keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Käyn kaupassa

Kuljen saman porttikäytävän ohitse joka kerta kun käyn kaupassa. Monta kertaa olen käynyt koittamassa olisiko puutarhaan vievä ovi auki. Sieltä näkisin meidän talomme takaosan, mitä en ole koskaan nähnyt. Ovi on aina kiinni, niin nytkin.
Jokaisella kauppareissulla ohitan myös talon, jonka ikkunoilla on valtavat pelargoniat.
Talvella ilman kukkia ja muuten kukkien kanssa. Mietin kuka siinä mahtaa asua.
Kuljen edelleen usein pää kenossa kuin turisti, vaikka jo pari vuotta olen katsellut samoja paikkoja. Tuntuu että joka päivä voi silti nähdä kauniin parvekkeen jota ei ole ennen huomannut.


Kuljen lähes päivittäin myös tämän kukkakaupan ohitse.
"Salve" vaan teillekin!


Sitten on tämä kummallinen talo, jonka ikkunoiden päällä olevista teksteistä voisi päätellä siellä myytävän antiikkia ja taulujakin. Verhot ovat aina tiukasti kiinni eikä minkäänlaista elonmerkkiä näy. Toivottavasti kauppa käy silti (ja mitäs se minulle kuuluukaan mitä siellä myydään)!


Hyvin monien vanhojen talojen ovissa on tällainen (yleensä ristikolla peitetty) luukku, jonka saa sisältä auki jotta voi kurkistaa kuka on tulossa. Eräänlainen ovisilmä siis. Tykkään näistä. Meidän talomme luukku vingahtaa viiltävästi kun sen aukaisee.
Meidän katu. Roskalava on muuttunut vakinäkymäksi naapuritontin rakennustyömaan vuoksi.
Tykkään tien ylle kaartuvista puista. Isä sanoi: Suomessa nuo olisi jo kaadettu (ja puisteli sille päätään.)

32 kommenttia:

Juliet Jones kirjoitti...

Kyllä tuolla kadulla kelpaa asua. On ihanan "vanhan" näköinen. Suomessa kaikki tupataan tekemään betoni Hel***eiksi.

Meilläkin ois tässä 4 talon sisäpiha ja mitä siinnä on.. pyykkiteline missä kukaan ei kuivata pyykkejään ja risa hiekkalaatikko..

Sooloilija kirjoitti...

Ja totta: Suomessa kaadetaan pienestäkin syystä monet puut, varsinkin koivut. Sitten siihen samaan paikkaan istutetaan joku pieni runko, jonka ympärille laitetaan aitaa, jotta se raasu pysyisi pystyssä ja jaksaisi kasvaa. Eihän se miltää näytä moneen vuoteen!

Teillä on siellä rehevän näköistä, kaunista!

Puukenkämaan elämää kirjoitti...

Hui tuota yhtä puuta niin kallellaan:P

Ovisilmät hauskan näköisiä
tosin jos teillä kuuluu ääni
ei kovin salaa voi kurkistella;)

Jamelia

Tirlitta kirjoitti...

Kyllä tuollaista reittiä pitkin kelpaa käydä kaupassa vaikka useamman kerran päivässä :) Toivon, että jonain päivänä ovi on auki.

Heli kirjoitti...

Kyllä on kaunista. Ja nuo parvekkeet, totta tosiaan ne on ihania! Ja ovisilmäkin, aivan upea :D. Käyttävätköhän ihmiset oikeasti vielä noita?

violet kirjoitti...

Juliet JOnes: miksei kukaan kuivata pyykkejä telineellä? (ai niin, ne varastetaan;-))
Mikseiköhän hiekkalaatikolle tehdä mitään...harmi, iso harmi.

Sooloilija: nämä pienet rungot valtavien aitojen takana, tiedän kyllä mitä tarkoitat. Mikähän se kaatamisen vimma on? Olisiko ihan jumalattoman kauheeta jos kerran kymmenessä vuodessa sattuisi vaikka yksi puu kaatumaan ihan itse?

Jamelia: emmä salaa kurkikaan. Jos ovisummeri soi niin kyselen ovipuhelimessa kuka siellä tai sitten juoksen alas, aukaisen vinkuvan luukun ja huudan saman siitä.

Tirlitta: sa muuta. Kun näkisi edes jonkun jonka voisi pyytää oven aukaisemaan. Haluaisin niin nähdä kotitalon eri kulmasta.

Heli: jos haluaa nähdä kuka on oven toisella puolella niin ei oikein muuta vaihtoehtoa ole;-)
Näitä on erityisesti talojen alaovilla, ts. ulko-ovilla. Asunnon ovessa voi sitten olla ovisilmä, meillä tosin ei. Meidän kodin ovi on samanlainen kuin kaikki meidän asunnon sisälläkin olevat ovet. Vain kaksi lukkoa siinä.

Liivia kirjoitti...

Salve vaan sinnekin!

IHANAA! Kyllä siun kelpaa talsia noissa maisemissa. Kaunista kaunista. Ja tosiaan Pariisi tulee mieleen.
Nyt on helpompi kuvitella sinut eri maahan, aina sitä ei edes muista.

Allu kirjoitti...

Salve! Tuosta toisesta kuvasta tuli heti mieleen Kari Kuuva ja Tango Pelargonia.

violet kirjoitti...

Liivia: hassua kun sanot tuon eri maassa olemisen. Mietin nimittäin hiljattain (niin hullulta kuin se ehkä tuntuu???) etten aina itsekään oikein "tajua" missä olen. Netti ja sen antamat mahdollisuudet olla koko ajan missä vaan hämärtävät tosiaan hiukan sitä, etten olekaan siellä ihan kulmilla.

Allu: joo,tai joku "Mummon pelargonia" vai mitä niitä lauluja on.

Suklaasydän kirjoitti...

Kauniilla kadulla asut. Hieman toista kuin täällä pikkukylässä. Minä haaveilen salaa asumisesta Gentin keskustassa. Sitten tosin taitaisi jäädä suklaajutut vain omaksi iloksi.

Celia kirjoitti...

Kauniit kulmat ja ihanan vinksin vonksin puut.

Hämmentävää millaisissa maisemissa ihmiset kulkevat jokapäiväisen reittinsä, Roomassa ajattelin vaan, että nää tyypit avaa joka aamu tämän maiseman eteensä.

Maiju kirjoitti...

Hengähdin viimeisestä kuvasta: ihanan vihreää! Hetkellisesti muistui mieleen, miten Ihanalta se tuntuu, kun puihin tulee lehdet. Siis tuntuu ihan fyysisesti jossain tuolla... sisäpuolellani.. Hassua, että se hetki tuli nyt eikä esimerkiksi aikaisemmista kuvista.

Päivi kirjoitti...

Ihania kuvia :)
Noita vanhoja taloja ja vanhoja puita kadehdin monissa paikoissa. Suomessa kun on jyrätty paljon vanhaa, ja nyt sitten 30-40 vuoden päästä on alettu haikailemaan niiden perään :(
Pitäisi itsekin vain alkaa kulkea kamera mukana, vaan näillä kulmilla siitäkin jo saisi pöljän maineen joten siinä on olevinaan joku kynnys (tosin se maine taitaa olla jo, jotta mitä väliä ;)). Pieniä kivoja yksityiskohtia näkee kaikkialla, jos vain osaa katsoa :)

Anonyymi kirjoitti...

Lueskelen mielelläni teidän muilla mailla vierahilla asuvien elämästä. Olisiko vaikea laittaa maa ja kaupunki (jos ne on ilmaistu) karttakuvana näkösälle esim. sivupalkkiin? Auttaa hahmottamaan paremmin, missä elelette.

refanut

Suvi kirjoitti...

Kauniilta näyttää. Suomessa tosiaan tuntuu olevan tapana "siivota" kaikki vanha ja kaunis pois, kuten vaikka puut. Tai vähän ränsistyneet talot, ovet ja ikkunat. Meidän pikkukupungin keskustassa ei ole kuin muutama kaunis vanha rakennus. Vanhoista kuvista näkee että niitä on kyllä siellä ennen ollut.

Anu kirjoitti...

Mielenkiintoisia kuvia! Tulee mieleen, että pitäisi itsekin muistaa ottaa kuvia niistä ihan arkipäiväisistäkin jutuista, kun ei sitä koskaan tiedä, missä asutaan jonkun ajan kuluttua ja sitten voisi kuvien avulla palata sinne vanhaan paikkaan. Ja kauneushan on katsojan silmässä, miksei betonihellistäkin saattaisi löytää jotain kuvauksellista...ehkä...

Tuo paikan tajun häviäminen on jännä juttu. Muutimme toiselle puolelle Suomea viime kesänä ja meille se oli iso juttu. Nyt olen huomannut että välillä sitä oikeasti unohtaa missä on. Netti, Skype sun muut sen varmaan tekee.

MaaMaa kirjoitti...

Kiva kun esittelit meille kauppareissun näkymiä :)

Kyllä paljon on kaunista katseltavaa jokapuolella, kunhan vaan avaa silmät ja katsoo. Liian monet kulkee pää kumarassa ja tarkkailee vain katua, ettei astu koirankakkaan... ;)

Mä rakastan tuollaisia "vihreitä tunneleita", mies sille aina nauraa, kun haluan kulkea puistoissa sellaisten läpi :)
Dublinissa on paljon vihreitä tunneleita. Puiden oksisto on muotoutunut kulmikkaiksi niillä kaduilla, missä 2-kerroksiset bussit huristaa puiden oksia riistäen :)

violet kirjoitti...

Suklaasydän: Gent:issä en ole vielä käynyt. Olen kuullut että on kaunis.

Celia: Roomassa en ole koskaan käynyt mutta saattaisi siellä tulla juuri tuollaisia ajatuksia...

Maiju: hyvä että tuli nyt sitten!

Päivi: niin, aivan varmasti jotakin löytää kaikkialta. Kamera mukaan.

Refanut: ei varmaan olisi vaikeaa jollekin muulle mutta mulle on;-)
Mun paikkani on siis Eurooppa, Belgia, Bryssel.

Suvi: onhan niitä ollut niin. Mutta pois vaan on lakaistu Treellakin yhtä sun toista.

Anu; eikö olekin totta tuo paikan tajun häviäminen? Etten siis olehaan kohelo päästäni?

Maamaa: tykkään tuosta kohdasta missä puut osuvat ylhäällä toisiinsa, tarttuvat toisiinsa kiinni ja sekaantuvat.

Kanerva kirjoitti...

Salve!

Kauniit on maisemat kauppareissullasi.

Matroskin kirjoitti...

Meidän naapurissa on myös antiikkiliike, joka ei ole koskaan auki. Tosin ikkunassa ei ole verhoa. Ihmetyttää miten kauppa kannattaa.

marika kirjoitti...

Oi,oi miten kaunis teillä on!
Kyllä montaa kertaa päivässä menisin kauppareissulle :)

outi kirjoitti...

vitsit miten kaunis kauppareissu:) se on ihan totta ettei sitä aina oikein itse "tajua" missä sitä päivittäin tallaa kun reitit on niin tutut ja sitä väkisinkin tulee hieman sokeaksi sille minkä keskellä elää.
sillä on ihan hirveän iso merkitys. kyllä mä olen monta kertaa nipistänyt itseäni omalla kotikadullani, että onko ihan totta että mä asun täällä? onpa ihanaa että tää on mun kotikatu:)

Punamulta kirjoitti...

Ihania kuvia! Kiitos tästäkin turistimatkasta sinne!!!!

Kyllä minäkin kävelisin pää kallellaan tuollaisia juttuja katsomassa...saattaisi unohtua se alkuperäinen syy, miksi olen matkaan lähtenyt (siis kauppareissu...)

Vaikka aina ajattelen, että en ikinä halua asua kaupungissa, niin ehkä kyse onkin siitä, että ulkomailla voisin asua kaupungissakin...ainakin jos näkymät olisivat noin luonnonläheiset ja paljon vanhaa kaunista rakennusta ympärillä...

Merja kirjoitti...

Ihan ekaksi viimeisestä kuvasta: sulla on kuin ihana maalaismaisema Suomesta ja urbaani katu Länsi-Euroopasta samassa paketissa. Hieno yhdistelmä.

Kivaa nähdä reittiäsi. Olen pitkään ajatellut että pitäisi postata omaakin mitä kuljetaan kun vien lapset kouluun.

Riitta kirjoitti...

Onpa kaarevat puut! :-D
Niitä löytyy täältäkin, saa varoa ettei pyörällä ohi ajaessaan kumauta pollaa puun runkoon.

Black on White kirjoitti...

Ihastuttavat kotikulmat sinulla. On aina ilo nähdä, millaisissa maisemissa toiset elävät. Voi ajatella olevansa kiertomatkalla.
Kiitos jakamistasi kuvista!

Sigrún kirjoitti...

olipas jännittävä kauppareissu. pistää mielikuvituksen todella valloilleen. Pelargonianomistaja on ehkä kikkarapäinen mummu, joka kasvattanut kukat suuriksi, jotta voi kurkistella maailmanmenoa niiden takaa ja antiikkiliikehän on selvä kulissi. Oikeasti siellä on ompelimo, jossa tehdään vaatteita laittomasti maahanmuuttaneiden työpanoksella. Tai sitten ei. Puut ovat myös aivan mielettömän kauniit ja satumaiset. Olipas virkistävää!

Ulla kirjoitti...

Salve - kaunis kauppareissu sinulla. Usein arkimatkat jää jotenkin huomioimatta, vähintään kuvaamatta (tosin tykkään itsekin katsella ja havainnoida tuttuja arkireittejä). Tykkään omasta reitistä, mutta joskus kaipaa jotain menneitä jostain muualta missä joskus asuin tai vain kävin. Ovatko jotkut paikat - kuten pragmaattiset ja ajattelemattomasti rakennetut (ja puretut) suomalaiskaupungit yksinkertaisesti rumia, vai voiko niiden oman kauneuden jotenkin löytää? Mutta kyllä silti joskus kirpaisee kun ajattelee Euroopan kauniita kaupunkeja. Tuo puiden kaatelu varsinkin ärsyttää.

isoinpapu kirjoitti...

Siis hyvänen aka, teidän kotikatu on paljon metsäisemmän näköinen kuin Suomi konsaan.
Mä rakastan teidän katuanäkymää. Ihan hillittömän ihana viidakkomainen metsätie.

violet kirjoitti...

kanerva: mahtuu siihen tietysti monen mielestä rumaakin mutten mä siihen keskity.

Matroskin: muistan että olet kirjoittanut siitä. Mystillistä tämä.

Marika; usein joudun käymäänkin kun unohdan aina puolet...

Outi; onnellinen se joka saa elää noin ajatellen, oli kotikatu sitten missä hyvänsä.
Sillä on suuri merkitys pollan hyvinvoinnille.

Punamulta;..ja kohta huomaat että sinun on suorastaan SAATAVA asua kaupungissa;-)

Merja: postaa vaan omaa reittiäsikin!
Joo, tämä katu on hassu paketti.
Muistan kun katujuhlissa yksi ruotsalainen mies sanoi että hänen ostopäätöksensä syntyi oikeastaan jo kadulla kävellessä kohti myytävänä olevaa taloa. Tuli kuulemma hällekin niin kotoisa olo.

Riitta: tosta menee kans Eurooppakoulun yhden osaston koulubussit ja juur ja juur mahtuu...

Black on White: eipä kestä, jatkoa seuraa aina välillä.

Sigrun: jotain tuommosta ajattelen minäkin. Pää raksuttaa kovasti noiden kukkaikkunoiden kohdalla.

Ulla: ehkä jotkut paikat (missä päin maailmaa hyvänsä) yksinkertaisesti vain ovat "yleisen mielipiteenkin" mukaan rumia. Niin ettei oikein kukaan halua sanoa että on siinä kaunistakin.
Monihan sanoo Brysselistä että enpä olisi uskonut että se on niin ruma, likainen ja ränsistynyt ja vanhan näköinen kaupunki.
Että miten se voi olla EU:n pääkaupunki. On tämä tuollainenkin, mutta sitten tullaankin siihen tärkeinpään: mikä on kenenkin mielestä rumaa.

Isoinpapu: ja tämä on vielä aika pitkä katu. Toiseen suuntaan jatkuu samanlaisena (mennään yhden ison kadun yli mutta sitten) ja maisema on sama siihen suuntaan.
Pitää jatkaa kuvauksia.

Minna kirjoitti...

Uskomattoman ihana kauppareitti! Olen itse niin hurahtanut antiikkiin, että menisin kyllä kurkkaamaan onko antiikki-ikkunan sisällä myymälä. Katujen päälle kaartuvat puut ovat kauniita, luovat varmasti satumaisen tunnelman aurinkoisella säällä.

Ansku kirjoitti...

Mahtavia yksityiskohtia. Juuri niihin tuppaan itse aina juuttumaan, välillä jopa siinä määrin, etten näe kokonaiskuvaa... Onko se sitten hyvä vai huono asia, tulkitkoon jokainen omalla tavallaan. :)

Todella kauniissa paikassa asut!