keskiviikko 27. elokuuta 2008

Pitkäpiimäistä

Toisinaan on niin tylsää että sitä luulee pökertyvänsä.

Ollaan kirjoitettu serkulle Calais’iin ja pyydetty kylään (eivät varmaan pääse sillä autonsa on rikki),
...ollaan pesty juuriharjalla koululaukut, urheilukassit, unilelut...(eikä siihen mene niin kauan ettei taas kohta olisi jo tylsää...)
...ollaan katseltu miten Ingalsin isä käärii hihat ja tarttuu ongelmaan kuin ongelmaan (oliko tuo sarja todella noin karmea??? Miksi kuusivuotias poikani tykkää siitä nyt kuin hullu puurosta???)

...ja ulkona vain tihuttaa, sisällä kotona v...ttaa ja sukatkin kutittaa. (Olen kutonut kahdet sukat ja yhden pipon, langat lopussa ja sekin...harmittaa.) Kaalilaatikkoa olen tehnyt kahdesti samalla viikolla.

Olen jämähtänyt.

Tämän päivän kohokohta on mitä luultavimmin hammalääkäri koko porukalle klo 10. Oujee.

12 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Minä pökerryn tähän että en saa aikaan mitään. Pitäisi ottaa mallia Ingalsin isistä, ja kääriä hihat!
Meilläkin eräs tykkää ohjelmasta kuin hullu puurosta, kuten minäkin pienenä. Musta se on kyllä oikein hyvä lasten ohjelma. Supernaiivihan se joo, mutta tässä nykyisessä maailmanmenossa niin viaton, että voiko tuollaista ollakaan.
Ingalsin perheen pää menettelee, mutta saan näppylöitä siitä äidistä, joka on niin...voi luoja!
Sukkia ja pipoo täälläkin, kuin ingallsin äiti konsanann.

Toivottavasti ei löydy paikattavaa, vaikka se olisi ehkä vähemmän tylsää:)

maijja kirjoitti...

Tylsyys on kamalaa! Toimettomuutta toisinaan odottaa niin hartaasti (niinkuin minä tänä 'kesänä'), mutta sitten kun se on käsillä... se muuttuukin tylsäksi. Älä silti pökerry; varmasti keksitte jotain! (aamuoptimisti)

violet kirjoitti...

Liivia: on totta että on se ohjelma lapsille ihan hyvä. Tulee samaan syssyyn nää moraalisaarnatkin;-) Eilen justiin Laura pölli Nellin soittorasian ja sitten näki painajaisia ja meillä kyseltiin että miksi, ja siihen oli sitten hyvä heittää että no kun sen OMATUNTO ALKOI KOLKUTTAA ("mitä se tarkoittaa??").
Se äiti muisteli toissapäivänäkö se oli sitä miten tapasi Ingalssin äijän ja vio sitä siirappia ja sitten tää yksi tyttö ( josta tulee kohta sokea) kuunteli pää kallellaan ja sitten halattiin!

Maijja; Olen aika suurelta osin itse syypää tähän tylsyyden tilaan mikä meillä nyt vallitsee mutten saa aikaiseksi lähteä lasten kanssa mihinkään, keksiä mitään jne.
Odotan vain koulun alkua ja niin kuulemma hekin.

Merruli kirjoitti...

Tuossahan on oikein vetävän runon alku: haluaa kuulla koko teoksen aiheesta tihuttaa, vi..ttaa ja kutittaa.
Toivottavasti tulee päivään positiivisia yllätyksiä arjen kaavaa rikkomaan!

emäntä kirjoitti...

Ehkä se on hyväkin olla välillä jämähtänyt. Vaikka kyllähän se tympii. Mutta miten mukavalta tuntuukaan sitten päästä taas vauhtiin.

Sooloilija kirjoitti...

No Ingalsin isähän oli oikein esikuva kultaisella -70-luvulla perusisästä; turvallinen, tekevä ja komea. Kaikkien isät eivät olleet sellaisia, muistan lapsuudestani..Monet isät olivat vielä 70-luvulla niin erillään kodista, että kävivät siellä syömässä ja nikkaroimassa, vaippojen vaihdosta tai lastenhoidosta ei ollut tietoakaan..
(Vähän eksyin aiheesta).

Pitkäpiimäistä täälläkin. Kauhea kiire ois muutossa juuri tällä viikolla, mutta on tullut loppusuoran uupumus. Kuukausi sitten aloitettu pakkaus tökkii nyt viimeisellä viikolla niin,että mitään ei enää jaksais tehdä.

Niinpä istun blogikierroksella juur nytkin.

Empatiaterveisiä pitkäpiimäisyyteen!

isoinpapu kirjoitti...

Piimä on sinänsä aika hyvää, kunhan ei mitään kokkelipiimää.

Tänään täytyy sanoa, että meillä on hämmentävän vähän tylsää, vaikka kaikki ainekset erinomaisen pitkäpiimäisen päivän viettoon onkin läsnä. Eilen ja varsinkin toissapäivän näitä hapanmaitotuotteita kyllä tulvi oikein kunnolla. Aikansa kutakin. HUomenna on jo kivempaa. Tai viimeistään ylihuomenna.


JOskus sitä mieluusti vetäisi turpaan jotain Ingalsin isää. Siis niinkuin ainakin kuvainnollisesti.

Merja kirjoitti...

Just tota sarjaa meillä kytättiin pienempänä NIIN innokkaasti. Ja kyllä, esikoinen meillä tykkäsi siitä myös. (taisin jopa ostaa tuon sarjan DVD:nä ennen Suomesta lähtöä..)

Ingallsin kirjat on vähemmän naiiveja, tyttö on meillä lukenut niitä ennen sarjan katselua.

Täällä on myös pitkää piimää, tarha kiinni tällä viikolla. Tänään taidetaan häipyä kotoa, ei jaksais nyt enää purkaa yhtään laatikkoa..

Elisa kirjoitti...

Tuota fiilista, v-tusta, on liikkeellä. Sataa täälläkin. En ole saanut aikaa muuta kuin lasten puistoulkoilun. Syötin niille Pilttipurkit ruuaksi, kun jaksanut edes ruuanlaittoon (todella harvinaista!). Väsyttää ja tekee mieli syödä suklaata. No, sitä on mennytkin jo puoli 200 g levyä.

Aloitin juuri A-L Härkösen kirjan Ei kiitos. Se on ainoa piristysruiske täällä.

Iloisempia fiiliksiä odotellessa.

Helinä kirjoitti...

Voi hirviä sitä Ingalsin isäntää!
Minäkin seurailen parhaillaan uusintana sarjaa nuorimmaiseni kanssa joka on ihan innoissaan sarjasta.
Itse sitä katsoo lähinnä nostalgisissa tunnelmissa mutta kieltämättä raivostuttaa niiden vanhempien t-ä-y-d-e-l-l-i-s-y-y-s.
Olkoon kuitenkin isä ingals esikuvamme. ;D

violet kirjoitti...

Merruli: olkoon runo, en ole loppusointurunoilun ystävä;-)
Kyllä vaan, posti toi piristystä!

Emäntä: onhan se, ihan totta. Hulluksi kai tulisi jos koko ajan vetäs kympillä.

Sooloilija: toivon että pääset yli maaliviivan oman loppusuorauupumuksesi kanssa...

Isoinpapu: hih..mielikuva Ingalsin sedän turpaanvedosta viihdyttää vielä pitkään;-) Sitäkin enemmän haaveilen kuitenkin Nellin kuristamisesta hänen omiin lettinauhoihinsa...

Merja: olin unohtanut että noi olivat ensin kirjoja..en ole koskaan lukenut yhtään.

Elisa: mun ei pelkästään tehnyt mieli syödä suklaata vaan söinkin, sen lisäksi rutosti jäätelöä, rasvaisia juustoja ja karkkia.
Kyllä jaksaa taas!

Helinä: juu, reilu peli ja Ingalsin isä esikuvanamme olkoon;-)

Melita kirjoitti...

Hei Violet,
Taitaa olla aika ruveta rustaamaan sitä näyttelyä - ihan kuulostaa siltä ajalta - siis vaikka pientäkin kotikaupunkiisi - paikalliseen kahvilaan ja mukaan ehkäpä kummitytön nukkeja ?