keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Helmiä






Ystävä Suomesta soitti eilisiltana. Halusi vain lukea mulle ääneen hänelle kirjoittamiani kirjeitä, joita oli muutossa tullut vastaan. Hurjaa naurua luurin molemmissa päissä, muistoja ja mielikuvia meistä ja ajasta joka oli ja meni. Valoa pimeään iltaan, hymyä pitkäksi aikaa.

Ihan helmiä ne kirjeet, vaikka itse sanon. Arvostan sitä että ne on säästetty. Minäkin olen saamani säilönyt. Joskus vielä luetaan niitä livenä yhdessä ja nauretaan niin että räkä lentää ja tulee kramppi mahaan.
Kirjeistä tuli mieleen Tukholma (koska yksi siihen kovasti liittyikin) ja Tukholmasta tuli mieleen Kent ja siitä tuli mieleen Pärlor. Kuuntelen Kentiä mieluusti silloin kun ajetaan pitkiä matkoja. Mies tykkää kovasti myös ja laulaa mukana. Arvatkaa miltä kuulostaa kun ranskalainen laulaa omatekoista ruotsia?
Posted by Picasa

20 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta ranskalaisaksentista tuli mieleen "virkamiesruotsin" kurssi yliopistossa. Tunneilla kävi opiskelijoita vähän joka kielisuunnalta, ja erityisesti saksan lukijat olivat opettajamme suosikkeja, koska heillä oli kuulemma niin kuninkaallinen korostus puheessaan :) Tarkoitti tällä sitä, että Ruotsin kuningatarkin puhuu ruotsia saksaksi murtaen...

Tällainen muisto tänään
Pandicelta

14a4:n Hanna kirjoitti...

Hihi...Pahalta tuo voipi kuulostaa. Vähintään yhtä pahalta varmaan kuulostaa mun "ranskani", kun kun loilotan vaikka France Gallia...

Mahtavalta kuulostaa tuo kirjehetkesi. Odotan sitä aikaa kun pystyn tuolla asenteella (ilman myötähäpeää) lukemaan omia päiväkirjojani...

violet kirjoitti...

Pandice: kun olin opiskelijavaihdossa Göteborgissa niin tapasin tietysti ruotsin opiskelijoita monista maista.
Saksalaisten aksentti oli juuri se kuninkaallinen, sitten muistan esim. tsekkitytön jonka nuotti oli niin kummallinen ettei sitä enää ruotsiksi olisi arvannut..ja monia muita.

Hanna; voi mistä myötähäpeä?
Mulla on karmeat määrät vanhoja päiväkirjoja ja kirjeitä jne., ja suhtaudun jotenkin suurella rakkaudella ja lämmöllä siihen nuoreen pahvipäähän (minä!) joka ne on kirjoittanut. Onhan siellä kaikenlaista, mutta ajattelen että kaikenlaista tarvitaan kun kasvaa ja muuttuu ja kehittyy.

minja kirjoitti...

Ihana kirje-juttu! Niitä on kyllä tosi hauska lukea. Mulla on myös sellaisia vanhoja vihkoja, joihin ollaan kavereiden kesken liimattu lehdestä summanmutikassa tekstejä ja kuvia. Niistä on koostunut joku ihan hulvaton tarina. Aika levottomia juttuja!

Hihi, oispa hauska kuulla ranskasiansaksaruotisia lauluna :D

Syysleimu kirjoitti...

Hih, varmasti hupaisaa! :)

Muistan kevään, kun kuuntelin taukoamatta tuota ja koko levyä vapen & ammunitionia. Oih, nuo muistot, nuo hyvät muistot. Kiitos tästä, olinkin jo unohtanut palasen elämääni!

maarit kirjoitti...

Itse palasin Kentin pariin vuosien tauon jälkeen ja nyt viihdyn Kent Boxin parissa tiiviisti. Ja talvella odottaa heidän konsertti:)

Outi kirjoitti...

Sen täytyy kuulostaa hienolta! Tykkään tuosta eka kuvasta paljon. Ja Kentistä myös.

violet kirjoitti...

minja; joo, tuollaisia vihkoja on myös. Ja ylipäätään kaikenlaista kirjoitettua. Ihan karmeat määrät mutta hyvä vaan.

Syysleimu; en melkein muistanut että tuon levyn hankinnasta on minullakin niin monta vuotta jo. Toinen lapsi oli ihan pieni vasta. Muistan kun pakenin musiikkiin toisinaan.

maarit; tänne on turha edes haaveilla Kentiä mutta Box olisi hyvä saada!

Outi; ei täydy;-) Siis kuulostaa hienolta. En ole koskaan tavannut ketään jolla olisi yhtä huono nuottikorva kuin mun miehellä. Lisätään vielä se ettei hänellä ole ollenkaan rytmitajua.
Niin ja sitten se omatekoisruotsi!

Pellon pientareella kirjoitti...

Kiva kertomus, kertomus ystävyyden voimasta ja naurusta, joka taatusti pidentää ikää. Miehesi kuulostaa hellyyttävän ihanalta :).

Olina kirjoitti...

Meillä on sellaisia kirjoja, joihin ollaan kirjoiteltu ystävien kanssa vuosien varrella. Hyvät naurut kyllä saa kun niitä yhdessä istuu lukemaan. Sellaisia muistoja, jotka ehkä ilman katoaisivat, nyt eivät toivottavasti ikinä.

Hehee, ranskankielinen ruotsi kuulostaa varmaan yhtä hyvälle, kuin minä hoilottamassa jonkun ranskan tai saksan kielisen kappaleen tahtiin sellaisen korvissa, joka näitä ymmärtää!=)

MaaMaa kirjoitti...

Kent on hyva!!

Mulla on myos sailossa paljon ystavilta saatuja kirjeita ja kortteja ja lappuja vuosien varrelta. Kerran tein hyvan ystavan kanssa "vaihtokaupat"; han sai ne mitka han oli mulle kirjottanut ja ma sain ne mitka ma hanelle. Siten saatiin sailoon omia muistelmia :) Monia asioita jotka on jo unohtanut, jotka on aikanaan kuohuttanut mielta kovastikin. Oi etta miten paljon omat jutut voikin naurattaa vuosien jalkeen(kin) :D

Vilijonkka kirjoitti...

No se on varmaan sukua sille, miltä kuulostaa kun ranskalainen puhuu kiinaa (Pekingin ranskalaisessa leipomossa kuulee) tai kun ruotsalaisen koulun kiinalaiset assistentit puhuvat ruotsia. Ja minullahan ei ole mitään aksenttia, ei ruotsia, ranskaa tai kiinaa puhuessa. Ehei, niillä muilla vain!

Meillä on säilössä iso laatikollinen miehen ja minun kirjeenvaihtoa armeija-ajalta ja silloin kun opiskeltiin sekä oltiin kesätöissä eri maissa. En ole niinkään varma kehtaanko koskaan niitä enää lukea.

Linnea kirjoitti...

Varmaan ei voi olla hymyilemättä ranskalaisen kotitekoiselle ruotsille. :-)

Niina ♥ kirjoitti...

Voi mikä ihana pätkä tekstiä : Ranskalainen laulamassa omatekoista ruotsia! Minä kuulostan varmaan vielä hoopommalta laulaessani Carla Brunia korvakuulolta ranskaksi. No onneksi tytär ei ole toistaiseksi valittanut. Vanhojen kirjeiden lukeminen on ihanaa. Harrastamme sitä ystävämme kanssa toisinaan ja olenkin hänelle monesti lahjaksi vienyt jonkun hänen kirjoittamansa kirjeen. Teinivuosina kirjoitetut lohduttomien rakastumisien ajan kirjeet saavat yleensä ne parhaimmat hetket aikaan!!

Ansku kirjoitti...

Voin kertoa, että minunkaan miehelläni ei ole rytmitajua saati sävelkorvaa lainkaan... Intoa laulaa kyllä sitäkin enemmän! Ja onhan se oikeasti ihan mainion kuuloista, kun toinen vetelee sydämensä kyllyydestä jotain biisiä, jonka ulkopuolinen hädintuskin tunnistaa...

Mun miehellä on vielä tapana tehdä kappaleista omia versioita, esim. yhdistämällä kahden eri laulun sanoja. Tyyliin: "Käyn ahon laaaitaaaaan -- älä jännnnitä!!" (käyn ahon laitaan / minä ilman paitaa JA ota löysin rantein / älä jännitä...) :DD

Liivia kirjoitti...

Olisi hauska kuulla! Miehesi ruotsalaislaulua siis:)

En tiedä pystyisinkö kuulemaan omia kirjeitäni luettuna, edes lukea itse. Jos joku on niitä säilytellyt, niin niitä on aikamoiset nivaskat. Vuodet 1990-1996 menivät aika lailla kirjeitä kirjoitellessa.

violet kirjoitti...

Pellon pientareella; oli kyllä pitkästä aikaa oikein syvää naurua!

Olina; niin joo, puolin ja toisin toki nää kielillä laulelut naurattaa varmaan;-)

Maamaa; vaihtokaupat onkin hyvä idea!

Vilijonkkka; leipomokiinaa ranskalaisella aksentilla!

Linnea; no ei voi. Mies oli vuoden Ruotsissa ja kävi parit peruskurssit muttei siitä mitään jäänyt päähän muutamia irtosanoja lukuunottamatta.

Niina; korostan siis että mies ei ilman taustamusiikkia siis takuulla laula, noin vaan ihan itsekseen. Autossa voi hoilottaa musiikin päälle ja kotona kans, mutta ei ole mikään "hei lauletaas yhdessä se ja se" -tyyppi;-)

Ansku; tuosta yhdistelmälaulusta tuli heti mieleen isä. Hän tekee noita ihan liukuhihnalta. Samaan biisin voi tulla virsi ja Esa Pakarista.

Liivia; noi mun lähettämät oli ajalta kun olin alle kaksikymppinen tai siinä nurkilla.
Oli mm. yksi Ruotsiin matkuvien opas, jonka kirjoitin kun kävimme päiväretkellä tuon ystävän kanssa joskus 18-vee.

Anonyymi kirjoitti...

Moi, ja huom.löytyi myös erilaisia kortteja jotka on 80-luvun tyyliin "laminoitu" päällystämällä ne teipillä, etta varmana kestää!!Kyllä muuten luetaan niitä ja hirrrnutaan, kun tuut tänne!! t:Maria

Sohvi kirjoitti...

Hih, viimeinen lause oli aika hilpeä :).

Oli muuten todella hieno tuo vetoketjurannekorusi muutama merkintä takaperin! Ihailen.

violet kirjoitti...

Maria; ai vielä "laminoituja"???
Mun on saatava lentolippu että pääsen itse näkemään!

Sohvi; kiitos vaan - molemmista jutuista.