Yhden päivän vietimme Nizzassa. Minulle Nizza oli eritoten värejä, paljon värejä.
Nizza on myös turisteja, paljon turisteja. Promenade des Anglais -rantakatu on sellainen "pakollinen". Sen varrella on mm. hyvin kuuluisa Negresco-hotelli (vaaleanpunainen kupoli keskellä).
Nizzassa söin reissun ihaninta jääteöä, tein ostoksia L’Occitane en Provence -kaupassa, hommasin itselleni pienen soittorasian joka soittaa La mer -kappaletta ja istuin mustassa mekossa musta lierihattu päässä suihkulähteellä.
8 kommenttia:
Musta mekko, musta lierihattu, suihkulähteen äärellä ja ympärillä paljon värejä. Uskon vahvasti, että sillä hetkellä kuuluit ja sovit kuvaan täydellisesti, nice!
Ihanaa, että olet palannut!
Juu ei minunkaan kaupunkini,sillä komea, vauras ja upea ei ole juuri minua varten.
Tuttuja paikkoja kuitenkin ja voin helposti kuvitella sinut mustassa asusussa nizzalaiselle suihkulähteelle.
Promenade des Anglaisilla ei muuten käyty vaikka oltiin siellä viikko.
Soittorasiaostos kuullosti hyvältä!
Ihania kuvia, mutta Nizza on munkin makuun liian hieno, mutta noi värit on upeita, soittorasia ja sun asu suihkulähteellä on tosi romanttisia. ;)
Anonyymi: juu, kyllä mää keikaroidakin osaan vaikkei se ihan sitä arkeani olekaan. On kuitenkin paikkoja, joissa ei voi mitenkään olla ylipukeutunut. Nizza on yksi sellainen.
Liivia: niin, en voi sanoa ettenkö olis tykännyt Nizzasta, mutta en minä juuri siihen paikkaan kaipaa.
Ehkä joskus menen vielä, muttei juuri sinne jäänyt mitään suurta paloa.
Eipä ole minullekaan jäänyt erityistä paloa Nizzaan, mutta siitä kivirantsusta kyllä tykkäsin. Sellainen askeettisen harmaa ja hieman epämukava (kun ei koskaan tullut edes pyyhkeitä mukaan pehmusteeksi).
Tervetuloa takaisin!
Mä ihastuin kovasti noihin aiemmin mainitsemiisi yöllisiin seikkailuihin taskulamppuineen, lyhtyineen.
KOko loma kuulostaa tosi mahtavalta. Ihan häkellyttäviä maisemia. Kaupunkimaisemia. joo, tykkään.
Hih. Yhdessä kuvaamistasi taloista olen kerran asunut kuukauden verran.
Nizza on mulle se ääni, joka tulee siitä, kun aallot osuvat rantaan keskellä yötä ja siirtävät niitä pieniä kiviä. Sen äänen takia olen siellä käynyt jo kolme eri kertaa.
Vilijonkka; joo, kiviranta on epämukava maata mutta onhan se kaunis.
Isoinpapau; taskulamppuseikkailut elähdyttivät meidän aikuistenkin öitä, oli kivaa!
Tuuli: kappas! Mikä talo?
Juu, se ääni.
Ymmärrän että sen takia haluaa palata. Mukava kuulla että joku muukin kuuntelee tuollaisia asioita. Mulle tämän loman Ääni oli kaskaat.
Lähetä kommentti