Luin juuri että Farrah on menettänyt tavaramerkkinsä, sen tukan. Syöpä vai mikä se oli. Charlien enkelitkin voivat sairastua. Lapsena en olisi halunnut sitä kuulla.
Tämä kuva on samoilta ajoilta Marokosta. Ratsastan ohikiitävän lyhyen hetken kamelilla.
Muistan että ajattelin seikkailevani kuten enkelit kerran viikossa.
Muistan että ajattelin seikkailevani kuten enkelit kerran viikossa.
27 kommenttia:
Voi Farrah. Minä olin Makepeace Taisteluparista. Ihan samanlainen tukka piti saada.
Ihana kuva! Ihan selvä yhdennäköisyys Farrahin kans.
Mä näin vasta unta Farrahista, mä nään nykyään ihan älyttömästi ihan älyttömiä unia.
No, siinä kuitenkin Farrahin kans harmittelimme hiustenlähtöä. Farrah oli unessa hauras ja jotenkin tosi inhimillinen.
Minä olin Suzy Quatro! marssin kampaamoon Suosikin julisteen kanssa ja sanoin että tuollainen Suzyn tukka kiitos! Hieno oli! :)
Minna: oikeasti Charlien enkeleissä tykkäsin eniten siitä jota Kate Jackson näytteli...se semmonen reipas ja poikamainen. Olin tyyliltäni paljon enemmän kuin hän, mutta sitten oli tämä lyhyt Farrah-kausi.
Celia: ...niin ja ellei niin yhdennäköisyyttä niin siitä olen varma että TUNSIN olevani Farrah ja se oli suuri juttu. Mulla on lapsuudesta paljonkin sellaisia hahmoja joina elin.
Yksi oli Kurt Russel kun hän näytteli Veljekset -sarjassa jonkun tumman miehen kanssa. Mulle oli aivan sama onko samastumisen kohde mies vai nainen. ihailin Kurtia ja tulin häneksi sisäpuolelta. Tunsin että kävelen kuin hän (ja leikkasin kyllä itse tukan lyhyemmäksi kun se oli niin parempi).
Anonyymi: hei Suzy!Et ollut ehkä ainoa julisteen kanssa marssija!
Ihana kuva sinusta Farrahina. Minulla ei ois koskaan voinut olla Farrahin hiukset, omat hiukseni olivat just sellaiset kuin sillä polkkatukkaisella enkelillä, joka oli kai enkeleistä vähemmän suosittu, en muista edes roolinimeä enkä oikeaa..
No just, Kate Jackson, hän oli niin reipas, osasi aina kaiken, ei jäänyt koskaan pulaan, pelasti ne kaksi hulmuavahiuksistakin usein kiperistä tilanteista..
Sooloilija: tämä passikuva on siis täydellinen hämäys;-) Minun tukkani on aina ollut ohut ja liukas mutta ta-daa, varastin äidiltä jotakin ihme kampausnestettä, väänsin tukkaa ja muistan harjoitelleeni tupeerausta...
Joo, olin ehdottomasti eniten se K.J:n esittämän kaltainen, ja muistan että olin ylpeä kun mun nimikirjaimetkin olivat samat.
Ja sitten harpoin tosi pitkiä askelia kuten hänkin.
Minä halusin olla Cyndi Lauper. Vein kuvan kampaajalle (n. 13 v) ja pyysin että tee tällanen, kampaaja sanoi enkä tee. Pelkäsi varmaan että seuraavaksi sisään syöksyy vihainen äiti... Nyyh, pettymys kaivelee vieläkin.
Huonessa hapessa taitaa olla Farrah nykyään.
Kiva Farrah tukka. Mie olin viime yönä Kleopatra. Aika makeeta. Tukka just sellainen, mutta takapuoli oli kovin tyynymäinen. Mukavaa alkanutta viikkoa. Ps.käyn täällä eka kertaa ja kivalta näyttää.
Mua on aina niin ihmetyttänyt kun "kaikki muut" tuntevat nimeltä noita näyttelijöitä ja laulajattaria. Ja sitten vielä fanittavat niin, että yrittävät saada itsensä samankaltaisiksi. Mä tiedän suurinpiirtein vain Sibeliuksen... No, kaljuksihan voisin itseni ajaa milloin vain, mutta sikaria en halua ruveta polttamaan. Ja näin on siis ollut aina, myös ollessani teini. Tavallaan olen kateellinen, toisaalta on helppoa kun ei tarvitse fanittaa niin paljoa. Olenkohan jäänyt nuoruusvuosien aikana jostain tärkeästä paitsi. Mä ramppasin vain partion metsäreissuilla ja soittotunneilla. Tuollainen hauska valokuvakoneeseen meno ei tullut edes mieleen.
Mainio kuva muuten! Ja ihanasti liima on jo kellertynyt kartongissa.
Matroksin: hei Cyndi! Olipa tympeä kampaaja kun ei kuunnellut asiakkaan toiveita.
Teitkö itse sitten oikean lookin?
VickiLi: Kleopatraksi rupesin vasta yli kaksikymppisenä. Niin suoraa otsatukkaa ei uskoisi olevankaan!
Vilijonkka: niin, mistä lie johtuu mutta on mulla jo hyvin pienestä ollut kaikenlaisia idoleita ja ihailun kohteita...milloin mistäkin syystä (heidän saavutuksensa jollakin alalla, toisinaan pelkkä ulkonäkö jne.).
Ja tuommonen valokuvaan meno tuli mieleen useinkin ja kävinkin usein> Tuossa olen 11-vuotias eikä takuulla ole eka kuva.
Kuvakulmasta tuli mieleen kun koetin kerran kuvata automaatissa napaani... Yllättävän vaikeaa saada se osumaan kuvaan!
Ei, en tehnyt itse Cyndin kampausta. Kampaaja lannisti kun se sanoi että ei tää sun tukkas sellasta kestä.
Todellinen Farrah!
Menee hieman sivuun mutta naytata tuossa nuorena aivan samalta kuin tyttaren opettajan lapsi. Taytyi tarkistaa,etta milla sivulla olen..
Mutta muuten on pakko myontaa ihailevani teita jotka kaikki nimet muistatte.Omassa paassa ne eivat vain pysy,ei millaan.Kuvasta kylla tunnistan.
Ihanat kuvat!
Minäkin olin yksi Charlien enkeleistä; meitä oli kolme tyttökaveria ja minä olin muistaakseni Callie, se, jolla oli tummat pitkät kutrit. Tunnustan, että kun tarvitsen hattaran kevyttä hömppää, katson DVD:ltä Charlien enkelit-elokuvan. Täyttä girl poweria!
Mä en muista kopioineeni kenenkään tukkaa tai ulkonäköä, mutta kyllä juostiin metsissä ja kallioilla ja kerrostalomiljöössä lekkien olevamme samanlaisissa tiukoissa paikoissa kuin Enkelit.
Mökillä leikin Iiris rukkaa ja puin harmaan mekon ja talvikengät ja kahlasin meressä; oli jotenkin surumielistä, kun mekko lillui ympärilläni.
...tosin en nyt muista miksi Iiris rukka olisi kahlaamassa vaatteet päällä...?
Upea Farrah -kuva sinusta!
Mä olin se Sabrina, kun olin tummatukkainen ja vähän poikamainen (looginen jatko Viisikon Paulin roolin jälkeen ?).
*oi muistoja*
Hei Farrah!
Minä olin Kim Wilde ja Makepeace:)
Charlien enkelit meni vähän ohi (voi harmi) kun asuin siihen aikaan niin "maalla", että suomen telkkaria ei näkynyt :(
Hauskaa postaus
ja ihanat mustavalkoiset kuvat!
Hienot Farrah hiukset. Luin myös että hänen hoidot on nyt lopetettu, surullista.
Minun suosikki-enkelini oli taas Jacelyn Smith
Ja Makepeace oli aivan huippu!
Itse inisin aikoinani äidiltäni mahdollisimman leveä lahkeiset farkut ja pakotin veljeni leikkimään kanssani Charlien enkeleitä
Kauniita, kauniita kuvia :)
Itse olen aina miettinyt, että eikös olekin jännä, kuinka jotkut naiset profiloituvat/itse määrittelevät itsensä hiustensa kautta? Tunnen useampia, joille on kriisi kampaajan napsaistessa vahingossa metrisestä letistä viisi senttiä sen halutun kolmen sijaan. :D
No, ehkä en ihan ymmärrä, kun itse olen ollut sellainen laidasta-laitaan-tyyppi hiusteni kanssa. Kaikkea on kokeiltu ja kaikista tykätty hirmuisesti (siis minä olen tykännyt, ei ehkä muut...) ;)
Ratsastuskuva on varmasti näitä isäsi upeita otoksia! Ja pienempi kuva on liikuttava.
Mulla oli alaluokkalaisena Diana-tukka, ja eräässä luokkakuvassa en nähnyt minäkään mitään eroa:)
Enkeleitä katsottiin, selvä pyy, mutta minä samaistuin siihen tummaan pitkätukkaiseen.
Komea tukka!
Muisteloissa olen ollut viime päivät minäkin kun olen tehnyt kevätsiivousta. En vaan vielä ole päässyt kampauksiin vielä!
Winona Ryderin lyhty tukka oli leikkauslistalla aikoinaan, sen muistan. Sitten kasvatettiin taas pitkään pidempää..
Ihan mainio postaus! Voin hyvin kuvitella että olet tuntenut olevasi Farrah. Mulla on ollut kauheasti erilaisia kausia; viimeisempänä Katie Holmes kausi.
hieno Farrah-kampaus:)
Mä olin tohtori Watson, ystäväni Scherlock Holmes, yhdessä lempileikissämme.
kumma kyllä mä en koskaan halunnut olla kukaan toinen näyttelijä, mutta monena hahmona on kyllä tullut oltua;)
Minä olin se sellainen enkeli, jolla oli enemmän suora polkkatukka tai jotain sinne päin... Nimeä en edes tiedä, tuskin tiesin silloinkaan, haha ;) (taidetaan olla Sooloilijan kanssa oltu sama enkeli...)
Myöhemmin olin kuin Barbra Streisand. -Jopa muutkin ovat minua sanoneet saman näköiseksi (etten vaan siis tohkeissani itse kuvitellut olevani...)
Nykyään on ulkomuoto niin muuttunut, että kukahan voisin olla... Roseanne, heheeeeeee...
Matroskin: joo, mun tapauksessa tuoli oli liian alhaalla tai sitten yritin saada tukkaa näyttämään pidemmältä taivuttamalla pollaa taapäin...
Pikkujutut: tyttären open lapsi on varmaan ihan ok arvio!
Margarita: tuota en ehkä katsois mutta mulla on sitten omat hömppäni;-)
Maamaa: toi Iiris-rukka muistelo on aika paha...tulee mieleen joku oma järveenkahlaus...sillain dramaattisesti juuri.
Maurelita: niin siis Sabrina mäkin ylensä olin, ja Viisikon Pauli ihan takuulla, mutta oli tosiaan semmonen naisellisuuskausi että halusin mennä Farrahin vaatteisiin.
Marika: toi Makepeace on kai monilla ollut, mutta mulle se on melkein tuntematon.
Päivi: ai niinkö? Sinne menee sitten se enkeli.
Fedja: oliko veli siis enkeli vai Charlie?
Ansku: mulla ei koskaan ole ollut niin komeaa tukkaa että siinä olisi erityisesti ollut mitään vaalittavaa, mutta tunnistan silti hyvin sen ajatuksen että hiukset on tärkeä osa persoonallisuutta.
Liivia: isä ei tuolla ollut mukana joten kai tuo on äidin ottama sitten.
Ai Diana...hui kauhia...
Aino: jo, laidasta toiseen on menty.
Elisa: juu, yritin kaikkeni etä osaisin ajatellakin kuin Farrah;-)
Outi: esitän toisinaan itseäni...se se vasta lystikästä onkin!
Punamulta: no se oli se Sabrina joka mäkin OIKEESTI olin...
Nyt onkin mennyt taas aikaa ettei kukaan ole kutsunut keneksikään mutta onhan siellä listalla kaikenlaista Tarja Halosesta alkaen (!!)
Lähetä kommentti