Tänään olen oikein iloinen ja onnellinen. Molemmat pojat heräsivät ilman herätyskelloa ja se se vasta on jotakin! Aamiaiseksi söin kaksi paahtoleipää joiden päälle panin ensin vuohenjuustoa, sitten sen päälle aprikoosihilloa. Nuo maut ruokkivat toisiaan. Join liki litran teetä ja niin alkoi kiva päivä.
Minua ilahdutti myös postin tuoma lehti Suomesta, tekemäni taulukauppa ja ihana sää. Lämpötila on 12 astetta plussan puolella ja aurinko panee parastaan taivaalla. Voin taas olla ulkona itse tekemäni harmaa "navettavillatakki" päällä!
Piti ostaa uusi bussi-/metrolippu ja automaatilla autoin nuorta äitiä joka oli samassa puuhassa, muttei taipunut koneen vaatimuksiin. Neuvoin, sain hyvän mielen ja hän lippunsa. Ruokakaupassa ei ollut jonoja, löysin sopivan kokoisen lammaspaistin juuri kun luulin etten keksi mitään ruokaa...ja paluumatkalla vanha mies sanoi kysyi tietä - mutta paljasti sitten halunneensa vain "hiukan puhella kauniin rouvan kanssa". Oih!
Piti ostaa uusi bussi-/metrolippu ja automaatilla autoin nuorta äitiä joka oli samassa puuhassa, muttei taipunut koneen vaatimuksiin. Neuvoin, sain hyvän mielen ja hän lippunsa. Ruokakaupassa ei ollut jonoja, löysin sopivan kokoisen lammaspaistin juuri kun luulin etten keksi mitään ruokaa...ja paluumatkalla vanha mies sanoi kysyi tietä - mutta paljasti sitten halunneensa vain "hiukan puhella kauniin rouvan kanssa". Oih!
Lounaani oli yksinkertainen mutta juuri sopiva. Keitetty kananmuna, suolaa, ituja, balsamicoa, oliiviöljyä, leipää, valkoisipulilla ja yrteillä maustettua tuorejuustoa. Hyvin edullista, hyvin maistuvaa, hyvin helppoa ja sen sellaista.
Olen riemastunut siksikin, kun eilen kuulin että miehen sisko perheineen Calais’ta varmaankin tulee meille jouluksi. Ei aivan aivan aivan varmaa, mutta melko sellaista. Haluan niin kovasti sekä olla täällä uudessa kodissa joulun että saada vieraita!
Eikä tämä varmasti vielä tähän lopu. Toivon että teidän muidenkin päivänne on hyvä - ihan loppuun asti.
Olen riemastunut siksikin, kun eilen kuulin että miehen sisko perheineen Calais’ta varmaankin tulee meille jouluksi. Ei aivan aivan aivan varmaa, mutta melko sellaista. Haluan niin kovasti sekä olla täällä uudessa kodissa joulun että saada vieraita!
Eikä tämä varmasti vielä tähän lopu. Toivon että teidän muidenkin päivänne on hyvä - ihan loppuun asti.
8 kommenttia:
Nam, kuulostaa ja näyttää hyvältä. Meillä oli "työmaaruokalassa" nakkikastiketta ja perunoita...
Iloista huomista myös!
Ihanalta kuullostaa. Minä join aamuespresson parvekkeella aamuauringossa. Kuuntelin Carla Brunin viime levyä. Olen ostanut uuteen kotiin uudet huopakotitossut (ballerina mallia)ja ne lämmittivät. Maalasin yhden levyhyllyn valmiiksi ja matkustin ratikalla töihin. Nyt kun en enää asuu ydinkeskustassa vaan oikeassa kaupunginosassa, en joudu menemään metrolla vaan pääseen nauttimaan ratikasta ja voin katsella ulos ikkunasta. Eli hyvää tähän mennessä täälläkin.
Terveisiä,
K
Ihanaa, että joinain päivinä elämä rullaa ja nostetta kertyy päivän mittaan aina vaan enemmän! Täällä minun pesässänikin on fiilis poikkeuksellisen korkealla (ihan pelkästä arjen ihanuudesta), vaikka ulkona on järkyttävä tuuli ja vettä vihmoo kuin suihkupullosta. Mukavaa upean päivän iltaa!
Suloinen se pappa!
Ooh, olipa sinulla todella ihana päivä! Ruuatkin kuulostivat ja näyttivät niin herkullisilta. Pystyin kyllä asettumaan saappaisiisi, minullakin on joskus ollut tuollaisia päiviä!
Kuukiuru; hyvä nakkikastike on hyvää. Pitääkin tehdä.
Kata: OStin kans Carlan levyn mutta en tykkää siitä yhtä paljon kuin ed. ranskankielisestä. Hyvä tämäkin silti on.
On muuten kiva kattella miten maisemat vaihtuu eikä tuijottaa "ulos" (ja nähdä pimeessä vain oman naamansa heijastus metron ikkuansta...)
Kottis:Joskus rullaa toisinaan sitten taas ei...
Matroskin: Huuh, ehdottoman suloinen pappa! OIkein kohtelias ja halusi tosiaankin varmaan vain puhua. Ei mua haittaa vaikkei niin tottakaan olis puhunut.
Jonna: Olen iloinen siitä että tunnen iloa pienestä. Välillä olen jo ehtinyt huolestua että eikö jumankaut mikään enää liikauta;-)
Mulla oli eilen kanssa mahtava päivä ja tulin kotiin aikomuksenani raportoida siitä muillekin, ja huomasin, että nettiyhteys taas poikki....voit kuvitella, miten tuuli siinä kääntyi, hyvä etten potkinut seiniä hajalle. Mutta päiväni pääsi jatkumaan hauskasti; isäni kurvasi pihaan ja sanoi, että nyt lähdetään huutokauppaan. Niin mentiin ja tulin huutaneeksi kolme pöytää, joista kaksi 1800-luvulta, sekä sängyn ym. Oih, koko kasa 130 e. Elämäni eka huutokauppakokemus, huomasin, että minä+huutokauppa on vaarallinen yhdistelmä. Tästä varmasti tulee vielä blogiinikin...
Mutta oma mahtava päiväsi kuullosti tosiaan mahtavalta! Paras päivä koostuu monesta pienestä jutusta!
Liivia; voi hitto sitä sun nettiä..
Mutta oih ja voith, huutokauppa...Kokemuksesta tiedän että vaarallisilla vesillä seilaan minäkin jos huutokauppaan eksyn..Siihen tunnelmaan menee niin mukaan ja kohta huomaa huutavansa vain siksi etttä toinen ei saisi tavaraa! Odotan innolla kuvia löydöistäsi.
PS> pienenä luulin että huutokauppa on sellainen johon mennään ja missä huudetaan vaikkapa "LITRA MAITOA, KIITOS!"
Taisin ottaa asian hiukan liian kirjaimellisesti. Sama koskee sanaa
"jalkalamppu". Sehän oli mielestäni tietysti lamppu jolla valaistaan jalkoja.
Lähetä kommentti