keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Kaksi asiaa


Kaksi uutta asiaa joihin en osaa suhtautua kiihkotta:

Asia nro 1.
Meillä on olohuoneessa nyt 6 kaiutinta, joista kaksi ulottuu minua rinnuksiin, kaksi lantiolle ja loput kaksi ovat pieniä. Ennen oli vain ne lantiolle tulevat, mutta eilisen jälkeen olohuone pieneni silmissä. Disco? Kotiteatteri?

Asia nro 2.
Tämäkin asia liittyy olohuoneeseen. Katto vuotaa, nimittäin. Ämpärit nurkassa. Tip, tip, tip, kuin sarjakuvissa. Eikö Aku Ankallakin aina katot vuoda?

Kun asiat menevät yli ymmärryksen tai muuten käy hermoon, on parasta tehdä nopeasti käsillään jotakin. Vaikka sitten järjestellä purkkeja tai leipoa sämpylöitä. Molempiakin, jos ymmärystä ei ala löytyä.

20 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Akuankka mullakin tulee aina vuotavista katoista ekana mieleen. Mutta vuotava katto on jotenkin romanttinen...vai?

Suuret ja suurehkotkin kaijuttimet saisivat minut varmasti noita-akaksi, joten otan osaa.
Mieheni, joka on alan miehiä, saa kokea aina suurta häpeää kun meillä on VAIN minikokoiset "leidivehkeet". Mulle on oikeasti ihan sama jos en nyt jokaista bassoa kuule. Miehelle tietysti ei.

Amsterdamin Riitta kirjoitti...

"Sadekausi" on tosiaan alkanut, täälläkin odotellaan jännityksellä että vuotaako katto ja mistä. Pari vuotta sitten katto alkoi vuotaa aamuyöstä suoraan sängyn päällä. Ei kivaa. Toivottavasti teidän katto korjataan pian! Parempaa säätä luvassa kuulema viikonlopun jälkeen..

Teille on siis ilmestynyt uusia "leluja" olohuoneeseen ;-)

Junika kirjoitti...

Käsillä tekeminen tuntuu toimivan aina. Minullakin tänään.

Vintage living kirjoitti...

Ja mulla menee hermot noihin keittiössä ja olkkarissa juokseviin hiiriin!!
Ihanat lattialaudat teillä, kaunis sävy. Ja sämpylät näyttää herkullisilta.

Inka kirjoitti...

Romanttista, vaan ei varmaan kovin käytännöllistä. Siis tuo vuotava katto. Tip tip.
Kaiuttimista en ymmärrä mitään. Mutta en näköjään katoistakaan.

minh kirjoitti...

Älä välitä, mun huoneessa on kolme paria kaiuttimia.

Minä leivon, kun olen hämmentynyt tai rakastunut. Miten sitä rakastuneena onkin joskus tullut leivottua mm. piimäkakku, porkkanakakku, kaurakeksejä ja sitruunainen juustokakku kaikki yhtenä ja samana päivänä!!??

Piimäkakku on muuten juuri nytkin tuloillaan, mutta vain siksi, että olen hämmentynyt ja taikinan kanssa touhuaminen jotenkin kiinnittää minut takaisin todellisuuteen.

Toinen käsillätekeminen, joka rauhoittaa ja antaa kosketuksen omaan itseen, on kuvien leikkely ja kollaasien sommittelu. Ihme juttu...
-minh

annaliisa kirjoitti...

Otan osaa vuotavan katon ärsytykseen!
Meillä on uusi talo, keväällä valmistunut. Tähän asti on ilmennyt vuotava SEINÄ, kylpyhuoneen pullistunut laattaseinä, hilseilevää maalia, huonosti liitettyjä putkia yms, yms... Mitähän täällä vielä muhii. Se korealaisesta ammattitaidosta.
Rupesi tekemään mieli sämpylää.

aino kirjoitti...

..mutta teillä näyttää olevan ihana leveistä laudoista tehty lattia!

Helinä kirjoitti...

Tippuuko se vesi noihin järjestettyihin purkkeihin? =D
Katto vuotaa meilläkin, enkä myöskään osaa suhtautua kiihkottomasti huonetta piirittäviin kaiuttimiin, mutta vielä enemmän kiihdyn johdoista joita ne vaativat toimiakseen.
Ja nurkassa pitää vielä olla jääkaapin kokoinen subbari! Argh!!

Savu kirjoitti...

Heh, vuotavaa olkkarin kattoa jännättiin täälläkin eilen! Mies etsi jo vuotokohtia ja siirteli huonekaluja, tuli nimittäin ensimmäinen ukkosmyrsky ja sade aikoihin. Varsinaisesta sadekaudesta ei voi vielä puhua. Piha on kyllä kuin isommankin myrskyn jäljiltä, vaikka pisaroita ei tullut nimeksikään. Hiekka pöllysi, samoin kuivat lehdet ja kukat. Ei muuta kuin haravan varteen...

Osanotto kajareista...ehkä niitä voi osin naamioida jotenkin?!

violet kirjoitti...

Liivia: eniten tuossa kattoasiassa harmittaa se, että saa taas odotella omistajaa/korjaajaa katsomaan/jotakin tekemään, eikä kukaan tule kun sanoo, tai sitten ravataan moneen kertaan jne.

Myönnän kyllä että nautin kovasti siitä miltä elokuvat ja musiikki noista kaiuttimista kuullostaa, mutta kun vievät niin pirusti tilaa.
Eli kiva että ovat mutten olisi ostanut.

Riitta: me huomattiin tuo kun istuttiin rauhassa sohvalla. Alkoi tulla sillain tippa sekunnissa ja lopulta noro vettä koko ajan.
Säätiedotusta katsellaan kovasti...

Junika: hyvä! Siis että toimi.

Vintage: meillä juoksee nyt vain jättikokoiset hämähäkit, jotka tulevat syksyllä lämpimään....Lankut on oikeasti kusen väriset, nyt näyttävät tuossa paremmilta.

Inka: niin, pitää siinä astia alla olla.ja onnkesi oltiin kotona eikä viikkoa lomalla;-)

Minh: noin se justiin. on: kiinnittää takaisin todellisuuteen.
Leikkelekirjoista samaa mieltä.

Annaliisa: täällä on kaikenlaista muutakin kuin tuo katto, mutta en viitsi katsella. Onneksi ei ole oma talo;-)

Aino: joo, auttaa se nyt edes vähän..

Helinä: ei noihin mahtuisi. Alla on muoviset keittiökulhot. Panin ensin metallisen, mutta jeesus sitä melua.

Savu; sadekausi...juuri eilen esikoinen sanoi että Afrikassapa on sellainen sadekausi! Että tää ei ole mitään mitä meillä on. Kkuten ei olekaan, sateen kannalta.

Ei kai naamiointi nyt onnistu. Tilansa ne ottaa maastokankaassakin...

pikkujutut kirjoitti...

Myotatuntoa taaltakin, saman ongelman kanssa painitaan, niin kaiuttimien kuin katonkin.

Meilla auttoi kun poistui asunnosta hetkeksi mutta normaalisti kasilla tekeminen on se parempi laake.Ja hienoja sampyloita sait aikaan. Hyva sina!

Elisa kirjoitti...

Sadetakki päälle tai sateenvarjot käyttöön! Eikö? =)

Minä leivon aina kun alkaa vähänkin tulla alakuloa tai väsyä. Saan kai siitä sämpylöiden- tai pullantuoksusta jotenkin energiaa. Mies aina ihmettelee miksi sä viimeisillä voimillasi väsäät noita, eikö kannattaisi mieluummin löhötä sohvalla. Mutta ei sitä voi.

violet kirjoitti...

Pikkujutut: taitavat siis olla maailmanlaajuisia ongelmia, katot ja kaiuttimet.
Panostan tänään asunnosta poistumiseen. Paskaakos täällä päivystän kun omistaja ei vastaa soittopyyntöihin tai meileihin, eikä ole edes rankkasadetta että tarvis ämpäriä vaihtaa yhtenään!

Elisa: sadetakkia olen etsiskellytkin, tosin ulkokäyttöön. En ole aikuistenkokoa vielä löytänyt. Yhtä vaikeaa oli Hollannissa. Ja molemmissa paikoissa tulee saavista vettä.

Merruli kirjoitti...

Meillä myös hifi-intoilija ja olohuone ei todellakaan näytä siltä, miltä se näyttäisi jos yksin päättäisin. Piuhaa, kaapelia ja erikokoisia kaiuttimia on mielestäni yli tarpeen. Mutta toki kyseessä on myös hifistelijäni koti. Ongelman voisi ratkaista suurella rahalla rakentamalla erillisen kotiteatterihuoneen, mutta niitä rahoja on turha odotella.
Leipominen, etenkin taikinan alustaminen on todellakin rauhoittavaa puuhaa.

minja kirjoitti...

Meillä on onneksi enää 2 kaijutinta. Aika mohkäleitä, mutta ihan neutraaleja harmaita. Ennen niitä oli 5 ja telineet semmosta mustaa "rautaa", yyh! Onneksi mieheni tajusi, että kerrostalossa niistä ei ole juuri hyötyä kun niin harvoin voi kunnolla kuunnella ja äänentoisto noissa kahdessakin on jo huippuluokkaa (+ että elokuvat katsotaan aina kuulokkeiden kanssa). Sitten vaivasi rahapulakin ja lootat saivat lähteä.

Otan osaa. Onneksi näpertely, tavaroiden siirtely ja muu käsillätekeminen auttaa aina!

Sanni kirjoitti...

Meillä ne toosat ovat elokuvahuoneessa. Vanhoissa kansakouluissa kun tilaa pisaa. Elokuvahuone onmuuten ihan levällään ja mies aina välillä mallailee niitä olkkariin. Saan aina hpulin, johdot ja ne tömsterit on ihan yök!

Ääni on toki mitä mainioin. Moulin Rouge ei ole Moulin Rouge ilman niitä. Tai ilmestyskirja nyt:n helikopterikohtaus :))

Minua pelottaa, että mies aikoo ostaa uudet??!!

Melita kirjoitti...

Hei Violet,
En halua työntää puukkoa haavaan, mutta meillä on olohuoneessa 14 tuuman tv (upea kuva)ja muovikassiin mahtuva kaiutinstereoviritys, josta tarvittaessa lähtee ääntä herättämään koko korttelin.
Ehkä ei mikään toteuttamisen arvoinen ajatus, mutta mitä jos päiväsaikaan sijoittaiset ne kaiuttimet niiden ämpärien paikalle vaikka tunniksi ??
Olen samaa mieltä - sämpylöiden leipominen auttaa lähes jokaiseen pahaan mieleen ja kutominen kanssa.

violet kirjoitti...

Merruli: ajattelen myös niin että mikä minä olen päättämään mitä mies saa omilla rahoillaan ostaa ja mitä ei. Ei hänkään puutu minun ostoksiini, vaikkei niissä ole aina päätä eikä häntää saati järjen hiventä. Eri asia olisi jos kaiuttimet aiheuttaisi vaikka sen, että niiden takia jäätäisiin ilman ruokaa;-)

Minja; kuulokkeilla minäkin usein kuuntelen. Äsken kuuntelin omia levyjäni noilla uusilla toosilla ja voi hitsi, myönnän että se on erilaista. KOVAA saattoi niillä vanhoillakin kuulla, mutta nyt hiljaisellakin äänellä erottuu sävyjä enemmän. (eihän tää mikään elinehto ole, mutta taidan alkaa tykätä noista).

Sanni; niin, voipi olla että meilläkin olisi asialle oma huone jos olisi tilaa.

Melita: enhän mie ny toisen omaisuutta ala tuhota...sentään...

Melita kirjoitti...

Hei vielä Violet,
Valitettavaa on, että kun kirjoittaa ihan tyhmän kommentin ei sitä saa enää pois.Sitten seuraavaksi rupeaa harkitsemaan että jos ei koskaan enää kirjoita kommenttia niin ei ainakaan tule mitään tyhmiä lähetettyä.
Anteeksi Violet tuo tyhmä kommenttini !