin tehdä oman listani niin, että jokaisessa viidessä kohdassa mainittaisiin sana Rakkaus ja Huoli.

Maurelita kirjoitti...

Ihastuttavaa taas kerran, tunnelma kohdallaan ja tuo äitiyshaaste on... no, haastava ! Katson saanko itse siitä jotain jakamisen arvoista.

Aurinkoinen huiskutus !

Minna kirjoitti...

Kaikki mitä koet äitiydessä, on suoraan minunkin ajatuksia. Ihanaa kamalaa äitiyttä.

Merruli kirjoitti...

Mahtava tyyppi tuo teidän poika!

Kovin tosia ja tuttuja omallakin kohdallani kaikki listaamasi äitiysasiat. Tuon pinna-jutun osasit laittaa tiivistäen todella oivasti.

Riikka kirjoitti...

Niin on kyllä ilmeet ja eleet kuin mini-sinulla! Kun vaikka vertaa eilisen postauksen kuvaasi.

violet kirjoitti...

Sooloilija: minusta on mielenkiintoista että mustavalkoinen elokuva jossa ei puhuta toimii lapsella niin hyvin. Mutta ehkä sen viehätys onkin juuri tuossa!

Huoli. Se unohtui.
Lähes aina läsnä.

Maurelita: huiskutus sinnekin!

Minna: toivon ettei listani nyrjähtänyt liian negatiiviseksi mutta kyllä tässä paljon kamalaakin on ollut. Ei ylitsepääsemätöntä ollenkaan mutta koettelevaa.

Merruli: Hän on täys klovni.
Niin, olen tullut siihen tulokseen että kyllä, pinna voi samaan aikaan sekä lyhentyä että venyä.

violet kirjoitti...

Riikka: eikö olekin?;-)
Isoveli katsoi inhoten kun toinen pukeutuu vapaaehtoisesti LIKKOJEN VAATTEISIIN ja pitää hauskaa.
Tämä teatterimies ei välitä tuosta, hän antaa mennä vaan.

Linnea kirjoitti...

Kukkamyyjä on ihastuttava!
Äitiyslistasi on laittamattomasti laitettu. Ei lisättävää.

Vintage living kirjoitti...

Minustakin hän on kovin sinun näköinen, isoveli puolestaan taitaa tulla isäänsä? Meillä tuntuu, että jomman kumman suvun piirteet ovat koko ajan voimistuneet lapsissa sitä mukaa kun ikää on tullut. Kaksi vanhinta ovat tulleet kovin miehen suvun näköön ja nuorin puolestaan on kuin pikkusiskoni (niin ulkonäkö kuin eleetkin). Pieninä ei piirteet olleet niin selviä ja olivat enemmän keskenään samannäköisiä.

Mutta asiasta toiseen: olen etsinyt lapsille Bensimon kangaskenkiä (nauhallinen malli, koot jotain 32-36) osaisitko mahdollisesti vinkata jonkun nettiputiikin joka toimittaisi niitä Suomeenkin? Löysin mm. ranskalaisesta Petite Tunique:sta, mutta oli vain pieniä kokoja jäljellä. Elloksellakin oli vain valkoinen nauhaton (tyttöjen?, sellainen samanlainen kuin sinulla) malli...

Puukenkämaan elämää kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
violet kirjoitti...

Linnea: kukkakauppias teki eilen ison tilin. MOnta lanttia.

Vintage living: Bensimon tuppaa olemaan aina keväällä varsinkin lopussa kaikkialta...
Löysin kuitenkin www.shoes.fr missä on valkoisia ja beigejä nauhallisia, kokoja näyttäis nyt olevan jäljellä 34 asti. Olen kuullut että Suomeen ovat postikulut olleet n. 6 euroa.

Myös www.laredoute.be :stä löytyy.Sitten www.laredoute.fr myös.
Muutamia malleja, koon kanssa voi olla niin ja näin.

Puukenkämaan elämää kirjoitti...

Uusi yritys
Hieno kuvasarja ja eläytyjä
poikasi:)

Jamelia

Vintage living kirjoitti...

Kiitos, kurkkaan nuo:) Laredouten ruotsalaisilta ja norjalaisilta sivuilta katsoinkin jo, ei ollut. Brittiläisillä oli val, pinkki ja beige...katsotaan jos löytyis..

violet kirjoitti...

Jemelia: joo. Poika muutti äänensäkin kun oli kerran kukkatyttö.

Vintage: herkullisimmat värit ja yleisimmät koot loppuvat aina ensin. Sitten vain valkoista ja ihan pieniä tai kauhean suuria....

pikkujutut kirjoitti...

Loistava imitoija ja kuin sina olisit kuvissa.

Ytimekkaasti sait kaiken sanottua aitiydesta.Huoli tuli minullekin viela mieleen. Sekin on valilla isompana, valilla pienempana.

Helinä kirjoitti...

Voi mikä kuvasarja! :)
Kyllä on ihanaa olla äiti!!!

Sanni kirjoitti...

Ihana kuvasarja. Enkä ole edes nähnyt elokuvaa. Nyt tuli pakottava tarve nähdä se, mutta mistä sasin sen? Heti! :)
Blogisi on aiheuttanut minussa halun hankkia neilikoita maljakkoon ja se vahvistui. En ole koskaan pitänyt niistä, mutta nyt haluaisin... Onko sinulla ollut neilikkakuvia aiemmin? Miksi sinusta tulee mieleen neilikka? :)Kaupassamme neilikoiden kanssa vain on kaikkia tyhmiä hörsötyksiä valmiina kimppuina...
Äitiyshaasteesi vastaukset voisin kopioida suoraan, joten en jatka sitä :) Mukavaa päivää!

Matroskin kirjoitti...

Minulle äitiys on opettanut noiden lisäksi, että osaan puhaltaa jättisaippuakuplia :). Poikasi on mainio.

Celia kirjoitti...

Aivan ihana kuvasarja! Poikasi on niin kaunis!

Pienet pojat ovat minulle ihan mysteeri, kun itselläni on tytär ja kaksi pikkusiskoa, niin kokemusta on kerääntynyt hintsusti.

Äitiyslistaasi ei minullakaan ole paljon lisättävää. Hyvä lista.

violet kirjoitti...

Pikkujutut: huoli on onneksi välillä vain pieni...

Helinä: tuollaisina hetkinä se oikein hulmahtaa mieleen. On ihanaa.

Sanni: elokuva on siis KAupungin valot, tehty vuonan 1931.

Neilikoita on blogissani vuosien varrella ollut usein. Monen värisiä.Sisällä ja ulkona. Neilikka on minusta sellainen "vanhanaikainen kukka". Tykkään kovasti. Tämä pieni Chaplin-fani perheessämme kutsuu neilikoita Charlie-kukiksi, koska esim. juuri tuossa elokuvassa kukat ovat juuri noita.

MAtroskin: ja minä olen oppinut puhaltamaan kananmunan sisuksen pois!

marika kirjoitti...

Sano kukkakaupialle terveisiä, tuli hymy, no oikeesti nauroin kovalla äänellä :))
Hyvä äitiyslista, olette ihania :-)

katriina kirjoitti...

Kuvien perusteella hän on kyllä ihan samannäköinen kuin sinä ja taitaa luonteessakin olla paljon samaa!

Äitiysajatukset jaan myös, viimeiseksi lisäisin, että kasvattaessa lapsia olen eniten oppinut itse.

John kirjoitti...

Ihana poika. Sielukas kuin mikä.

Taitaa tulla näyttelijä hänestä.

Merja kirjoitti...

Jaahas. Näköjään kävi mieheni täällä taas kommentoimassa.. Edellinen olin minä siis.

Punamulta kirjoitti...

Kukkamyyjä on suorastaan suloinen.

Ja kukat ovat hienoja. Neilikoista minäkin pidän todella paljon.

Aika kattava oli se äitiyslista :)

Heli kirjoitti...

Onpa äitinsä näköinen näköinen poika!

Äitiyteen liittyviin toteamuksiisi yhdyn minäkin, huolella kuorrutettuna.

ColibriDreams kirjoitti...

Ihana kuvasarja! Onneksi poikasi ei välitä siitä, että isoveli nyrpistelee nenäänsä näyttelemiselle ja hauskanpidolle.

Liivia kirjoitti...

Niin nasevaa tekstiä! Ja tyhjentävää.

Ja IHANA sokea kukkamyyjä!!!

Inka kirjoitti...

Mikä kukkamyyjä! Eläköön Aitous! :)

Maija kirjoitti...

Hei ihanaa että teillä lapset katsoo vanhoja Chaplin-elokuvia! Kivat kuvat!

Anonyymi kirjoitti...

Heippa!
vintage living kaipaili Bensimonin nauhatennareita ja ajattelin laittaa viestiä tänne sinun blogiisi, kun vintage livingin blogiin ei voi jättää anonyymejä kommentteja. Elloksella myydään myös Bensimonin nauhallisia tennareita koossa 24-38 (neljä eri väriä). Kun kirjoittaa elloksen nettisivuilla "hae tuote" -laatikkoon Bensimon, niin saa näkyville kaikki Bensimonin tuotteet.

-Anna :)

outi kirjoitti...

onpas suloinen kukkamyyjä:)
ja mahtavaa että jaksavat katsoa Chaplinin leffoja! ei kai ne ihan helpoimmasta päästä lapsille oo..?

violet kirjoitti...

Marika: kukkakauppa on tänään kulemma suljettu mutta jätän jotakin viestiä

KAtriina: luonteessa on PALJON samaa...

John-Merja: niinhän se äitikin olisi halunnut mutta kun ei ne tajunneet siellä koulussa mua ottaa;-)

Punamulta: neilikoille huraa! tuolla on taas 2 viikkoa vanhat maljakossa ja nyt vasta pilkkivät.

Heli: joo, välillä on kyllä ihan huolesta kuorrutettuna koko ihminen.

ColibriDreams: isoveli ei ole itse koskaan halunnut pukeutua miksikään, on kuin pelkäisi itse katoavansa siinä. On myös siinä iässä että tytöksi muuntautumisessa on mielestään riski että JÄÄ SELLAISEKSI!!!

Liivia: minustakin tuo oli aika rutistettava myyjä.

Inka:;-) Sano muuta!

Maija: niin, tuskin ne olisivat niitä itse osanneet haluta mutta kun meillä on ja katsotaan.

Anna: kiitos Vintage Livingin puolesta.

Outi: uskon että nykyaikana ne ovat niin erilaisia muuhun verrattuna että sekin kiehtoo. Ja pienemmälläni on ollut jonkun verran kieli- ja puhevaikeuksia ja siksi myös vaikeuksia ymmärretyksi tulemisen kanssa, joten ymmärrän että mykkäelokuva ja erittäin ilmeikäs Chaplin vetoaa.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavat kuvat!!!

Nina

Tuula kirjoitti...

Ihana kukkakauppias, hyvin eläytyy rooliinsa :)
Äitiyslista oli hyvä. Kuittaan kaikki kohdat. (Kaipa se ehdoitta rakastaminenkin pitää paikkansa, vaikka toinen osapuoli on vielä liian pieni sitä sanoin ilmaistakseen. Ja kaipa se rakkauskin on vielä enemmän riippuvaisuutta. Mutta kumminkin :D)

Olina kirjoitti...

Tätä täällä on sanottu, ja sanonpa minäkin: ihana sokea kukkien myyjä! Ja tuli jotenkin ikävä sitä lapsuuden kykyä heittäytyä eri rooleihin, ja mennä leikkiin.

Äitiys-listasi oli ajatuksia herättävä, hyvällä tavalla. Ja minä ainakaan en kokenut sitä negatiivis-sävytteisenä, päinvastoin.

LauraM kirjoitti...

Sinulla on ihastuttava poika - ja blogi. Taitaa pojalla olla itsetunto ja rohkeus kohdallaan, kun uskaltaa noin heittäytyä ja vielä tytön rooliin :)

Vintage living kirjoitti...

Kiitos Annalle! En tiedä miksi kun katsoin aiemmin, se ei näyttänyt kuin ne tyttöjen kengät ja niistäkin pystyi valikosta valitsemaan vain valkoisen..nyt kun meni sivuille, niin valikko antoi muitakin värejä. Outoa. Tosin mun kone ei oikein jaksa aina pyörittää noin "raskaita" sivuja kuin nettikaupat, joten voi olla ettei ne vain latautuneet kunnolla... Nyt pitäis vaan osata keksiä mitä ne koot on kun kokovalikko näyttää koot 2, 3, 4 jne, eli ilmeisesti brittiläisittäin... Onkohan nuo kengät yleensä pieniä vai reiluja kokoon nähden?

Vintage living kirjoitti...

Jaahas..pojat päästi mut toiselle koneelle ja siellä kokovalikko toimii ja koot näkyy ihan normaalisti..joten ei sitten mitään:D mun koneella näemmä vaan latautumisongelmia...

leena kirjoitti...

Ihanat kuvat, mahtava leikki!

Vintage living kirjoitti...

Voi pahuksen pahus, elloksella niitä kenkiä on mukamas varastossa, kunnes vie tilauksen kassalle - silloin ilmoittaa että ovat loppu. Eli etsintä jatkuu. Noilla shoes.fr sivuillakin oli vain pieniä jäljellä...Mutta anteeksi näistä kengistä vaahtoaminen täällä kommenttilootassasi!