keskiviikko 27. elokuuta 2008

Almost gone...


Se on elokuu pian ohi. Syyskuu ei tunnu enää kesältä, vaikka ilmat olisivat millaiset.
Tässä vaiheessa vuotta pruukaan kuunnella tämän.
Toimii vuodesta toiseen, kohdallani jo vuodesta..öö tota..-84 alkaen, kai.

Kuuluu osastoon "pysyy ja paranoo".

11 kommenttia:

*iTkUpiLLi* kirjoitti...

Ai miten ihana nostalginen tuokio. Doorsia olen kyllä viime aikoina kuunnellut, kun täällä samoilla kulmilla nyt pyörin, mutta tota biisiä en oo kuullut aikoihin.

Tosin hassu toi biisi sinänsä; Kalifornian talvi on kuin Suomen kesä. Yhtä kylmä. Mutta kyllä täälläkin jo puhutaan syksystä, mutta ei sitä kyllä sitä mistään sen kummemmin huomaa. ;)

Ihan on kyllä ikävä oikeaan syksyyn, että sais edes pitää syysvaatteita.

emäntä kirjoitti...

Minä taas en ole kuunnellut Doorsia pitkään pitkään aikaan. Omituisia muistoja. Mutta taidan silti kaivaa levyn esiin, ehkä se olisi hyvää syysmusiikkia.

Tykkään noiden kuvien tunnelmasta.

tiuku kirjoitti...

Syyskuu on jo syksyä, selvästi.
Minulla on osin mennyt tämä vaihtumis ajankohta ohi, kaikessa tohinassa. Huomasin vain että marjat olisi pitänyt poimia, nurmikoita leikkailla vielä, katsella onko omenissa paljonkin matoja, keittää hilloa ja mehua. Minulta kaikki mehi ohi. Onneksi muut. Ei syksyssä mitään pahaa, minulla on synttärit, siskolla samoin.
Sori, mutta minä en yhtään ole koskaan ymmärtänyt Doorsin päälle.

violet kirjoitti...

Itkupilli: Eipä tuota useinkaan vahingossa kuule. Itse saa soitella;-)
Olisko jätkät tehneet tuon Euroopan markkinat silmissä? Vaikka kesänloppuminen tietysti on totta vaikkei ilmasto paljon muuttuiskaan.

Emäntä: Mulla on nimenomaan omituisia muistoja - hyviä ja huonoja - ja olen viimeiset sanotaan 10-15 vuotta pitänyt levyjä hiukan sillain "piilossa itseltäni". Musiikki kun vie mua kuin pässiä narussa, niin saan olla varovainen mihin ryhdyn.
Aivan tietoisesti olen ostanut viime vuosina itselleni aivan uutta ja erilaista musiikkia, jotta saan tehdä uusia musiikkimuistoja. Kaikki alkoi liiaksi pyöriä niiden ikisuosikkien ympärillä.

Tiuku: Ei mitään soreja. Makuja on niin monia.

Liivia kirjoitti...

Ihana aamunavaus! Oikein lähti veri kiertämään ja kokovartalotutina päälle. Kyl mä tälläsen päälle ymmärrän!

Meiltä se meni jo. Kesä.

Liivia kirjoitti...

Pässiä narussa vie tuo muakin, osuvasti sanottu. Doorsin musa vaikuttaa muhun huumeen tavoin, unohtuu kaikki muu ympäriltä ja vaan leijun. (en kyllä tiedä onko huumeissa sellaista)

Mullakin on tietyt muistot Dorrsiin liittyen, mutta nykyään pystyn raakaamaan ne sivuun.

isoinpapu kirjoitti...

Syyskuu on jotenkin helpompi mulle kuin elokuu. Elokuu on vähän kiikun kaakun, oisko kesä vai syksy (nii, paitsi tänä vuonna, jolloin se on ollut ihan syksyä jo), mutta syyskuu on ihan rehellisesti syksy.

Marikki kirjoitti...

Doorsin parhaimmistoa, kyllä!

Elisa kirjoitti...

Taidan olla kummajainen, kun en tykkää Doorsista yhtään. Yök yök =)!

Syksy on tullut joo. Se on mukavaa kun voi sadepäivänä hyvällä omallatunnolla maata soffalla ja katsoa telkkaa tai lukea kirjaa. Kesällä ihmiseltä "odotetaan" jatkuvaa energisyyttä.

Toisaalta syksyllä olen energisimmilläni, aloitan jopa uusia harrastuksia.

Loistopäivää!

violet kirjoitti...

Liivia; aamunavaus, heh heh...

Isoinpapu: Täällä vielä syyskuukin on kiikunkaakun. Viime vuonna syksy alkoi melko tarkalleen syyskuun kahdeskymmenesjotakin. Siis minulle.

MArikki: niin, tää on sellaista "kevyttä" Doorsia ja viihteellisempää. Ei vedä pohjamutiin eikä saa miettimään synkkiä.

Elisa: Arvelen että jos otetaan 100 ikäistäsi suomalaisnaista niin niistä 9,5 ei voi sietää Doorsia.

Joo, mikäs täällon maatessa..nytkin kaksi kirjaa kesken.
Loistopäivää sinnekin!

syysheinä kirjoitti...

Tuo kappale sopii täydellisesti tähän aamuun, jotenkin, en tiedä lienenkö ennen kuullutkaan tai ainakaan rekisteröinyt. Kiitos kun toit sen mun elämään :)
Kaunista syksyä.