maanantai 19. tammikuuta 2009

Alkusoitto





Olen ollut koko viikonlopun kotona. Ei sentään, kävin eilen ostamassa lehden.
On tullut katseltua seiniä ja nurkkia paljon ja sillä silmällä. Keväisellä, uudistusta kaipaavalla silmällä.

Eilen tyhjensin yhden kirjahyllyn. Pinosin puolet pokkareista takan vasemmalle kulmalle ja loput oikealle. Kovakantiset tungin toiseen kirjahyllyyn odottamaan. Puhuimme väreistä ja sävyistä ja liikutuimme yksimielisyydestämme. Maalikauppaan emme valitettavasti vielä päässeet. Se olkoon seuraavan viikonlopun asia. Siihen asti voin hioa.

Minun armas nojatuolini ostettiin kun odotin esikoistamme. Kymmenisen vuotta tuossa on istuttu. Ei ihan aamusta iltaan, mutta paljon. Päällykset on irrotettu lukemattomat kerrat pesuun ja taas pantu puhtaina takaisin nöyrästi palvelemaan. Reikä oikeassa käsinojassa senkun kasvaa, mutta vieläkin tykkäisin tuon pitää. Katsotaan nyt.

Ei täällä kauheasti voi tehdä, enkä niin tekisikään. Seiniin, oviin ja lattiaan olemme luvanneet olla koskematta. Hyvin ne näin kelpaavatkin. Sen sijaan näitä pieniä asioita alkaa nyt tapahtua. Kirjahyllyjen maalaus olkoon ensimmäinen säkeistö.

24 kommenttia:

Black on White kirjoitti...

Minäkin olen katsellut kotiamme "sillä silmällä" ja pyytänyt lupaa aloittaa remontti.
Anomus on tullut bumerangina takaisin. Ehkä aloitin suostuttelun väärin:
"Haluaisin uudistaa olohuoneen seinät ja katon."
Nöyränä jatkan pienemmillä hommilla, josko keväämmällä sitten muut...
Iloista maanantaita!

violet kirjoitti...

Black on White: heh heh..olen iloinen ettei tämä ole meidän talo, että me emme kerta kaikkiaan saa tehdä isoja juttuja.
Muuten voisi tulla noita palautettuja anomuksia. Tiedän että muutaman pikkujutun uudistaminen tulee tekemään ihmeitä. Jo uuden maalin tuoksu uudistaa!

Suvi kirjoitti...

Hetkisitten aamupalaa syödessä katsoin keittiön seinää sillä silmällä. Tapetti on ollu yhdeltä seinältä jo lähes vuoden puoliks irrotettuna. Se näyttää niin kivalta että en ole sitä raaskinu kokonaan vielä irrottaa. Mutta ehkä nyt on uudistuksen aika.

Viivi kirjoitti...

Hei Violet.

Belgiasta muistui mieleeni, että vuokrataloista pois muuttaessa piti jokainen seinään tehty naulanreikä tai lattiaan kulunut viiru peittää ennen lähtöä.Muuten vuokranantaja sai periä jokaisesta asumisenjäljestä rahaa, jokaiselle naulanreiälle oli hinta määrättty.

Olin au-pairina ja isäntäperheeni suurin murhe oli ulkona olevien kivirappusten "lonksuttava" kivi, joka ennen muuttoa piti itse laastilla kiinnittää ettei tule liiaksi hintaa.

Siellä ei siis tunneta kait "asumisesta aiheutunutta kulumista", vai miten?

Omalaatuista ainakin, sanoisin. Kyllähän Suomessa sentään tauluja voi hyvällä omallatunnolla seinään laittaa eikä tarvitse edes lähtiessä reikiä peitellä (kai)Oma (vuokra)kotikin tuntuu jotenkin paljon omemmalta kun saa nauloja lyödä sinne minne tahtoo. Ja uskaltaa lyödä!

Mukavaa, innovatiivista viikkoa! Uuden tuoksu on ihana!

violet kirjoitti...

Suvi: Sen milloin on aika sitten vaan tietää. Jos tuntuu hyvältä antaa sen olla noin niin ei se kai vielä ole.

Viivi: Asialla on monta puolta.
Minusta on ylipäätään fiksua poismuuttaessaan pyrkiä jättämään asunto sellaiseen kuntoon kuin missä se oli. Toki asunto kuluu käytössä, mutta ihmisillä on niin monenlaisia tapoja elää, että vuokranantajien kannalta on ymmärrettävää että esim. takuuvuokrat ovat käytössä.

En tiedä onko Suomessa takuuvuokrakäytäntöä, mutta niin Ranskassa, Hollannissa kuin täälläkin joka ainoassa asunnossa on ollut takuuvuokra. Tavanomaisimmillaan kahden kk:n vuokra "pantiksi", jonka saa takaisin poismuuttaessaan jos hommat ovat kunnossa. Tähän mennessä ovat olleet, mutta ajatelkaapa niitä asukkaita, joiden jäljiltä asunnossa menee vaikka jotakin ihan suorastaan rikki, ja tulee kysymys korvauksesta.

Kyllä meillä aina taulut ovat seinissä olleet mutta aina olemme myös korjanneet jäljet. Aivan luonnollista, minusta. En itsekään haluaisi muuttaa paikkaan joka on jätetty huonoon kuntoon.

Sitten pitää ottaa huomioon se, että on ns. arvoasuntoja, yleensä vanhoja, joissa on yksityiskohtia joita ei noin vain edes nykymenetelmiä voi korjata entisen veroisiksi. Niistä on pidettävä hyvä huoli.

Me olemme itse suostuneet ennen tähän muuttoamme kolmannen osapuolen tekemään kuntokartoitukseen, jossa ihan kaikki yksityiskohdatkin on käyty läpi. Monista kohdista on valokuva tai ainakin kirjallinen selostus kunnosta. Olemme lukeneet nelisivuisen listan läpi ja olleet samaa mieltä.
Minusta tämä on hyvin selkeä juttu. Ei ole tarvetta tappeluun siitä mitä me olemme aiheuttaneet ja mikä oli ennen meitä.

Asuin missä hyvänsä joka on toisen omistamaa niin pyrin pitämään siitä huolen. Se on myös oman viihtyvyyden kannalta plussaa, minusta. En osaa ajatella että "tämä on vaan vuokrakämppä, anti mennä vaan".

Liivia kirjoitti...

Jännittävää. Ja toivottavasti näemme tuloksen! Paljasta nyt ees väri, jooko?

Linnea kirjoitti...

Minun oli pakko katsella kotia sillä silmällä syksyllä oikein kunnolla, nimittäin meillä oli vesivahinko - yläkerrasta tuli katon läpi vettä niskaan. Olo-ruokailuhuone piti tyhjentää kokonaan. Siinä samalla tuli siivottua kirjahyllykin perusteellisesti. Niin perusteellisesti, että 120 kirjaa jouti kierrätykseen (paljon kyllä jäi vielä hyllyynkin). Yllätyksekseni melkein kaikki menivät kirpparilla kaupaksi.
Veikkaan itsekseni, mihin väriin päädyt ;-) Kerron sitten, olinko oikeassa.

Junika kirjoitti...

Äääk. Kunpa voisikin olla kotona katselemassa nurkkia sillä silmällä! Tai ehkä sittekin on onneni, että en voi. Se keittiö edelleen saisi minut hermoraunioksi.

Jäi nyt vähän epäselväksi, että eikö siellä tunneta sellaista normaalia kulumista noiden vuokra-asuntojen suhteen? Eihän se normaliiin kulumiseen liittyvä voi mitenkään olla vuokralaisen taloudellinen riski, vaan sen riskin kantaa asunnon omistaja. Eikö? Toinen asia on tietenkin se, jos paikkoja hajotetaan ja jos ei kunnioiteta toisen omaisuutta. Mutta elämisestä jää jälki ja jo aikakin vaikuttaa siihen, että paikat alkavat rempsottamaan.

violet kirjoitti...

Liivia: joo, tulos esille kunhan homma on ohi!
Kuvailisin sävyä niin että harmaa, sellainen, vaalea, vanhahtava, ei matta, ei kiiltävä, semmonen hiukan satiininhohto saa olla...
Värikaupassa se sitten lopulta löytyy, mutta linjat on tuollaiset.

Linnea: olitko oikeassa värin suhteen...?
Oi kauhee jos kirjat menisivät pilalle! MEillähän tuli kans alkutalvesta reippaasti vettä sisään mutta alla ei onneksi ollut mitäqn.

violet kirjoitti...

Junika: totta kai tunnetaan se normaali kuluminen, mutta on se niinkin että aika paljon on omistajasta kiinni se mikä katsotaan miksikin.
Kyllä nämä normaalit taulut seinillä sun muut jutut tietysti sallitaan - vaikka eihän tässäkään asiassa voi puhua yleistäen, kaikkia tapauksia kattaen.
Eilen juuri tuli yhteen oveen harmittava lommo. Raskas huonekalu törmäsi siihen (siirrettiin) ja maali irtosi, tosin aika pieneltä alueelta. Nämä ovat juuri niitä vaurioita jotka minusta vuokralaisen pitää ilman muuta korjata pyytämättä. Jos tuo ovi on tuossa liki sata vuotta ollut niin minusta minun täytyy pitää siitä huolta. (Siksi kyllä harmittaa tuokin moka).

Kanerva kirjoitti...

Kevät kyllä saa mielen täyteen remonttiajatuksia. Pieniäkin.

On kyllä tosi kiva jos edellinen vuokralainen siivoaa jälkensä muuton jälkeen. Me paikkailtiin työhuoneen seiniä tosi paljon viikonloppuna. Siellä oli niitä koloja kamalasti!

outi kirjoitti...

onpa kivaa odottaa mitä "sillä silmäilystä" seuraa.. omaa kotia olen silmäillyt jo pidemmän aikaa. kun saisi nyt vaan raivattua pienelle remppailulle aikaa ja rahaa..

Vilijonkka kirjoitti...

Oi, tuohon samaan haluaisin minäkin ryhtyä. Alkaa toden teolla ärsyttää nämä vuokraemännän kalustevalinnat ja verhot erityisesti (ruusua, ruusunlehteä, ruusua..). Omat 60-luvun pöytäliinat näyttävät ihan pöljiltä niiden kanssa, enkä oikein viihdy tässä piperryksessä. Kunpa tietäisin mistä aloittaisin.

Vielä hetken kerään sisua ja sitten ryhdyn puuhaan.

violet kirjoitti...

Kanerva; joo, jos edes SIIVOAISI, niin juuri! Olen kyllä sellaisiinkin asuntoihin elämässäni muuttanut että huh huh lian määrää.

Outi: tähän meidän miniuudistukseen ei rahaa kyllä pahemmin taida mennä. Mitä nyt maaleihin menee eikä paljon ole, kun ei ole seinistä kyse.

Vilijonkka: miten mulle tulikin juuri mieleen edellinen asunto ja sen kokolattiamatto ja verhot...
olivat ne kyllä onneksi hyvin neutraalit ja olisi ne toki voinut panna kaappiin, mutta kun ei omiakaan ollut.

Inka kirjoitti...

Yhtenä päivänä innostuin kokeilemaan kirjahyllyn pintaan miltä vaalea maali siinä näyttää. Hyvältähän se näyttää, vaikka myös näyttää siltä, että maalia tarvitaan pinnalle kolme kerrosta. Iso työ edessä, mutta kyllä se nyt on tehtävä. Varsinkin kun se on jo valmiiksi siivottu. Ei enää muuta kuin tyhjennys ja maalaus.
Odotan innolla kuvia valmiista! Värinnekin kuulostaa hyvältä.

Viivi kirjoitti...

Voi ei, nyt kuulostin ihan raggarilta aamun kommentissani- toki siis täytyy vuokra-asunnosta huolta pitää ja jättää hyvään kuntoon lähtiessään! Ei sillä ole eroa onko oma vai vuokra.

Ja takuuvuokria peritään Suomessa kyllä. Se on hyvä. Tarkoitin lähinnä juuri tuota eroa sen suhteen että mikä saa kulua käytössä ja mikä ei. Ymmärsin että Belgiassa se oli juuri paljon tarkempaa, että nekin asiat jotka Suomessa laitetaan ns. asumisesta aiheutuvan kulumiseen, ei siellä näin ole.

Mutta ehkä olen ymmärtämyt väärin -se stressi, mikä vanhasta talosta pois muuttaessa isäntäperheellä oli, esim. kokolattiamattojen jynssääminen siihen kuntoon mitä se oli 10v sitten taloon muuttaessa ei ole helppoa, vaikka olisi asunut miten siististi.
Ehkä voi olla että mielikuva siitä millaista pitää olla lähtiessään, oli vahvempi kuin todellisuudessa olisi ollut.

Pöh, huonosti ilmaisin asiani joka tapauksessa.

violet kirjoitti...

Inka; niin, enpä tiedä minäkään montako kerrosta vaaditaan. Ainakin kaksi. Nuo ovat tuommoista tummaa puuta, mutta en tiedä miten paljon sävy vaalenee jo hiomisen jälkeen.

Viivi: huoli pois, en mää ainakaan raggarksi sua ajatellut;-)
Ei nämä yksinkertaisia asioita ole oli sitten vuokranantaja tai vuokralainen. Kovasti kun on tulkintajuttujakin. Että onko esim. vaalealle kokolattiamatolle kaatunut punaviini normaalia kulumista, elämän tuomaa patinaa vai yksinkertaisesti pilattu matto...
Ja sitten kun niitä vuokranantajia on niin monenlaisia...
Ehkä täällä on hiukan tiukempaa kuin Suomessa, mutta en kyllä edes osaa perustella miksi olisi. En ole Suomessa asunut vuokralla pitkään aikaan, eikä ihan oikeaa käsitystä asioista varmaan ole.

Linnea kirjoitti...

Et tainnut paljastaa väriä vielä... Vai menikö se minulta ohi? :-)

violet kirjoitti...

Linnea: taisihan se mennä;-) Tuossa se oli heti Junikan kommentin jälkeen.

Punamulta kirjoitti...

Aah,mulla on ollut jo kuukauden ajan hirveä hinku maalaamaan...

Meillä täällä odottelee se yksi peilisenkki virallistä väriä...alusväri valkoinen on maalattu viime kesänä. Täytyy odottaa vaan että tulee kesä, että maali kuivaa kunnolla. (Maalaus-/askartelupaikka on vanha autotalli, jossa talvella vain nimellislämpö päällä)

Lisäksi siellä niin kuuluisassa navetanvintissä odottelee kaksi ihan talonpoikaiskaapin "rämää". Ne olen myös päättänyt maalata. Ovat sen verran arvottomia.

Olisi myös kirjahylly ja vitriinikaappi, isältä perittyjä, ruskeita lakattuja. En pidä väristä, mutta tekisin niistä täysin arvottomat, toisin sanoen tuhoaisin ne jos maalaisin ne...

Eli en tee sitä ainakaan ihan vielä...

Laitathan kuvia sitten kun olet maalannut? Tunnen jo tuoksun...

Linnea kirjoitti...

Joo. :-) Olin värin suhteen oikeilla jäljillä. Hyvä, rauhallinen valinta kirjahyllyyn.

Merja kirjoitti...

Meillä ei ole laitettu vielä tauluja seinälle just noiden reikien takia. Mutta alan pikkuhiljaa kyllästyä paljaisiin seiniin ja alan kohta paukuttaa nauloja..

Jotenkin muuten arvasin että hyllystänne tulee harmaa ;-)

Killisilmä kirjoitti...

Minäkin olen suunnitellut tulevista pikku hyllyistäni harmaita. Saapa nähdä taittuuko niiden väri vielä johonkin muuhun suuntaan.

Mulla on nyt niin monta uudistusprojektia mielessä, etten edes muista kaikkia yhdellä kertaa. Vaikein saattaa olla eräs pöytä. Haluaisin ihan ehdottomasti maalata sen, mutta pöydän puisessa pinnassa on jokin kamala, ihan muovisen tuntuinen pintakäsittely. Suuri kysymys on, saanko sen pinnan poistettua ilman että alla oleva puu menee pilalle. Vähän koloja siihen saa toisaalta tullakin, ei siinä mitään.

violet kirjoitti...

Linnea: minä olen niin rauhallinen (köhköhköh)

Merja: joo, ei siihen kai paljon matematiikkaa tarvita että sen harmaan arvaa..mutta hyvin arvattu silti!

Killisilmä: tuo taitaa olla niitä juttuja jotka saa tietää vain kokeilemalla - ja ehkä siten pilaamalla.