keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Täsmäisku

Minulla on tarkasti tiedossa lähikatujen roskapäivät. Erikseen pitää tarkkailla päiviä jolloin saa panna paperia, sitten on "tavalliset" roskat. Yleensä otan kadulta mieleisen tavaran mukaani jos satun ohi kävelemään, ja mukaan mahtuu. Jos tulee isompi ihanuus eteen, pitää suunnitelmat joskus muuttaa ja kantaa vaikka puoliväkisin joku tuoli tai mitä nyt sitten onkaan.

Joskus teen täsmäiskuja, kuten tänä aamuna.

Meidän kadulla on tämä ihana "pirtelöbaari". Siellä puristetaan myös hedelmämehuja, ja kadulla on usein hedelmälaatikoita. Puisia, hyviä lootia. Eilen iski akuutti laatikkopula, ja päätin hakea tänään muutaman. Niitä oli kadulla, kuten joka keskiviikkoaamu vaikka miten paljon. Kotona maalasin ne ja niistä tuli juuri sopivat.

Täsmäisku siis onnistui ja sen lisäksi löysin ison kassin kuplamuovikirjekuoria. Kerran käytettyjä mutta mitä siitä. Niitä voi käyttää vielä ainakin toisen kerran. Onpa yksi kuori todistetusti mennyt Suomen ja Belgian väliä jo neljä kertaa! Että jos saatte minulta nuhjaantuneen mutta asiansa ajavan kuoren, niin tiedätte miksi. Minusta on hullua ostaa aina uusi jos vanhaa voi käyttää.



Tykkään maalaamisesta. Sellaisesta "maalari maalasi taloa" -meiningistä. Siksipä olen vedellyt kaikki tyhjät peltipurkitkin tuolla samalla maalilla, joka alunperin vuosi sitten ostettiin kahden pienen pulpetin maalaamiseksi. Sittemmin olen vedellyt sillä sen yhden löytötuolinkin ja sitä on edelleen! Purkkeja on parikymmentä ja säilytän niissä nappeja, aarteita, nauhoja, simpukoita, kiviä...Ikea:n piparilaatikoita olen maalannut niin ikään kymmenkunta ja niissä on paperitavaraa, isompia aarteita, vanhoja postimerkkejä, roinaa, "joskus vielä tarvittavaa" jne.

12 kommenttia:

Oola kirjoitti...

Oi kun tuollaisia lootia löytyisi poisviemisen ilolla täältäkin Turusta! Aina saa maksaa omaisuuden, jota ei opiskelijabudjetista niin vain löydy. Höhhöh.

violet kirjoitti...

Noi laatikot on siis hedelmälaatikoita, puuta tai vaneria tms. yleensä. Ihan tarpeeksi tukevia vaikka just paperitavaran säilytykseen tai kankaille tms. Ovat musta kivan näköisiä hiukan maalattuna. Ruokakaupat ei aina laita noita roskiin, jotkut kyllä, mutta ravintolat tms. heittää surutta.

Pikkujutut kirjoitti...

Samaa sanon, jos meiltäkin löytyisi niin pois veisin.

Minä olen maalaillut lasten valkoisella maalilla seinien reikiä samalla tyylillä kuin sinä noita laatikoita...siis en koko seinää vaan koloja,joita syntyi järistyksen jälkeen maalipintaan ;).

Eilen en päässyt vastaamaan kysymykseesi, netti oli poikki joten, Uno on Uno Svenningsson,kokeile Under ytan och Närä sanningen. Kuunneltavaa musaa. Ja sitten Thomas on tietysti Ledin. Muitakin miehiä on ollut kuuntelussa esim. Orup- biisi Stockholm.Ihan vain mainitakseni siivousmusiikkiani ;).

Papi kirjoitti...

Hienoa, että menevät uusiokäyttöön ja noin pienellä vaivalla saa nätin näköistä.

Minä kerran erään taloyhtiön roskalavalla huomasin suuret määrät kalustelevyä, jollaista olisin tarvinnut erääseen projektiini. Olin jo nostamassa sopivan näköistä palasta, kun talon ikkunasta ärjäisi kiukkuinen miehen ääni, että mitä siellä dyykkaat, ala mennä tai soitan poliisin.

Säikähdin, en poliisilla pelottelua, vaan kyseisen miehen reaktiota ja jätin roskalavan rauhaan.

Jupisin koko kotimatkan. Mikä siinä on, että ennemmin kaatopaikalle kuin jollekin hyödyksi.

Merja kirjoitti...

Jaa että pulpettimaalilla... onkos teidänkin pulpetit löytyneet ullakolta? (muistellen taannoista sisustuslehtiblogausta ;-)

Täällä meidän kylällä ei raitilta pahemmin bongaa muuta kuin autonraatoja. Vaan meillä on kyllä autotallissa odottamassa parisenkymmentä halvalla ostettua tuolia kunnostamista... Minäkin tykkään maalata, tuolit ajattelin kyllä vain hiota, sävyttää ja lakata.

--KATA-- kirjoitti...

Hah! Mäkin maalaan hedelmälaatikoita. Toisaalta jotkut ovat niin kauniita, että parempi pitää ne sellaisinaan. Esim. Bobin vanhemmat kun tuovat yrteejä sunmuuta Provencesta saan aina ihania laatikoita.
Nyt mulla on menossa semmoinen "välimeri-kreikka-Frida Kahlo" sininen kausi.

Ostin jo maalin ja aion lauantaina maalata yhden ihanan tuolin jonka bongasin kadulta. Lipastonkin löysin kadulta. Siitä tuli kermanvärinen, maalaan päälle vielä jotain hentoja kukkia ja siitä tulee Blondielle ihana yöpöytä.

Kadehdin sua sun ajasta.

isoinpapu kirjoitti...

Mä kyllä kadehdin tota keskieurooppalaista roskis-systeemiä!

Oletpa löytänyt kivan värin muuten. Harmahtavan sininen. Tykkään.

Liivia kirjoitti...

Kunnon hommaa tuo kaikki! Miks ostaa mitään lootia, jos noin hyviä voi napata kadulta.

Ja miksi kummassa täällä on vain pahvilootia?????

violet kirjoitti...

pikkujutut: kiitos Uno-selvennyksestä. Pitää otta ukosta selkoo.
papi: Kommentistasi tuli mieleen miten kysyin kerran Tampereella lähikaupasta laatikoita. Olivat sellaista oikein paksua pahvia. Myyjä sanoi: "ei niitä kyllä ole annettu...ei uskalla antaa.." Kysyin että mihin ne menevät sitten...Myyjä: "no roskiin"...

Merja: meidän pulpeteista toisen ostimme kierrätyskeskuksesta Hollannissa ja toisen antoi yksi suomalaisnainen niin ikään Hollannissa.

Kata; ...ja mä juuri tänään kadehdin niitä jotka ovat "oikeissa töissä". Meni se sitten ohi, mutta kummiskin.
Mulal on yksi pikkuinen puuloota jossa on maalattuna mandariinin kuvia. Sitä en maalilla peittänyt.

Isoinpapu: toi onkin hieno sävy. Se on sellanen vaaleanturkoosin/sinertävän/harmahtava...
ja matta.

Liivia: sa se. En tiedä. Kai ne
pahvilaatikot on sitten jotenkin
ekologisempia. Sehän se on valttia
vähän kaikessa (?).

Tuula kirjoitti...

Minäkin kuolaan noita puu-/vanerilaatikoita. Omistan vain yhden ja vaalin sitä kuin kalleinta aarretta, heh :) Se on nuhjuinen kuin mikä ja kaipaisi maalia, mutta en millään raaskisi peittää vanhaa Hartwall-tekstiä..

Ekub kirjoitti...

Joskus kyllä näkyy myös noita puisia hedelmälaatikoita tarjolla. Tai en minä ole nähnyt kuin jotain pieniä joskus, mutta äitini ja siskoni ovat onnistuneet bongaamaan useampia ja nappaamaan itselleen.

inkivääri kirjoitti...

Hienoja laatikoita! Mä olen yrittänyt kuukausitolkulla pyydystää hedelmälaatikoita, mutta löytyy vain pahvisia.
Maalari muuttaa maailmaa, meille sanottiin ensimmäisenä päivänä maalarikoulussa. Harvinaisen totta!