sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Kuva puhuu pimeässä

Minulla on pienestä, vanhasta mustavalkokuvasta suurennettu kuva, joka on lasin alla kehyksissä ja tällä hetkellä olohuoneessa takan päällä. Eilen poltin kynttilöitä kuvan edessä ja hämärässä, vain kynttilänvalossa kuva alkoi melkein elää. Katselin sitä tarkemmin kuin varmaan koskaan ennen.


Tiedän vain että kuva on otettu Tampereella ja melko varmasti Viikinsaaressa. Se ajoittuu 1900-luvun alkuun. Katsokaa noita vaatteita! Olen miettinyt useasti mikä tilanne tässä on kyseessä. Ryhmäkuva, jonka tunnelma on lievästikin sanottuna vapautunut! Tuo yksikin ylioppilaslakkipäinen (?), joka makaa maassa. On hieman heilahtanut kuvanottohetkellä - ja varmaan ennen ja jälkeenkin sitä...samoin ystävänsä oikealla. Nainen valkoisissaankin on istunut maahan - mahtaako olla ihan tavallista tuona aikana, noin hyvissä vaatteissa?

Mikä lienee vuodenaika? Jotenkin näyttäisi syksyltä, koska maa on täynnä kuivia lehtiä. Talven jälkeen keväällä ne eivät enää näytä tuolta. Osalla on lämpimän näköiset vaatteet päällä, mikä sekin kertoo jotakin vuodenajasta. Mutta sitten tuo yksi ylioppilaslakki...Tosin ennenhän pidettiin hattua koko kesän, mutta että ympäri vuoden? Ja onko tuo valkoinen varjo aurinkoa vai sadetta vastaan?



Minun tekisi mieli kirjoittaa joillekin näistä ihmisistä elämä. Ehkä teenkin sen joskus.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Käsittääkseni ylioppilaat ovat pitäneet yo-lakkia vapusta syksyyn.

Teekkarit viettävät (ainakin jotkut, ainakin eräällä paikkakunnalla) lakinlaskijaisia muistaakseni syyskuun loppupuolella. Lakinlaskijaiset on vanhan perinteen mukaelma ja oikeasti vain (teko)syy jälleen yksille ryyppäjäisille. (Teekkarit ovat teekkareita).

Vilijonkka kirjoitti...

Vanhat valokuvat ovat hienoja. Meillä oli kerrran kiikarissa yksi kartano ja prosessin kestäessä yli puoli vuotta ehdin ostella kirppareilta monenmoisia vanhoja pahviin liimattuja studiokuvia. Keksin silloin heille kaikille tarinan, miten he liittyivät kartanon historiaan ja moniin vaiheisiin. Oli sairaanhoitajatarta, sotilasta, ortodoksipappia, ylioppilas, muutama matami ja sekä vanhempia herroja. Ja palvelustyttöjä liuta. No, kartanoa emme lopulta ostaneetkaa ja kuvat laitoin tekemieni valokuva-albumien kansiin ja myin pois. Jokunen saatta olla vielä tallella.

Kirjoita ihmeessä ihmisen tarina ja siitä mitä juuri tuona kuvan päivänä tapahtuikaa!

Annika kirjoitti...

Minäkin olen viehtynyt vanhojen kuvien tunnelmaan. Joskus kun saa käteen oikein upean kuvan, voi kuvitella, mitä tilanteessa tapahtuu kuvauksen jälkeen. Samaan malliin oli tehty muistaakseni kahvimainoksia tutuista maalauksista joskus 80-90 -luvulla.

Kottis kirjoitti...

Hieno kuva! Silmääni pisti vaaleat "ruusukkeet" miesten rinnoissa, vasemmalla puolella. Todella kiintoisa kuva!

violet kirjoitti...

Celia; lakinlaskijaisista olen kuullut. tässäkin kuvassa saattaa olla vielä aika ennen tuota joten hattu on tiukasti päässä - tai sitten tyypiltä on ajantaju kadonnut ja yo-lakki keikkuu kesät talvet kutreilla!
Vilijonkka: Kirjoitan aika paljon muutenkin kaikenlaista joten ehkäpä, juu.
Kuukiuru: Minä kuvittelen mieluummin että mitä on tapahtunut ENNEN kuvan ottoa, vaikka samahan se, pääasia että kuvittelee.
kottis: hyvä huomio, oikein hyvä. En ollut huomannut. Kumpa Mielitty tulisi kurkkaamaan kuvaa kun uskoisin että hänellä olisi tietoa pukeutumisen historiasta sun muusta mielenkiintoisesta.

Maurelita kirjoitti...

Kuin taulu, mielikuvitus alkaa laukkaamaan kerrassaan. Olisipa meilläkin noin rempseitä kuvia suvusta - mutta ne ovat lähinnä jäykkiä poseerattuja potretteja. Isänikään ei juuri muista kuka on kuka koska oli niin pieni tai ei edes syntynyt, koko suvun muisti hiipuu surullisesti.

Tiuku kirjoitti...

mielenkiintoinen kuva! Vanhoissa valokuvissa on sitä jotain äärimmäisen kiehtovaa.Ihana ajatus kirjoittaa kuvalle tarina! Jos sen joskus kirjoitat olisi mielnkiintoista päästä sitä lukaisemaan.

violet kirjoitti...

Maurelita; selvyyden vuoksi...tuo kuva ei ole meidän suvusta. Ei ole aavistustakaan keitä ovat. Hieno kummiskin!

Iiriskukka kirjoitti...

Minuakin viehättää vanhat valokuvat.Mummoni jäämistöstä sain monta hienoa valokuvaa.Mummoni syntyi siihen aikaan nähden varakkaaseen perheeseen ja heillä oli varaa ottaa valokuvia.Niitä on mukava tutkia tarkemminkin.Ihana blogi sinulla!