Nyt on se aika vuodesta kun syksyiset ajatukset alkavat puolisalaa tulla päähäni. Iloitsen viimeisistä alelöydöistä ja perustelen hankintojani pian viilenevillä päivillä. Lankatilaus on pantu menemään, puikoilla on jo jotakin kylmän varalle, vanhoista langoista kun uusien tuloa ei malttanut odottaa. Syön varastoon tomaatteja nyt kun niitä saa kuudellakymmenelläviidellä sentillä kilo ja katselen taas hilloreseptejä (vaikken sitten kuitenkaan niitä tee).
Kohta - mutta ei ihan vielä! - tulee myös se päivä, jolloin haluan maalata superlyhyet sormenkynteni tummalla sävyllä. Kesällä lakkaa on vain varpaissa, ei koskaan käsissä. Sitten tulee päivä jolloin tiedän yht’ äkkiä aivan tarkasti mitä sävyä ilman käteni eivät voi olla. Näen jo miten hyvin se sävy sopii ranteenlämmittimieni kanssa...Kaikki tuo on vasta tulossa, mutta iloitsen siitä jo nyt. Iloitsen, sillä minä olen etukäteen eläjä.
Kohta - mutta ei ihan vielä! - tulee myös se päivä, jolloin haluan maalata superlyhyet sormenkynteni tummalla sävyllä. Kesällä lakkaa on vain varpaissa, ei koskaan käsissä. Sitten tulee päivä jolloin tiedän yht’ äkkiä aivan tarkasti mitä sävyä ilman käteni eivät voi olla. Näen jo miten hyvin se sävy sopii ranteenlämmittimieni kanssa...Kaikki tuo on vasta tulossa, mutta iloitsen siitä jo nyt. Iloitsen, sillä minä olen etukäteen eläjä.
17 kommenttia:
Joo, kuulostaa tutulta. Elokuun alussa rimpuilen ja kiukuttelen kesän loppumista. Tässä vaiheessa olen jo nöyrtynyt nauttimaan syksyn mukanaan tuomasta uudesta. Aina jotenkin tummasta ja sopivasti salaperäisestäkin. Hienoa, että jokainen vuodenaika on uusi mahdollisuus!
Sama logiikka minulla kynsien kanssa. Nyt on kyllä alkanut tehdä mieli geelikynsiä, kun olen monilla ihastellut, mutta eivät taida sopia huolettomaan puutarhapuoleeni.
Meillä oli eilen aamulla neljä astetta eli tuntui jo ihan riittävän syksyiseltä ja joka paikka on täynnä koivun siemeniä.
Onko tuo tumma ihanuus takki?
Tämä on juuri se aika vuodesta, kun kaikki vaatteet ovat joko liian vähän tai ihan liikaa. Odotan sitä, että on oikeasti kylmä ja saa laittaa pipon päähän.
Linnea; ei täällä kesä mitenkään lopussa vielä ole. Mulla vaan aina edistää.
Merruli; mä pidän kynteni ihan tarkoituksella niin lyhyinä kuin vaan leikata ilkeää. en itselläni tykkää yhtään sen pidemmistä. Minusta ne ovat huikeat kun niihin iskee ihan tummaa sävyä! Sen täytyy vaan pysyä sellaisena harvana hupina.
Tumma ihanuus on takki, josta olen valtavan iloinen. Löysin sen Calaissa käydessäni Comptoir des cotonniers:iakin myyvästä outlet-centeristä...oli miinus 70 % ja aivan minun takkini. Vajaat hihat, ihana graniitin väri. Täydellinen pultsaritakki.Semmosen sievän pultsarin.
Iina Kraak; kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa!
Niin, oikeastaan ihan hullua edes kirjoittaa tällaista kun ulkona on plus 28 ja sininen taivas, päällä farkkusortsit ja hihatonta yläosaa;-) Mutta niin, tiedän mitä tarkoitat. Minä paan sen pipon aina ensimmäisten joukossa.
Upea tunnelma näissä kuvissa. Tuo punainen, niin voimakas. Tomaatteja jään todenteolla kesästä kaipaamaan. Talvella ne ovat mitäänsanomattomia.
Hyvä rouva, miksette esittele bootseja kunnolla?
Terve, täällä toinen etukäteen eläjä. En ole käsityöihminen, mutta kudon ystävilleni jättipitkiä kaulaliinoja unelmaisen pehmeästä Teddy-langasta. He kutsuvat niitä taikaliinoiksi, sillä jos on flunssa, pitävät yön yli kaulallaan ja hups!, ovat aamulla terveitä. Kävin jo nyt etsimässä, mitä herkullisia värejä saamme tänä vuonna mutta ei näkynyt vielä Teddy-lankaa. Itselleni olen tehnyt ihan pinkin ja sitten viininpunaisen.
Nuo tummanpunaiset gladiolukset ovat järisyttävän kauniit! Tulin juuri torilta, mutta ei tullut mieleeni..., maanantaina sitten. Kiitos vinkistä! Ja viimeksi ne kestivät maljakossa kuukauden kauniina.
On se vaan mukavaa aina uuden vuodenajan tullessa, vaikka loppujen lopuksi kesää aina eniten odotan.
Yritän vielä hiukan vastustella syksyä minussa. Kuljen shortseissa ja sandaaleissa vaikka sitten hampaat kalisten, mutta periksi on annettava varmaan pian.
Ystävä saa vauvan helmikuussa ja ihmetteli, kun tohistan jo täysillä vauvaneuleita. Jotkin asiat vaan pitää aloittaa hyvissä ajoin, ihan kuin syksyn odotuskin. Myönnän myös hautovani kerrospukeutumisajatuksia syksyn varalle.
Vai sievä pultsari...hihittelen. Meillä muuten samat mieltymykset kynsien leikkuun suhteen. En osaisi elää pitkien kanssa ja heti on tartuttava saksiin, kun valkoista näkyy.
Kauniit kengät kuvassa!
Ja kylläpä on halpaa tomaattiakin, täällä noussut jo kilohinta yli parin euron.
En ole ikinä lakannut sormenkynsiä tummalla, mutta salasa on hipsinut omaankin mieleen, että vaikka mustaa tekis mieli.
OLen jo kesästä luovuttanut, hellemekot pessyt ja perälle viikannut. Syksyyn päin!
Oih mitä punaista tummaa hehkua. Etukäteen eläjä, hieno nimi. Odottelussa oma taikansa.
Comptoir des Cotonniers outlet center. Kidun kateudessa!!! Pahasti kidun.
Tänään on huutomerkkipäivä, olen niin täpinöissäni kaikesta.
Käyskentelin äskettäin kaupungilla odottaessani lattiamaalin kuivumista. Katselin syksyisen värisiä kynttilöitä ja, kas, haaveilin kynsilakasta sormiin. Asia, jota en tee koskaan. Paitsi ehkä tänä syksynä. Yhdellä tytöllä luomukahvilassa oli niin kivat kynnet, lyhyet myös ja luumuiset. Söin hyvän linssikeiton ja sen voimalla täällä nyt huutomerkkejä paukuttelen. Ja pian alan maalausurakan viimeiseen vaiheeseen - maalaan itseni ulos täältä ihan kirjaimellisesti.
Tumma lakka täälläkin mielessä. Varpaissa on jo. Mutta syksy, sitä ei täällä näy vielä aikoihin. On kuumaa, kuumaa, kuumaa. Joten syksyvaatteita on turha edes miettiä, vaikka minäkin yleensä etukäteen haaveilen vaikka mitä.
Täällä toinen etukäteen eläjä
ja suunnittelija
ja mies hiukan eri maata
ei osaa ihan yllättäin mennä mihinkään
ja hämmästelee mua:P
Täytyypäs muuten katsella uusia sävyjä kynsiin
kiitos vinkistä;)
Jamelia
Sukkamieli; suomalaiset tomaatit ovat minusta (anteeksi vain niiden ystävät!) mitäänsanomattomia ympäri vuoden - tai sitten en ole koskaan onnistunut hyviä saamaan. ovat minusta aina kovia, vaaleita, kuin raakoja.
Matroskin; kyyyllä niitä vielä varmaan käännellään ees taas. Niin kovin tyytyväinen olen kesän vihoviimeiseen alelöytöön.
Leena Lumi; tämä oli nyt jo toinen kerta kun pienen ajan sisällä ostin itselleni noita kukkia, ja nimenomaan punaisena. Se on aika vakavaa kun ottaa huomioon etten ole punaisten kukkien ystävä!
Anu; aloin miettiä että odotanko mitään vuodenaikaa. En osaa sanoa. Ainakin olen aina iloinen kun elokuu tulee. Sitten toivon että talvi päättyy. Kääntäen se kai olisi kesän odottamista.
Hanna; joo, heti poikki kun valkoista näkyy! Tällaisilla käsillä on niin hyvä tarttua kaikenlaisiin hommiinkin.
Kerrospukeutumisajatukset ovat minullekin niin tuttuja!
Liivia; juuh, nyt on kyllä kotimaiset (siis belgialaiset) tomaatit halpoja ja maukkaita!
Ai nyt meni mekot kaappiin...meillä ei vielä tarvitse vaikka aavistuksen jo kyllästyttääkin ja jo voisi sen tehdä.
Saappaat on minustakin kivat! Iloitsin niin kun sain puoleen hintaan. Entiset töppöset hajosivat viime keväänä. Pohja lähti siihen malliin irti etten enää viitsinyt korjauttaa.
Satu; etukäteen elämisessä on huonokin puoli. Se on se, että kuvittelee myös kaikenlaista kaameaa etukäteen..murehtii kahdesti ja usein aivan turhaan.
Tanja; lyhyt ja luumuisat ovat somat. Mutta mulle siis ainakin niiden on paras pysyä harvana hupina tai eivät tunnu missään.
Merja; tehdään sit myöhemmin syksyllä "Tummien Kynsien Vertailu" blogeissamme!
Jamelia; tervetuloa tummakyntisten kerhoon;-)
Nuo tomaatit!!
En raaskinut jättää tumma kynsilakkaa edes kesäksi, varpaissa on ollut tummaa väriä läpi tämän kesän.
Kiersin kaupungilla katsoen syksyn tarjontaa, talvivaatteiksi, mutta viela ainakin kuukauden kaksi saa kesässä elellä vaikka kuinka mieli halaisi enemmän vaatteita päälle.
Lähetä kommentti