Tein sunnuntaina kakkua joka kiipesi tämän talon suosikkilistan ykköseksi heti.
Herkullista ja hyvin helppo tehdä. Ohje on Elle à table -lehdestä ja se mainitaan italialaiseksi.
Sekoita vatkaimella 4 kananmunaa ja 2 dl oliiviöljyä. Laita sekaan yhden sitruunan ja yhden appelsiinin raastettu kuori (mieluiten tietty käsittelemättömiä hedelmiä!). Sitten sekaan 100 g hienoksi murskattuja mantelilastuja, 50 g korppujauhoja (tai kuivaa leipää jauhettuna), 200 g sokeria, 1 iso teelusikallinen leivinjauhetta. Sekoita siis kaikki tämä ja kaada vuokaan.
Paista 180 asteessa n. 40 min.
Tee sillä välin kastike: 75 g sokeria, yhden appelsiinin ja sitruunanpuolikkaan mehu. Keitä viitisen minuttia kunnes liemi sakenee hiukan. Kaada kastike valmiin kakun päälle (kun se on vielä vuoassa) ja anna imeytyä hiukan ennen kuin leikkaat.
Kakku on ihanaa näinkin, mutta ohje neuvoo että päälle voi panna vielä koristeeksi appelsiininviipaleita ja väitetään että hiukan lämpimän kakun päälle sopii hyvin heittää paksua luonnonjugurttia. Uskon että on hyvää noinkin!
Herkullista ja hyvin helppo tehdä. Ohje on Elle à table -lehdestä ja se mainitaan italialaiseksi.
Sekoita vatkaimella 4 kananmunaa ja 2 dl oliiviöljyä. Laita sekaan yhden sitruunan ja yhden appelsiinin raastettu kuori (mieluiten tietty käsittelemättömiä hedelmiä!). Sitten sekaan 100 g hienoksi murskattuja mantelilastuja, 50 g korppujauhoja (tai kuivaa leipää jauhettuna), 200 g sokeria, 1 iso teelusikallinen leivinjauhetta. Sekoita siis kaikki tämä ja kaada vuokaan.
Paista 180 asteessa n. 40 min.
Tee sillä välin kastike: 75 g sokeria, yhden appelsiinin ja sitruunanpuolikkaan mehu. Keitä viitisen minuttia kunnes liemi sakenee hiukan. Kaada kastike valmiin kakun päälle (kun se on vielä vuoassa) ja anna imeytyä hiukan ennen kuin leikkaat.
Kakku on ihanaa näinkin, mutta ohje neuvoo että päälle voi panna vielä koristeeksi appelsiininviipaleita ja väitetään että hiukan lämpimän kakun päälle sopii hyvin heittää paksua luonnonjugurttia. Uskon että on hyvää noinkin!
32 kommenttia:
Ai ai, kuulostaa ihanalta! Tykkään sitruksista kakuissa. Raikasta ja mehevää.
Kiitos ohjeesta, Madame!
Pitääpä kirjoittaa ylös! Mutta ei minulle kyllä mikään helppo...jo tuo sitruksien raastaminen saa laiskamadon minussa hereille. Ja olen onnistunut karttamaan korppujauhoa koko elämäni, en edes tiedä mistä sitä kaupasta löytää. Ai että raastaisinko itse? NO huh huh.
Olen siis surkea leipoja. Ja meilläkin olisi innokkaita kakkujen syöjiä. Voi voi.
Kiitos tästä itsetutkiskelusta:)
Tuo rusetti pukee sinua!
Isoinpapu; tämä on just hyvää kun ei ole liian makeaa.
Liivia; meiltä ei yleensä kuivaa leipää edes löydy kun syödään ne pois ennen, joten korppujauhoja sitten. Jauhojen lähellä tuppaavat olemaan.
Oli ihan pakko hiukan pelleillä!
Löysin tuon nerokkaan rusetin (sen saa kiinnitettyä mihin vain vaatteeseen klipsillä) ja tuon valkoisen pikkupikkuesiliinan sen Marseillen -tädin laatikoista.
Essu oli aivan kauhean likainen mutta sain sen kloorilla valkoiseksi. Nyt vaan leikkimään kahvilantätiä;-)
Voi miten mä en edes ensin huomannut essua! Ja nyt kun tulin uudelleen katsomaan, kerron että minulla on täysin samanlainen, italialaiselta kirppikseltä ostettu. Unohtunut. Joskus vuosia sitten se oli päälläni kun eräille vieraille kokkasin, olikin aika veikeä.
Kuulostaa herkulliselta.
Kakku kuulostaa superherkulta, joten pakko on kokeilla - kiitokset ohjeesta!
Tätä täytyy ehdottomasti kokeilla. Tykkään sitruunasta leipomuksissa ja tässähän sitä tuntuu olevan ihan riunsaasti. Kiitos ohjeesta.
Oi tuota rusettia ja essua, näytät vallan ihanalta!
Olen yhtäkkiä innostunut ruseteista, nehän ovat kerrassaan mainioita kapistuksia.
Kakkua täytyy kokeilla, kuulostaa aika vaikealta minullekin, mutta ei mahdottomalta lainkaan.
Oli hauska kakkujuttu. Minä olen laiska leipomaan paitsi joulupipareita, mutta sain juuri kutsun X-kakulle. Jospa kuvaisin ja laittaisin ystävättäreni kakkuohjeen...eli siis kiitos vinkistä. Lähden juuri.
Essu on superkaunis.
Muuten kelpaisit kyllä tarjoilemaan mihin tahansa tuossa asussa, mutta ehkä ne kengät tarttis vielä olla.. mustat avokkaat?
Rouva tarjoilija unohti mustat korkkarit. ;)
Pitääpä joku päivä kokeilla. Sitruuna on hyvä vaikka missä.
Herranjestas, että kuullostaa hyvältä. Joko on lähdettävä kauppaan hakemaan sitruunoita ja appelsiineja. niitä kun ei näin kesällä paljoa tule osteltua..
Hieno tarjoilija!
Kuulostapa hyvältä, pitää heti kokeilla! Kiitos!
Ohjehan on kokeilemattakin jo suosikki, sillä:
1) siinä on appelsiinia
2) ei tartte sitä vatkainta kaivaa esiin
Teen heti tänään vierailleni! Ja tarjoilen appelsiinimehulla notkeutetun appelsiinituorejuuston kera.
Merci!
...äh, mainitaanhan tuossa vatkainkin, mutta vaatiiko sähkövatkausta vai riittääkö käsivoima?
Sähän voisitkin lähteä tarjoilijan hommiin serkkuni luokse hotelliin Cote d'Azurille, kun noin ammattilaisen näköinen olet.
Liivia; joo, aika veikeä tuokin on. toisenkin löysin mutta se oli aika repeytynyt.
Merzu; se on, vakuutan!
Tuija; hyvä kiertoon.
Tytti: ja tietysti voisi säveltää niin että panisi suhteessa vielä enemmän sitruunaa, jos haluaa!
Celia; kiitos, kiitos. tuli aivan ihana olo kun teki itsestään "toisen" pikku hetkeksi. Pienet jutut tekevät ihmeen, antavat roolihahmon. Rusetit on jänniä. Niillä voi luoda monenlaisia vaikutelmia.
LeenaLUmi; ollos hyvä vinkistä.
Merja; ai perskuta, totta puhut, kengät olisi hyvät! Ja mustat, ehdottomasti.
Solveig; oli niin kiire tuolla meidän kahvilassa että oli potkaistava kengät pois!
Soololija; kyllä. Uskon että sun on nyt tehtävä tämä kakku. Ilahduin kun se oli niin erilainen.
Nuttula; ei kestä. Kerro sitten piditkö!
maare; Madamen tuntien tiedän että Teillä riittää tarpeeksi papua hihassa joten käsivatkain toimii> Ei sitä tarvi mitenkään yrittää vaahdottaa tai mitään. Kunhan sekottaa hyvin.
Tykkäsin siitäkin että rasvana tässä on oliiviöljy. Siitä tulee ihan oma jännä makunsa.
Allu; se olisikin aivan ihana kokemus! Toinen mitä olen halunnut pitkään on sadonkorjuussa auttaminen viinitilalla. Viideltä ylös ja sitä rataa.
Printtasin ohjeen. Nyt pitää nopeasti soittaa miehelle, että tuo myös sitruksia, lähti just ostoksille.
Tykkään ihan älyttömän paljon näistä resepteistäsi. Pitäisi vielä ottaa haltuun kunnolla vatkain, nythän on usein niin, että katson vatkasessa hetkeksi jonnekin ja sitten onkin ratiritirallaa osa taikinasta pitkin seiniä.
Mulla on selkeästi jokin geenivirhe, siskoni ja äitini ovat nimittäin varsin hyviä kokkaajia ja leipojia.
Mutta tattis ja moro!
aaahhh!!! joo kiitos kyllä! herahti vesi kielelle;)
ja vielä paksu kerros luonnonjogurttia päälle, se kuulostaa kyllä just hyvältä!
Näyttípä hyvältä, ei ollenkaan kuivakalta. Kuivakat kakut on kaameita!
Edellinen hyeena-postaus oli ihana, kerroin miehelleni että tässe on sitten senkin kohtalo.
Kiitos! Täytyy laittaa seuraavan leipomapäivän toteutuslistalle!
Kuulostaapa hyvältä, voi kun minulla olisi aikaa leipoa. Liian harvoin tuoksuu meidän kodissamme tuore pulla tai sämpylä. Tämän kakun ohjeen kirjoitan ylös ja ehkä syksymmällä yritän keritä (tai enemmänkin innostua) leipomaan.
En ole oikein kakkuihmisiä, mutta minua riemastutti erittäin virallisen ja pätevän näköinen tarjoilijatar!
Kuulostaa hyvältä! Testaanpa tuon ohjeen heti perjantaina. Tänään meillä leivottiin sämpylöitä. Just syödään tuoreita ja lämpimiä, nam.
Kyllä teidän miesten kelpaa! Kun tuollainen tarjoilijatar siellä;)
Kiitos reseptistä, oliviiöljy pompahti silmään ja nyt tiedän mitä leivotaan, jahka tuonne toisaanne lennähdämme. Antamasi suklaakakkuresepti on kulunut jo melkein puhki.
Clarissa; toivottavasti olit ajoissa ja pääsit leipomaan!
Ppi; meillä ei monia keittiövehkeitä olekaan ja se yksi tosi vaarallinen minulle on sauvasekoitin. Saan sillä seinät soosiin joka kerta.
Outi; sillain se kannattaa varmaan tehdä että iskee vaan oman annoksensa päälle jugurttia...meinaan ettei heti koko kakun päälle ellei sitä kaikkea samantien syödä.
Martta; ei takuulla ole kuivakas, juu. Tuo neste on takuu siitä viimeistään.
Terkut vaan miehellesi;-) Noin se tulee olemaan. Hyeenain naurua saapi hänkin kuulostella!
Ansku; listalle vaan ja tekoon.
Piia; ei tuo kauan vie. Se on se toimeen tarttuminen.
KAtilein; minä olen se jolta kysytään joka paikassa neuvoa. Kaupoissa, virastoissa, museoissa, joka paikassa. Olen kai niin wirallisen näköinen - vaikken tietysti missään essuissa kulje pihalla!
Niina; kerro sitten mitä pidit.
Riikka; mies ei huomannut (!!!) ja pojat nauroi.
Pikkujutut; minäkin riemastuin tuosta oliiviöljystä kovin.
Hieno juttu että suklaakakku on tullut suosikiksi!
Kuulostaa hyvältä, varsinkin sitrushedelmien kuoret ja mehut! Taidan välittää tämän ohjeen äidilleni, oma jauhopeukaloni ei taida tällaisiin herkkuihin vielä taipua!
Hei, kiitos reseptistä! Ja kiitos jälleen kerran tiistaikuvastasi <3
Hanna; kuoret antavat runsaasti vahvaa makua. Ne raastetaan siis niin pieneksi ettei siellä mitään paloja ole.
Olen varma että aivan jokainen aikuinen OSAA tehdä tämän. Ei tarvitse kuin sekoittaa kaikki aineet keskenään tuossa järjestyksessä kun sanotaan ja kaataa vuokaan ja panna uuniin. Ihan oikeasti - se ei voi olla osaamattomuudesta kiinni...
Hoya; katos perkule, sattui tiistaille! Omakuvat eivät siis olleetkaan ohi!
Herkkua uskon tuon olevan. Pitääpi kokeilla joskus. Kiitos, kun jaksoit käännellä ohjeen kielipuolenkin käyttöön.
Lähetä kommentti