maanantai 8. syyskuuta 2008

Sisätiloissa


Olen ollut koko viikonlopun sisällä. Se voisi olla ahdistavaa ja tylsääkin, mutta tänä viikonloppuna se oli oikein tervetullutta ja kivaa. Noin vaihteeksi.
Lauantaina luin ja katselin uudelleen Lahjakas herra Ripley, tein lasagnea ja yllätyin itsekin.

Eilinen oli oikein laskiaisunnuntai! Leivoin pullaa Leipuri Hiivan avustuksella ja sittemmin leipuri lähti laskiaismäkeen. Minä katselin Carla Brunin pitkän haastattelun ja luin lisää. Nyt menossa hyvä kirja nimeltään Läheinen.

18 kommenttia:

aino kirjoitti...

ai että miten mukavalta kuullostaa.
liukumäki, ihan huippua!

Liivia kirjoitti...

Ensimmäinen kuva on tosi kaunis.
Kyllä meillä iloittaisiin jos tämä äitee joskus leipoisi pullaa.

Meillä joku iloitsisi myös tuommoisesta mäestä:)

Se haastattelu olisi ollut kiva nähdä. Heh. Mulle oikein jo vitsaillaan täällä kun tykkään Brunista (aika moni ei muuten tykkää), joten olisi ihan kiva kuulla myös mitä hän suustaan päästää.

johanna kirjoitti...

Teillä on ollut hyvä meininki. Liukumäki on aivan huippu! Meillä sellaista suunniteltiin kerrossängyn yläsängystä alas, en antanut lupaa kallonhalkaisuun ;)

M'man kirjoitti...

Huisin hauska liukumaki ja viela sisatiloissa! Vau!

Mukavaa viikkoa!

Tiuku kirjoitti...

Minustakin ylin kuva on huikaiseva! Kaunis.
Minua on laiskottanut ihan törkeästi kaikki leipominen tahi ruuan laitto. Eineksillä suunnilleen menään. Eilen oli köyhähköä spagettia. Lapset kyllä yleensä kovasti tykkää leipoa. Ihastuttava teidän Leipuri Hiiva. Pikkusiskojeni suuri hupi on leipoa kuvio pullia, kissoja, lintuja, kukkia, sekä tietty matoja.

Liukumäki oli myös aika mainio.Kokeilitko muuten itse? Minä ainaskin olisin ollut kärppänä kans laskemassa. Tosin tällä elopainolla ei ehkä toimisi niin hyvi.

Sooloilija kirjoitti...

Luin Läheinen-tilityskirjan pari vuotta sitten; rankka elämä tällä naisella. Olisin itse luovuttanut aiemmin..Mutta joskus se rakkaus voittaa, kaiken. Tarkoitithan ruotsalaisen Katarina Janouchin kirjaa?

violet kirjoitti...

Aino: Liukumäki oli pienemmän oma keksintö. Patjaa tarvittiin alunperin siihen, että liu’utettiin miehen kanssa yksi raskas huonekalu ylhäältä alas. En luottanut siihen että saadaan se noista rapuista muuten.

Liivia: En leivo kauhean usein, mutta kesällä Suomessa ystävä tarjosi niin ihanaa pullaa, että inspiroiduin uudelleen ja olen nyt pari kertaa ihan vähän ajan sisällä tehnyt.
Bruni oli Ranskan tv:ssä yhden kuuluisan toimittajan sunnuntaiohjelmassa. lähinnä musiikintekijänä, mutta myös "maan ensimmäisen naisen" asemassa. Minusta hän suoriutuu hyvin kiperistäkin kysymyksistä (joita tosin tässä ohjelmassa ei ollut, toimittaja oli oikein kiltti).

Tulin oiken hyvälle mielelle hänen puheistaan ja etenkin rauhallisesta tavastaan puhua. Monen mielestä hän on teennäinen ja pelkkää pintaa, mutta minusta aivan hemmetin viehättävä. Eikä tyhmä, ei varmasti.(tai sitten olen minäkin, mikä on toki mahdollista!)

Johi: joo, mäestä lähti aika hyvin uimarenkaalla! Ei tuo ihan niin jyrkkä ole kuin kerrossängystä olisi - ja on vähän enemmän jarrutusmatkaa!

M’man: nyt on mäki korjattu pois ja kauhee poru siitä...

tiuku: Tuossa tuolissa kun istuksii niin näkee kaikenlaista kivaa...kuten nyt sadepisaroita.
Koitin mäkeä. Voin kertoa että mitä enemmän painoa, sitä nopeampi vauhti...!

Sooloilija: juuri tuo kirja.
Ajattelen samoin.

Merruli kirjoitti...

Tuo mäki kyllä puoltaa ehdottomasti useammassa kerroksessa asumista. Meidän tytöillä köyhät mäet, kun pitää tyytyä vanhempien jalkoihin sohvalta alas liukumiseen - ei taida toimia enää kovin pitkään.

Matroskin kirjoitti...

Voitaiskohan me laittaa tollanen liukumäki rappukäytävään? Esim vitosesta alas asti? Ihanat kuvat.

violet kirjoitti...

Matroskin: totta kai! Käyt vaan ensin hakemassa jostakin patjakaupasta muutaman lisäpatjan;-)

Satu kirjoitti...

Me harrastettiin liukumäkijuttuja lapsena mummulassa. Lupaa ei ollut, mutta mummula oli maalla, eikä siellä kukaan aikuinen joutanut katsoa perään.

Jaahas, että lasagnea. Tee nyt väliin sitä kaalilaatikkoa, ettei perhe vallan järkyty ;)

violet kirjoitti...

Solveig: mitäh? täällähän vinoillaan heti kun selkänsä kääntää! vitsivitsi.
Juu, kaaliloora ei ole unholassa, ja tänään on taas tuttua ja turvallisen tylsää kanaa uunissa!

Liivia kirjoitti...

Hyvä kuulla ettei Carla mokannut mua...:)

Olina kirjoitti...

Kaunis tuo ylin kuva! Ja vitsit mikä mäki! Minäkin olisin kyllä heti laskemassa, jihuu!!=)

leena kirjoitti...

Onpas teillä mukavaa sisätiloissa!
Ihailen myös tuota sadekuvaa. Kaunis on.

scaredy-cat kirjoitti...

Voisin katsoa Lahjakkaan herra Ripleyn uudestaan ja uudestaan vain sen takia, miten ihanalta 50-luvun Italia (ja Margen vaatteet!) näyttää siinä. Tekee heti mieli matkustaa sinne, vaikka ilman aikakonetta se onkin mahdotonta.

Olisipa minullakin ollut tuollainen liukumäki lapsena! (Meillä oli vain yksi kerros.)

violet kirjoitti...

Liivia: ei mokannut;-)

Olina: mäki oli oikeasti hauskaa siksikin, ettei siinä voinut tapahtua mitään kamalia (mitä äidit aina panikoi)...

Leena:No, sadetta riittää tässä maassa joten sadekuvia tulee varmaan lisääkin.

Scaredy-cat: samat sanat Ripley:stä!
Minulle tämä on myös ensimmäinen kerta kun asun usemmassa kuin yhdessä kerroksessa. Nyt tämän asunnon muoto on vielä niin hassu, että kerroksia on tavallaan 2,5 eli rappusia on ensin kahdet jotta päästään tasolle jossa on olohuone, poikien huone jne., sitten nuo kapeat raput joista pääsee makuuhuoneeseen ja parvekkeelle (ja joka siis toimi liukumäkenä.)
Jätkät ei ole onneksi tajunneet että paljon muhevammat vauhdit tulisi isoissa rapuissa...

pikkujutut kirjoitti...

Meillä,lapsena, ei ollut kerroksia, mutta isä kiskaisi välioven saranoiltaan ja se pöydän päälle ja laskettiin onnellisena pientä leveää liukumäkeä..:)

Mutta nuo isot portaat kuulostavat hurjan kivalta..