perjantai 29. toukokuuta 2009

Kaikille




Calais’n sukulaiset pyysivät pitkäksi viikonlopuksi luokseen. Emme lähde. Minä sanoin painavimman ein. Ihmettelen itsekin. Nyt vaan tuntuu parhaimmalta jäädä eikä mennä.

Terassi tarjoaa sinistä. Tässä kukkia koulunsa päättäneille pienille ja silmiään pyyhkiville äideille, kukkia kaikille joilla menee huonosti, hyvin tai menee kun ei valita. Annan kukat kaikille joilla on ilo, joilla on suru tai joille mikään ei tunnu miltään tai kaikki tuntuu liiankin. Kaikille pitää kukkia oleman.

Hyvää viikonloppua.

35 kommenttia:

Tuija kirjoitti...

Kiitos, otan kukkia noihin kaikkiin tarpeisiin... Kauniita ovat.

leena kirjoitti...

Välillä on hyvä olla lähtemättä.

Kauniita kukkasia, kiitos ja hyvää viikonloppua!

outi kirjoitti...

voi kiitos kauniista kukista ja kuvista!
on hieman orpo olo, kukat tulivat oikealla hetkellä:)

puhuin juuri äitini kanssa (tunnin..?) puhelimessa ja äiti muisteli koulunpäättäjäisiäni. ehkäpä äidit muistavat ne parhaiten. itse olen hukannut jo ylioppilaslakin, juhlamekot ja muut.

joskus on parempi jäädä, joskus lähteä. ja itse sen aina parhaiten tietää.
aurinkoa viikonloppuun!

Celia kirjoitti...

Kiitos kaunis kukista!
Kovin kauniita ovat. Tulipa sanaton olo.

Lempeää viikonloppua sinne!

aurinko kirjoitti...

kiitos kukista! olenkin saanut harvinaisen paljon kukkia talla viikolla:-) laitan sinulle vaikka virtuaalina tulemaan frangipani puun kukan tasta pihalta. ne tuoksuvat ihanalle.

pikkujutut kirjoitti...

Kaunis kiitos kukista.Nama kukat tulivat tarpeeseen. Vuoristorataista on ollut elama viime paivina ja sellaisena jatkuu.

Mukavaa viikonloppua kotioloissa.

Heljä kirjoitti...

Kiitos kukista! Miten osuivatkin kohdalleen, näitä oli myös hääkimpussani!

Linnea kirjoitti...

Kiitos kukista. Olen varmaan tänään yksi noista, joilla menee hyvin. Ja toisaalta menee, kun ei valita. Eräs läheiseni sai ikävän uutisen eilen - ei enää työpaikkaa. Se vetää sanattomaksi.

Salviaseppele kirjoitti...

Kiitos! Ruiskukan sini onkin aivan ainutlaatuinen. Lähetän sinulle takaisin juuri puhjenneen sireenin oksan tuoksuineen.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos!
Minulla on erityinen tunnesuhde juuri ruiskukkiin, koska poimimme niitä silloin joskus hääjuhlaamme kaunistamaan.

Täältä lennähtää sinne nupullaan olevia omenpuun oksia ja juuri avautuneita särkyneitä sydämiä
-skilla

Suvi kirjoitti...

Kiitos ihanista kukista. Olen varmaan se jolla menee hyvin, ainakin jos ei valita, ja sehän ei ole oikein minun tapaista.

Mukavaa viikonloppua sinne teillekkin.

Tanja kirjoitti...

Eikä pelkästään kukkia, vaan myös hurjan kauniita kuvia. Keskimmäinen on suosikkini. Kiitos!

Satu kirjoitti...

Aika runollinen tuo loppu. Mikäänei tunnu miltään tai kaikki tuntuu liiankin. Se oli ihan paras.

Paevi kirjoitti...

Otan kukat vastaan vaikkei koulunsa päättäneitä täällä meillä olekaan, mutta siskon poika kyllä valmistui, joten saahan tätikin saada kukkia :-)
Omista koulun päättäjäisistä parhaiten mielessä tietenkin ylioppilaaksi pääsy. Ja juhlat; harmittelin silloin kun veljeni oli armeijassa eikä päässyt lakitukseen mutta kotiutui kuitenkin aikaisemmin iltapäivällä kuin olimme odottaneet.

Allu kirjoitti...

Kiitos kukista? Saadaankos me se taulukin??

Elena kirjoitti...

Kiitos ruiskaunokeista! Ilahdutti kummasti, vaikkei talla hetkella mitaan erityistarvetta olekaan. Taalla menossa paras ruusuaika. Valitse vastalahjaksi vaikka mieluisin niista.

Riikka kirjoitti...

Kiitos.

Liivia kirjoitti...

kiitos kiitos! Kukkatulva onkin ollut tänä vuonna suurempi kuin muina yhteensä.
Täällä vielä viimeiset pakerrukset todistusten ym. parissa. Huomenna päättäjäispäivä, sitten jihuu!

Enkä minäkään liiku muuten vähään aikaan kotoa mihinkään, sit' paitsi täällä on nyt niin kaunista ja ilmoja pitelee.

Pauliina kirjoitti...

Kiitos kukista! Tällä hetkellä kaikki hyvin ja aurinko paistaa :)

Prisca kirjoitti...

Tuollaiset päätökset ovat niin vapauttavia...hyvähyvä.
Ja kiitos kauniista kukista , otan avosylin vastaan ja toivottavasti annoit itsellesikin.

Marja kirjoitti...

Kiitän.

Kukkia kevyeen oloon. Kukkia päätöksenteolle ja uusille suunnitelmille. Joo, oon kukkia ansainnut!

Hyvää kotiviikonloppua!

--KATA-- kirjoitti...

Kiitos Violet kulta. Tulivat juuri tarpeeseen.

Välillä on ihana sanoa ei ja jäädä omaan kotiin. Varmaankin just oikea valinta.

Punamulta kirjoitti...

Kiitos kukista!

Nauttikaa kotona! Niin mekin! Tänne on povattu oikein intiaanilämmintä viikonloppua ja sepäs vasta mieltä virkistää ja lämmittää :).

Tänä iltana menemme laavulle grillaamaan, huomenna ylioppilasjuhlat ja sunnuntaina sitten "vaan" nautitaan.

Marja kirjoitti...

Kiitos kukista! Piti ihan kommentoida, kun hykerrytti niin nuo pienet, silmiään pyyhkivät äidit - juuri sellaiseksi olen tänään tuntenut itseni. Ja sitten huomasin, että ei siinä oikeastaan ihan niin lukenutkaan...

marika kirjoitti...

Kiitos Violet
ja hyvää viikonloppua sinnekin!

Johanna kirjoitti...

Kauniita kukkia ja kauniita ajatuksia,kiitoksin.

violet kirjoitti...

Tuija: ovat kauniita niin. Ja nuo ovat nyt viime vuotisten siemenistä kasvatettuja. Se onnistui siis.

Leena; joo. Ei ollut edes vaikea päätös.

Outi: pitääkin puhua oman äidin kanssa että muistaako hän minun koulun päättäjäisiäni.
Niin, nyt ei ollut edes mikään "should I stay or should I go" -fiilis vaan tiesin vaan etten halua nyt seuraa enkä hälyä vaikka se seura onkin mieluisa.

Celia: No älä nyt sanattomaksi kuitenkaan!

Aurinko: kiitos vaihtokukasta. Tuollaista en ole ennen saanutkaan.

Pikkujutut: vuoristorataista. Vuoristorataista. Vielä kerran "vuoristorataista". Niin ihmeen hyvä sana. Kiitos.

RouvaHoo: no kappas! Mulla oli vain orkidean oksa. Yksi.

Linnea: ja niitä läheisiä joille tulee noita uutisia on enemmän ja enemmän. Sitten on melkein syyllinen olo ellei ole omaa huonoa uutista tarjota. No ei vaan mutta ehkä tiedät mitä ajan takaa.

lehtikotilo: no kiitos, olikin hyvä kun täällä nuo ovat kukkineet jo...

Skilla; ja sielläkin hääkukkana tuo. On se hieno sininen.

Suvi: mää kyllä valitan. Varmaan vähän liikaakin.

Tanja: joo, ettei mee ihan kukkapuskajutuiksi;-)
Kiva kun mainitsit kuvastakin!

Solveig: olen otettu. Siinä on oikeastaan kyllä vain yhdistelmä siitä mitä olen tällä viikolla kuulllut. Yhden mielestä mikään ei tunnu enää miltään ja toisen mielestä kaikki aistit suorastaan räjähtävät näin kesän alussa.

päivi: nyt saa kaikki kukkia!

Allu; juu juu ja taulu kans ja sitten olis tuhkia vielä pesässä, kuka hakee;-)?

Elena; kiitos vaihtokaupasta!

Riikka; Ei kestä! (miksi niin muuten sanotaan??)

Liivia: no nyt sit meillä menee samoin: kovasti pitelee täälläkin!

Pauliina: samoin....

Aurinko ja kuu: päätös oli hyvä eikä harmittanut muitakaan tällä kertaa.

Ilona: monia syitä kukille!

Kata: no oli. Siis oikea. Siis valinta. Meillä on maanantaikin pyhä ja haluan olla kiireetön ja vetelä ja lorvia ja ehkä mennä eläintarhaan.

Punamulta: ei hullumpi ohjelma sullakaan!

Northern Exposure: ai joo mut kato olisi voinut sitäkin melkein tarkoittaa! tykkään leikkiä kielellä ja toi oli sellasta vähän tahatonta hauskaa.

marika: samaa takaisin.

Jo goes shopping: jostakin syystä päässä tuntuu nyt olevan enemmän kauniita kuin rumia ajatuksia. Se tuntuu mukavalta.

Satu kirjoitti...

Ihanaa! Juuri näitä nyt tarvitsin, kiitos Violet! Sinulle täältä mitä lämpöisin aatos!

Ps. Tuossa aiemmin...tuli mieleen ranskalainen elokuva kuvistasi uusissa laseissa ja hiuksissa. Hyvin viehättävä pääosan esittäjä.

Anonyymi kirjoitti...

Voi miten kauniisti sanottu!.) Kiitos

Puisto kirjoitti...

Kiitos kukista ja kaunista viikonloppua sinullekin! Ja hyviä hetkiä sinne kotiin. Ei aina ole pakko lähteä, onneksi.

Tänne lupasivat oikein erittäin lämmintä keliä.

Taru kirjoitti...

Noin juuri: pitää kuunnella itseään! Aina ei jaksa olla sosiaalinen...

Hyvää viikonloppua.

Vilijonkka kirjoitti...

Kiitos kauniista ajatuksesta! Otan ilolla vastaan, vaikken edes tiedä millainen olo tänään on, kun on vaan.

Ihanaa viikonloppua kotona!

violet kirjoitti...

Satunkaa; no niin, pääsin sitten minäkin elokuvaan.

Anonyymi; ;-)

Papi; nyt lauantaiaamusta alkaen on täälläkin jo erittäin oikein lämmintä;-)

Elisa: tosin jo eilisiltana (kun tv:Stä tuli dokumentti jossa näin tuttuja paikkoja) toivoin olevani Calaissa....

Vilijonkka; lauantaiaamu ei hyvin alkanut. Saa nähdä mitä tqstä tulee.

Tintti kirjoitti...

Oi, kukkia. Ja vielä kaikkiin tarpeisiin. Nämä voisi tietenkin kuivattaa jonkin paksun kirjan välissä ja tallettaa hamaan tulevaisuuteen, mutta kun kuivakukat kauhistuttavat minua yhtä paljon kuin nuket, joilla on oikeat ihmisten hiukset, niin nautitaan niistä näin tuoreeltaan ja kannetaan sitten kompostiin. Kiitos!

Vilijonkka kirjoitti...

Mutta seuraavaan postaukseen viitaten, jatkui kuitenkin kohtuullisesti!