Sunnuntaiaamuna heräsin ilman kelloa ennen seitsemää. Kävin pikaisesti suihkussa, keräsin kaiken talosta löytyvän käteisen rahan (paitsi lasten säästöpossujen sisällön) ja melkein juoksin lähikortteliin, jossa oli "'brocante" (markkinat, kirpputori, vanhan tavaran myyntiä).
Vaikka olin ensimmäisten asiakkaitten joukossa monet kauppiaat vasta purkivat tavaroitaan autoistaan. Ne jotka olivat jo ehtineet panna koko valikoimansa esille istuivat juomassa aamukahviaan termospullosta. Brocante keskittyi eräälle aukiolle johon johtaa kuusi katua. Kaikilla noilla kaduilla oli enemmän tai vähemmän kauppiaita. Otin seuraavanlaisen taktiikan; kuljin puolijuoksua jokaisen kadunpätkän kertaalleen läpi. Painoin mieleeni kiinnostavat asiat joihin pitäisi palata.
Sitten näin tämän:
Vaikka olin ensimmäisten asiakkaitten joukossa monet kauppiaat vasta purkivat tavaroitaan autoistaan. Ne jotka olivat jo ehtineet panna koko valikoimansa esille istuivat juomassa aamukahviaan termospullosta. Brocante keskittyi eräälle aukiolle johon johtaa kuusi katua. Kaikilla noilla kaduilla oli enemmän tai vähemmän kauppiaita. Otin seuraavanlaisen taktiikan; kuljin puolijuoksua jokaisen kadunpätkän kertaalleen läpi. Painoin mieleeni kiinnostavat asiat joihin pitäisi palata.
Sitten näin tämän:
Olen pitkään halunnut sovitusnukkea ja siinä hän oli. Ostin heti, vaikka tiesin raskaan kropan kantamisen muodostuvan hidasteeksi reissuni varrelle...
Kohta näin tämän soikean peilin. Kehys on puuta, maalattu moneen kertaan. Takapuolen pahvi on laikukas ja isketty nauloilla kiinni moneen kertaan. Itse peili on täynnä ihania tummuneita kohtia ja se vääristää kuvaa juuri oikealla tavalla. Ostin sen. Nyt toisen kainalon alla oli Madame, toisessa kainalossa painava peili. Ei kun eteenpäin.
Olin jo aika uupunut kun näin tämän suuren peltirasian. Myyjä toivoi saavansa siitä yhden euron ja sai heti. Rasia on kauniin värinen mielestäni. Siitä tulee ehkä kynttilälaatikko. Minulla oli vielä neljä euroa taskussa ja voimat olivat täysin lopussa. Löysin naisen jolla oli kaksi vanhaa leimasinta. Sain ne yhteensä kahdella eurolla. Toinen kertoo ranskaksi "suljettu lauantaisin" ja toinen mainostaa "lyömättömiä hintoja".
Sitten oli pakko lähteä pois, koska en kerta kaikkiaan jaksanut kantaa tavaroitani enää. Kun tulin löydöistäni onnellisena sisään, huomasin muovikassin pohjassa reiän, josta toinen leimasin oli pudonnut jonnekin matkani varrelle. Sisuuntuneena join vain lasin vettä ja lähdin heti etsimään "lauantaisin suljettu" -leimasintani. Noin 300 metrin päässä se makasi siivosti jalkakäytävällä.
Tästä minä pidän! Hinnat kohdallaan, paljon mielenkiintoista ostettavaa, hyväntuulisia kauppiaita ja asiakkaita, aurinkoinen päivä - ja liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua siinä samalla, kun riepottaa aarteitaan pitkin katuja...
PS. Peilissä näkyy uudet kotitossuni. Olen tähän asti pitänyt aina villasukkia kotona, mutta olen ehtinyt liukastua portaissa ja puulattioilla jo niin monesti, että lauantaina päätin tehdä asialle jotakin ennen kuin päädyn pyörätuoliin. Ostin jazz-tanssitossut, jotka ovat kokonaan nahkaa ja aivan ihanan pehmeät. Kuin tiukka nahkakäsine kädessä. Mikä parasta, ne ovat pohjastaan juuri sen verran "tahmeat", että ne toimivat hienosti liukuestekenkinä. Pienen pieni nahkakorko antaa askelille sopivan ryhdin. Suosittelen!
Sitten oli pakko lähteä pois, koska en kerta kaikkiaan jaksanut kantaa tavaroitani enää. Kun tulin löydöistäni onnellisena sisään, huomasin muovikassin pohjassa reiän, josta toinen leimasin oli pudonnut jonnekin matkani varrelle. Sisuuntuneena join vain lasin vettä ja lähdin heti etsimään "lauantaisin suljettu" -leimasintani. Noin 300 metrin päässä se makasi siivosti jalkakäytävällä.
Tästä minä pidän! Hinnat kohdallaan, paljon mielenkiintoista ostettavaa, hyväntuulisia kauppiaita ja asiakkaita, aurinkoinen päivä - ja liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua siinä samalla, kun riepottaa aarteitaan pitkin katuja...
PS. Peilissä näkyy uudet kotitossuni. Olen tähän asti pitänyt aina villasukkia kotona, mutta olen ehtinyt liukastua portaissa ja puulattioilla jo niin monesti, että lauantaina päätin tehdä asialle jotakin ennen kuin päädyn pyörätuoliin. Ostin jazz-tanssitossut, jotka ovat kokonaan nahkaa ja aivan ihanan pehmeät. Kuin tiukka nahkakäsine kädessä. Mikä parasta, ne ovat pohjastaan juuri sen verran "tahmeat", että ne toimivat hienosti liukuestekenkinä. Pienen pieni nahkakorko antaa askelille sopivan ryhdin. Suosittelen!
16 kommenttia:
Meillä oli sama meininki viikko sitten täällä Pariisin puolessa, meidän korttelissa oli vuotuinen, jättiläismäinen vide-grenier - siis kirppis. Itse en selvinnyt kierroksesta noin nopeasti ( kolmen pienimmän lapsen kanssa ), mutta tein mainioita löytöjä minihintaan;)
Hei vaan, tuo laatikko nayttaa kovin tutulta: minulla on saman lainen, mutta mustalla pohjalla vaaleansini-savyisia lintuja. Ostin sen taalla Haarlemissa kaupasta jossa myydaan paljon vanhoja tavaroita, mm. lamppuja. Mutta se hinta: mina maksoin 20e!
Paivi
Oi, olen kateellinen, olen aina halunnut tuollaisen vanhan torson!
Ihania löytöjä muutenkin. Ei täällä Suomessa vaan. Ilmakin on huono ja kaikki ärsyttää.
Sari; lasten kanssa olisi mennyt
- triplaten aikaa
- hermot
- tuplaten rahaa
On paikkoja joihin pyrin menemään yksin jos vaan suinkin onnistuu.
Päivi: Se ukko joka myi tuon boxin kärsi selvästi aivan karsiasta krapulasta. Oli pannut melkein kaiken hinnaksi euro tai pari. Oli varmaan kiire pois;-)
Mielitty: toi nukke on kyllä minunkin sellainen "ainahalunnut" -juttu. Hänellä lukee kaulassa "robe" (hame, leninki) ja kroppa oli täynnä nuppineuloja vielä kaupanpäälle. Hinta oli 15 euroa.
Toivottavasti ärsytyksesi menee huonon ilman myötä ohi. Siihen asti ihaile vaikka sitä superkaunista kannua, jonka näin tänään blogissasi!
Sata huokausta! Siis jumalattoman ihastuttavia löytöjä! Aivan kertakaikkiaan!
On niin mahtavaa kun tavara kiertää ja uusi omistaja on aivan töpinöissä. Kaikki aivan mahtavia löytöjä. Mitä kaikkea pääsetkään leimaamaan lyömättömillä hinnoilla. Enkä Violetin uusi ilme? Eihän hintojen tarvitse alhaisia olla, vain lyömättömiä eli parhaita eli sopivia.
Ja nuo jazztossut on mahtava idea. Minähän onnistuin liukastuman villasukilla tammikuun alussa anoppilan puuportaissa - kaksi nikamaa murtui. Ei ollut hauskaa ei. Varsinkaan lentää kotiin kolmantena päivänä onnettomuudesta. Ja voitko kuvitella etteivät terkkaripäivystyksessä ultranneet munuaisia ym. koska en kuulu suomalaiseen systeemiin, sanoivat vain, että tarkkaile virtsan väriä ja mene Pariisissa lääkäriin uudestaan. Röntgenin sentään ottivat. Ei jäänyt ikävä Suomeen. Onnekseni parannuin kuitenkin ilmeisen nopeasti ja hyvin.. eli tossuostoksille, näyttivät varsin mukavilta ja kauniilta.
Ihania aarteita, olen aivan kade, viherrän. Mutta onko kroppasi todellakin yksyhteen tuon sovitusnuken kanssa?? Lastenvaunut ovat hyvät kirppiksellä, saa kamaa koriin, mutta niiden matkustaja aina hermostuu enkä ole vielä kehdannut lähteä matkaan lapsetta, vaunut mukana tavarakärryinä.
Liivia; huokailen itsekin ja olen tosi iloinen sillä kaikkeen kului yhteensä vain 24 euroa!
Vilijonkka; uskon että alan leimata vähän kaikkea;-)..
Jazztossuidea tuli kun muistin yhtäkkiä että mullahan on sellaiset kaapissa, vanhan harrastuksen jäljiltä. Sitten kaivoin kaiken enkä löytänyt mistään, löysin vain klassisen baletin puhkikuluneet harjoitustossut. Urheiluliikkestä ostin sitten uudet tossut 26 euron hintaan. Jos se ehkäisee yhdenkin mustelman niin kannatti. Sitä paitsi noilla ottaa huomaamattaankin muutakin tanssiaskelia!
Matroskin; ostin nuken koristeeksi koska en ompele mitään mitä haluaisin sovittaa. Panen sen varmaan makuuhuoneen nurkkaan ja ripustan koruni hänen kaulaansa. Koruteline, se se juuri voikin olla. Mittasin nuken piruuttani ja yllättävän lähellä sen mitat ovat. Hänellä on n. 3 senttiä uhkeampi povi, nelisen senttiä suurempi vyötärö ja pari senttiä leveämpi lantio, mutta riippuen vaatteesta, voisi tuota ainakin sillain SUUNTAA ANTAVANA mittana käyttää.
Matroskin, sähän voit aina ajatella, että lapsi on mukamastensa isukin kanssa toisella puolen kirpparia...
Ihanan ihania löytöjä !!!
Huokailen täällä kovasti ja syvään.
Minä olen muuten ajellut vaunuilla keskellä Tamperetta ihan lapsetta kuin mikäkin tärähtänyt. Tarpeesta, siis tavarankuljetustarpeesta, enkä pölhöilytarpeesta. Kyllähän se keräsi katseita, ja eräs tuli jopa huomauttamaan että lasta ei ole kyydissä. Pöhkö, kait sen nyt itskin näin. Ehkä pöhkö luuli haistaneensa toisen pöhkön ja tuli heti tekemään tuttavuutta. Että tällaisia tuli mieleen tänään.
Nuo jazz-tossut voisivat olla mukavat työkengät myös koulussa puukenkieni tilalla, terveyskenkiä kun en tahdo nähdä jaloissani.
Mikä säkä ostaa melkein itsensä mittainen kroppa!
Ihmisillä on joskus kova tarve huomautella. Kun kanniskelin sitä madamea kainalossani niin ainakin 10 ihmistä kommentoi (kaikki äänellä "nyt tulee vuosisadan vitsi ja minä olen ainut joka sen on keksinyt") että : "hei, pää puuttuu!".
Hyväähän ne tarkoittaa mutta saakeli kun on kädet krampissa jo muutenkin...
Sitten on "vitsikkäät" tyyliin: kerran Treella kun kannoin Näsilinnnankadun kirppikseltä suurta ruokapöytää Hallituskadulle yksin, tapasin useita miehiä, jotka katsoivat asiakseen kommentoida että taitaa tytöllä olla hiukan liian painava kantamus - mutta tietysti kukaan ei voi auttaa!
Jazz-tossut työkengiksi, suosittelen! Niissä on sekin hyvä puoli että voi kissamaisesti hiippailla oppilaitten lähelle ihan äänettömäti....puukengät paljastavat tulijan! Ei muuta kun Piruettiin Kuninkaankadulle (paitsi että on niitä halvemmalla varmaan jossakin muualla).
Vaikuttaa täydelliseltä sunnuntailta! Muistelen itsekin yhä Kuningattaren päivänä Rijswijkissa tekemiäni löytöjä: rautainen kynttiläkruunu 8:lle kynttilälle 1,50 e, vanhoja peltipurkkeja 0,50 e, vanhoja kaakeleita 0,50 e kpl, iso laatikollinen legojunarataa + kannellinen säilytyskori 7 e... Suomessa kirppiksillä tulee usein paha mieli kun hinnat ovat niin pahasti yläkanttiin tyyliin virttynyt lasten t-paita 3 euroa! Hollannissa kävin myös lastenvaatekirppiksellä, josta ostin ison säkillisen uuden veroisia vaatteita hintaan 30 euroa sisältäen mm. uudet kevättakit molemmille lapsille! Täytyy vissiin tehdä joka vuosi kirppismatka entiseen kotimaahan niin saa lentolipun kustannettua :)
Susarouva; ymmärrän että ilolla muistelet noita löytöjä! Kyllä sitä sielläkin löytyi yhtä sun toista. Suomessa on minulle kyllä ainakin käynyt viime vuosina niin, että tulee lähinnä raivo kun joku tosiaankin pyytää kuuta taivaalta jostakin rupisesta rievusta..mutta on AITOO MARIMEKKOO ja voi ketut!
Ihan vakavissanne voisitte käydä kerran vuodessa Hollannissa "säästämässä'...sinne vaan kato Leenan hotelliin edullisesti (?) asumaan ja muistoja verestämään ja siinä ohessa laukut täyteen tavaraa.
Oih ja voih! Ihania löytöjä, erityisesti tuo vanha sovitusnukke. Jokaisella naisella/tytöllä pitäisi olla kodissaan vanha sovitusnukke, ehdottomasti.
Täältä tulee nyt kehuja: Ensiksi, ihana näyttely alla. Ihana polkka tämä tässä, ihana antiikkitori, ihania löytöjä, ihanasti kirjoitettu ja aivan hurmaavat jazz tossut!
Eipä täältä muuta.
Lähetä kommentti