lauantai 2. helmikuuta 2008

Keskenäni

Kukat ostin jo eilen, sillä ilmassa oli suuren juhlan tuntua: mies ja pojat lähdössä viikonlopuksi sukulaisiin ja minä jäämässä yksin kotiin!

Lähtö viivästyi ja olen saanut nauttia seurastani vasta tästä päivästä klo 9.20 alkaen. Ei se haittaa. Vielä paljon jäljellä.



Olen
- syönyt kaksi aamiaista (tee- ja kahviaamiainen)
- siivonnut ja siirrellyt tavaroita paikasta toiseen (olen ehkä siis sisustanut, vrt. ed. postaus)
- maalannut
- istunut kylvyssä
- katsonut tv-uutisia ja kuullut ihan kaiken
- kuunnellut rakkaita levyjäni
- lukenut blogeja
- syönyt paljon suklaata

Meinasin jo jossakin vaiheessa lähteä kaupungillekin, mutta viime tingassa väistin virheen. Minä en tarvitse nyt mitään mitä rahalla saa. Minä tarvitsen nyt juuri tätä, mitä olen hiljakseen toteuttanut pitkin päivää.

Menen sitten huomenna ulos, jos sellaiseen vielä tulee mieliteko.


12 kommenttia:

Essun tasku kirjoitti...

Kolmen kersan kokopäiväinen kotiäippäläinen huhuilee:
Yksinolossa on jotakin kutkuttavan mukavaa!!!=O)
Juhlahetki sanoisinko!!!
Talo hiljenee viimein äänistä ja mieli kirmaa jo omissa mukavissa puuhasteluissa!
Siivoaminenkin kera sisustelemisen on aivan erilaista,kun saa rauhassa tuumailla ja duunailla.
Aivan kuin aikakin olisi armollisempi juoksussaan ja rauha hymynhelmeilyine kikattelisi nurkissa!!!
Kylvyssä istuminen on extraluksusta,kun kukaan ei vaadi päästä mukaan tai kyttää vuoroaan vieressä ja suklaan syöminen on taivaallista,kun voi mupeltaa antaumuksella kaiken itse!!!=O)
Pitkä ja hiljainen aamiainen se vasta onkin erityistä nannaa!!!
Siitä on LIIAN kauan,kun minä olen saanut olla ihan keskenäni!!!!
Nautihan olostasi ja lataa akkuja!!!
Hiljaisuuskin on musiikkia korville,jos siihen malttaa heittäytyä!!!=O)

--KATA-- kirjoitti...

Ooh. Mä teen juuri ihan tuota samaa. Tosin illalla mies saapuu takaisin ja menemme konserttiin.. taidankin mennä katsomaan tv:tä.
Nauti!

"M'man" kirjoitti...

Mmmm..kuullostaa kivalta paivalta.

Profites - en bien! ;o)

isoinpapu kirjoitti...

Voi että, juuri tuota kaipaisinkin: yksinoloa kotona. Koska puoliso työskentelee kotona, ja nuorimmainen on pieni koti-ikäinen, olen aina seurassa. Ja siinähän on puolensa jos toisensakin...Välillä kuljen täällä heristämässä nyrkkiä hiljaisesti milloin minkäkin huoneen suuntaan. Hiljainen, mutta jykevä vastalauseeni.

Päiväsi kuulostaa niin ihanalta etten osaa sanoin kuvata. Ihana päivä! Vau.

Edellinen postaus on hykerryttävä. Äsken vasta ehdin lukemaan. Naurattaa.

tiuku kirjoitti...

Ahh! Lepoa ja rauhaa!Sitä kaipaa aina silloin tällöin.

Aiemmin olen ollut sitä mieltä että olen niiin sosiaalinen ettei minun tarvitse olla yksin, etten tykkää. Noh, lasten myötä olen oppinut itsestäni sen verran että todella kaipaan ja haluan olla ihan vaan yksikseni omien juttujeni kanssa.
Mukavaa iltaa ihanan päivän jatkeeksi!

inkivääri kirjoitti...

Kuulostaa taivaalliselta!! :) Tämä kotiäiti herkuttelee toisinaan lähtemällä ajelulle ihan yksinään: huristelen pitkin teitä joko nauttien täydestä hiljaisuudesta (auton hurinaa lukuun ottamatta) tai paukuttamalla rokkia niin kovaa kuin ikinä kestää kuunnella. Ja taas jaksaa!

violet kirjoitti...

Hei kaikki! Kiva päivä ollut.
Äsken katselin yhden dvd:n ja tein itselleni hyvää ruokaa.
Yksi ikävä juttu vain; suoraan sanottuna mua aina pelottaa nukkua tyhjässä talossa.
Muttä järki käteen. Miksi juuri tänä yönä tapahtuisi jotakin kammottavaa?

Liivia kirjoitti...

Tuollainen päivä on aina mannaa!

Kuvitteles minua yksin täällä natisevassa talossa, ei ole ulkovaloja, ikkunoista ei näe naapuritaloon, paitsi siihen joka on autio. Huiiii. Yksinäiset yöt menee yleensä valvoen laukkaavan mielikuvituksen kanssa.
Yksin kotona kaupunkiasunnossa tuntuu niin turvalliselta!

violet kirjoitti...

liivia: heräsin juuri eikä ihmeekseni ollut käynyt varkaita, murhamiehiä eikä talokaa ollut palanut. Ennen nukahtamista mietin kyllä valmiiksi miten menen yläkerran pieneen kaappiin piiloon jos alhaalta alkaa kuulua murtomiesten ääniä;-)

Hyvin usein musta tuntuu tässä kodissa kuin tämä olisi oma talo. Mistään ei nimittäin kuulu mitään. alakerran miehet ovat molemmat niin hiljakseen, toisella puolella ei ole seinänaapuria (siinä on vain matala rakennus) ja toiselta puolelta ei kuulu mitään myöskään.

Tulin ihan vauhkoksi kun kuulin mieheltä miten sen työkaverin kotona oli käynyt kaksi aseistettu murtomiestä. Tulivat yöllä, vaativat saada korut ja rahat sun muut. Mies oli kertonut että onneksi hän oli ollut hereillä tv;tä katsellen ja vaimo ei ollut mölyyn ylhäällä edes herännnyt!

Mutta joo. Ei sitä nyt varmaan mihin vaan murtauduta. He asuvat isossa varakkaan näköisessä omakotitalossa. Kai ne varkaatkin katsoo missä jotakin kiinnostavaa voi olla.

(Meiltä vaan hajotetaan autonlaseja.
Torstaina oli toisen kerran rikottu molemmat sivuikkunat. Keskellä päivää, miehen työpaikan parkkapaikalla, aivan katseitten alla...)

Liivia kirjoitti...

Sokeita on murtomiehet jotka meille eksyisivät tähän rapistuvaan mökkipahaiseen. Mutta pelkäänkin narkkareita tai muita pummeja, jotka tarvitsevat kattoa päänsäpäälle tai syötävää kaapista...hulluja kun on nykyään joka lähtöön ja joka kolkkaan.

Munkin työkaverilla oli käynyt murtovaras. Ihan päivällä oli paukannu sisään pipo naamalla, reijät vaan silmien kohdalla. Työkaverini oli sännännyt ulos takaovesta poikansa kanssa naapuriin. Sillä välin murtomies oli tyhjännyt ruokakaapin ja ottanut pöydältä lentoliput Mauritiukselle. Kamalaa kamalaa.

Stardust kirjoitti...

Kauniit kukkaset, hieno viikonloppu, ja hyvä ettei kukaan tullut sinua syömään taikka kummitellut!Minä tunnustaudun kanssa ihan kauheaksi pelkuriksi. Samalla kun nautin yksinolosta, pelkään kuitenkin jok'ikistä narahdusta. Koirat, "perheemme turvamiehet" ottaa myös tuolloin vahtimisvietin päälle, ja usein ne saattavat alkaa haukkua vimmatusti keskellä pimeintä yötä..

violet kirjoitti...

Liivia: saakeli jos joku piponaama tulisikin...mitä ihmettä sitä tekisi?
Ehkä se siivouskaappiin piiloutuminen ei olisi hullumpi juttu. Huutaisi sieltä ettei täällä ole ketään ja että viekää kaikki kunhan ette henkeä..

Stardust: varmaan ne koiratkin huomaavat että emäntä on ihan paniikissa;-)