perjantai 20. marraskuuta 2009

Uskolliset

 


Luottoystävät pääsivät kuvaan. Nämä kengät ovat kulkeneet jaloissani jo vuosikausia, mutta eivät suinkaan ole vanhimmat edelleen käytössä olevat. Vanhin pari on hiukan yli kymmenen vuotta sitten ostamani mustat Kickers -nauhakengät. Ne olivat silloin kalleimmat koskaan ostamani kengät, mutta ovat vuosien mittaan tienanneet itsensä takaisin tuhannesti. Eivät vaadi paljon. Vain hoitoa ja rakkautta. Ettei potkita seinään.

Jotkut asiat pysyvät. Onneksi on pysynyt mieskin tuossa rinnallani. Pian viisitoista vuotta. Oho! Tämä laulu liittyy alkuaikoihin Göteborgissa. Tulen siitä edelleen hyvälle mielelle. Hyvälle mielelle laulusta ja kaikesta siitä muusta mitä se edustaa.

31 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Mä olen kanssa aina tykännyt noista kengistä, joskus 12-vuotiaana mulla olikin sellaiset kamelinruskeat. Harmitti niin kun tulivat pieniksi.

Aikuisena olen koittanut, mutta todennut että mun iso kavio näyttää liian valtavalta noissa.
Sun jalassas näyttä oikein hyvältä!

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis laulu - sopi hyvin tähän marraskuiseen aamupäivään.

Hyvää viikonloppua!

Pandice

anna kirjoitti...

Minulla on kaksi luottoystävävaatetta, toinen lohdulllisen painava musta A-linjainen villakangastalvitakki, se on jo 11 vuotta vanha (tosin Belgian vuosin oli aika vähällä käytöllä). Vielä siis hyvässä kunnossa ja tosi kiva takki.

Toinen on musta-beesi raidallinen trikoopaita joka on jo ihan rei'illä. Silti minulla on niin hyvä olla juuri siinä paidassa enkä raaski heittää sitä pois. Ihana koti-iltojen käpertymiseen.

Noin hyviä kenkiä en ole vielä koskaan löytynyt!

Anonyymi kirjoitti...

Mun tytöllä oli pienenä kahdet tuollaiset kengät, toiset oli violetit ja toiset fuchsian punaiset. Ne oli niin ihanat, että oikein harmitti, että tyttö kasvoi ja kengät jäivät pieniksi! Tuollaiset klassikkomallit ei vanhene ikinä. Ne voi joskus olla hetken poissa, mutta tulevat takuuvarmasti takaisin. Onnea 15v johdosta. Eikö olekin ihana, että on jo niin paljon kaikkea hyvää ja yhteistä takana ja vielä paljon enemmän edessä!
t. minjo

Saksi-Sadie/Bluesea kirjoitti...

Ihana laulu, ihana esitys. Ihana, että vinkkasit.

Sadie

aurinko kirjoitti...

voi ma rakastan lisa ekdahlia. meillakin se liittyy kaikkeen kivaa ja tutustutin miehen siihen aikoinaan. tiedatko se soi taalla singaporessakin?! siis muuallakin kun meilla;-)

Leena Lumi kirjoitti...

Violet, pistän paremmaksi: Ostin Italiasta kauan sitten kengät, joita pidin todella paljon ja 18 vuotta! Toki jouduin käymään niiden kanssa suutarilla loppuaikoina ja kun viidennen kerran menin, suutari katsoi nauraen ja sanoi: Tämä on viimenen kerta, enää tämän jälkeen ei onnistu. Ne olivat Tamarikset.

Ensimmäisessä isossa puutarhahaastattelussa olen todella isossa kuvassa ja jalassani näkyvät hyvin käytetyt kamelinruskeat punos-Eccot. Sain puhelun vanhalta koulukaverilta: No, sinä se ainakin käytät kengät loppuun;-)

pikkujutut kirjoitti...

Samanlaiset loytyvat Suomen kaapista. Ovat varmaan ikuinen rakkaus. Paranevat vain mita vanhemmaksi tulevat.

Margarita kirjoitti...

Pakko kysyä ovatko nuo Clark'sin Desert Bootsit? Minulla on ollut useammat sellaiset, tällä hetkellä yhdet pinkit (!). Isäni ei ole yli kahteenkymmeneen vuoteen käyttänyt muita kenkiä kuin noita Desert Bootseja. Hänellä on niitä aika monta paria...

minja kirjoitti...

Kengät ovat hienot! Vähän samannäköisiä katselin itsekkin kirpparilla, mutta olivat liian pienet.

Haluaisin löytää vihdoinkin kengät, jotka kestävät oikeasti. Nyt on kahdet vanhat saappaat, joiden kanssa toivoa on.

violet kirjoitti...

Liivia; mulla oli myös silloin 11-15 -vuotiaana paritkin tämmöiset. Muistan kun yksi luokkakaveri sanoi että miksi sulla on aina noi sämpylät jaloissa.

Oma nelikymmentänumeroinen kavioni on valtavan näköinen varmaan myös, mutta näyttääpä sääret ohuemmilta kun mono on suuri;-)

Pandice; minustakin sopii! Ja kesään kans. Biisi joka ei myöskään vanhene. Ihan hyvin voisi olla ihan uusi tai ikivanha.
Viikonloppua sinnekin.

Anna; ehdottomasti joissakin vaatteissa on kyse paljon muustakin kuin kangaskuiduista ja saumoista!

minjo; Totta tuo muotiasia ja jotenkin mulle on kyllä aika yhdentekevää onko muotia jos on mun tyyliä.Nuo ovat vaikka moni muukin juttu on.
15 vuotta pamahtaa vasta muutaman kk;n kuluttua mutta kummiskin. Mieluusti puhun siitä jo nyt.

Sadie; hyvästä on hyvä puhua!

aurinko; ai jaa?! Singaporessa asti...no, toisaalta....vaalea nainen Ruotsista. Kyllä hurrit osaa, olen sitä aina sanonut!

Leena Lumi; ja nyt kun puhut noista kengistä niin muistan yhdet mustat kengät joita en vaan raaski heittää pois vaikkeivat mahdukaan enää. Ovat vaan juuri kans tuollaiset ikiaikaiset ja moneen kertaan korjatut.

pikkujutut; sa muuta.
Pidän noita viileällä kesällä ilman sukkia ja talvella kuten kuvassakin eli villasukka paljaassa jalassa.

Margarita; juuri ne ovat!

minja; mutta kuten kirjoitit (oliko se Liivian kommenttilootassa?) niin ehkä sulle hups vaan tulee eteen vielä oikeakin koko! Toivotaan.

minja kirjoitti...

Näin toivomme :)

Anonyymi kirjoitti...

Sämpylät! ;) Maria

marjohei kirjoitti...

Kauniit kengät ja uskomattoman pitkäikäisiä. Saisivat sellaiset kesto-kengät tulla itsellekin vastaan, että edes pari vuotta pysyisivät ehjänä.

Tanja kirjoitti...

Oletpa saanut pysymään omasi ihanan vaaleina! Mutta sinä taidatkin tykätä kenkien huoltamisesta. Minulla tumman ruskeat. Ihanat. Eikä oo ensimmäiset. Ei sen puoleen, ei myöskään viimeiset. Ostin tällä viikolla elämäni ensimmäiset El Naturalista -kengät. En ole oikein koskaan tykännyt heidän malleistaan, paitsi että käyttämänsä rasvanahka on ihanaa. Nyt törmäsin hyllyn reunalla nököttäviin kaunokaisiin, jotka olivat kuin minulle tehty, pohjaa ja kantaa myöten kivat.Ja vaikka minun ei todellakaan pitäisi nyt ostaa yhtään mitään, en kerta kaikkiaan voinut jättää niitä. Olivat viimeinen pari, joten ei toivoakaan, että olisin jäänyt aleja odottamaan. Jalassa, AH! Korkoakin aika paljon, mutta niillä voi jopa juosta. Täydellinen lesti ja tukevuus. Mulla on niin löysät nilkat, että avokkaissa korkeat korot lähes mahdottomat, mutta jos varsi tukee, tykkään kävellä koroilla. Olen ihan ikionnellinen noista! Jos nuo kestävät, luulen, että voin samaan tapaan esitellä niitä kymmenen vuoden päästä blogissani. Ha, hauska ajatus, että blogi olisi vielä kymmenenkin vuoden päästä. No, miksei olisi. Sori tätä jaarittelua!

violet kirjoitti...

Maria; joo. Oikein juustosämpylät!

marjohei; on nuo hyvin tehty mutta kyllä mä myös pidän niistä huolta.

Tanja; ai El Naturalista? Kaikki tähän asti näkemäni mallit ovat olleet karseita mutten usko sun sellaisia hankkineen. En ole korollisia nähnytkään.

Ja joo, mähän olen siis oikea kotisuutari. Noihin olen vetänyt säännöllisesti suojaspraytä ja harjaan ja puunaan enkä hypi vesilätäköihin.

Pullopostia kirjoitti...

Tosiaan hyvän mielen kappale!

ElsaIlona kirjoitti...

Nyt vihdoin saan sanoa lukemissani blogeissa esillä olevasta laulusta, että kolahti! Miten tunnenkin muutoin syvää sielunyhteyttä monen kirjoittajan kanssa, mutta musiikkimaku ei kohtaa.

Tässä laulussa oli jotain, mikä viehätti minua. Tästä tarttui minuun jotain! Ihmettelen asiaa suuresti, sillä enhän minä pidä näin hempeästä musiikista...

Homsantuu kirjoitti...

Ihanaa Lisa Ekdahlia! Tämä laulu kertoo minusta ja lapsuuden ystävästäni :) http://www.youtube.com/watch?v=j5ETg74iD2Y&feature=related

Katilein kirjoitti...

Olipa ihanan svengaava ja viehko rakkauslaulu ja trumpetti oli hieno lisä!

Jotkut laulut kantavat mukanaan merkityksiä, hetkiä, asioita, tuoksuja, oloa, jonka muistaa, kun kuulee tietyn kappaleen.

Onnea yhteisestä taipaleesta! Ehkä kohtaamisenne oli jo ennalta määrätty, vem vet?

Anonyymi kirjoitti...

No voi hitsinpimpula, mikä laulu? Mulle ei aukee mikään laulu eikä mikään linkki, blääh.

Kirsikka

Joola kirjoitti...

Ihana biisi teillä.
Ja tuo laulaja sitten. Sen täytyy olla tuo, lainasin levyn kirjastosta asuessani ekassa omassa kodissani 97 tai 98... Tuo ääni ja tapa sanoa sanat... Nyt on liian myöhä. Mutta ryhdyn ottamaan selvää internetin ihmemaan avulla, josko jäljitän levynkin. Muistan kannet ja melodioita, mutten biisien saati esittäjän nimeä. Pidän/pidin kovasti.

violet kirjoitti...

Pullopostia: minustakin!

Elsailona: joskus menee oma maku ja mieltymys yi ymmärryksen. EhkÄ on parempi olla yrittämättä ymmärtää ja nauttia vaan.

Homssantuu: menen katsomaan...

Katilein: oli se! Jag vet:-)

Kirsikka: klikkaa sanojan Tämä laulu.

Joola: olen internetillä saanut niin uskomattomia juttuja selvitettyä etten olisi uskonut sen olevan mahdollista.

Linnea kirjoitti...

Minulla on 15-vuotiaat Camelbootsit pakkaskenkinä. Hyvin toimivat, paitsi luonnonkumipohja on vanhuuttaan vähän 'limainen'. Samaten Camelin sandaalit vuodelta 1990 ovat edelleen kaapissa. Niillä käydään vintillä ja roskiksella.

Ppi kirjoitti...

Ja villasukat kengissä, aivan loistavaa!

Olen tämän biisin kuullut kyllä aikaisemminkin, mutta nythän yhdistän sen jatkossa sinuun ja mieheesi :)

Ja niin on monta kertaa pitänyt kysyä aikaisemmin, mitä miehesi opiskeli Ruotsissa, ruotsiako? Jos ei niin osaako hän ruotsia?

Terveisin: pikkasen utski-utelias

violet kirjoitti...

Linnea; Cameleita mulla ei ole ollut koskaan mutta olisi hyvin voinut. Kuuluvat niihin ikuisiin.

Ppi:Villasukkat, totta vie!
Ei ole kuumat edes kesällä.Täsmälleen samat sukassa tässä elokuun alussa tehdyssä postauksessa:
http://piilomaja.blogspot.com/2009/08/sangatte.html

Ei mies Ruotsissa ruotsia opiskellut, oli opiskelijavaihdossa vuoden. Insinöörijuttuja Charlmersilla Göteborgissa. Niin ja joku työharjoittelu.

Ansku kirjoitti...

Itse en ole vielä ihan täydellisiin kenkiin törmännyt, mutta joitakin vaatteita pidän, pidän ja pidän vieläkin, vaikka olisivat kuinka nuhjaantuneet ja kuluneet tahansa! Täydellinen malli, tai väri, tai vaikka vain tuntu - eihän sellaisesta raaski luopua millään.

Lisa Ekdahl oli täysin uusi tuttavuus. Tykkään!

violet kirjoitti...

Ansku; jos Lisasta tykkäät niin tutustu ihmeessä uudempaankin tuotantoon! Tämä biisi on siis ainakin tuon 15 vuotta vanha.
Suosittelen esim. Pärlor av glas (2006) levyä oikein lämpimästi.
Laulaa muuten englanniksikin . Uusin levy on minusta englanninkielinen myös.

Anonyymi kirjoitti...

Tack, mie en nähny mitään linkkiä ja se"tämä laulu"kin näytti ihan samanvaäriseltä kuin muu teksti :) Anteeksi tonttumaisuuteni

Kirsikka

violet kirjoitti...

Kirsikka: ei mitään tonttumaisuutta ollenkaan.
Mutta ihme juttu: mulla itselläni ne kaksi sanaa ovat turkoosilla kuten halusinkin.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva laulu! Mulla on yksi Lisan cd. Mutta toi laulu ei ole siinä levyllä. Ostin kerran lähes "sokkona" ton levyn mutta hyvä ostos.

Kirsikka