sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

Tartelettes au citron




Sitruunasta on moneksi.
Niin moniin ruokiin tärkeäksi aineosaksi tai vain pisteeksi kaiken päälle, karheille kyynärpäille avuksi, tukalle kirkastukseksi, teehen piristykseksi....
Sitruunaa suihkugeeleissä, parfyymeissä, voiteissa,salaatinkastikkeissa, marmeladina ja sitruunaa kalalta haiseville sormille.

Oikeastaan ihme etten ole ennen tehnyt sitruunatorttua vaikka siitä pidän kovasti!
Päädyin tekemään pieniä leivoksia mutta saman voi tehdä isoon vuokaankin.

Pohja on muropohja:
250 g jauhoja
125 g voita
hiukan suolaa
yksi kananmuna
hiukan vettä

Nypi kaikki sekaisin ja muovaa taikinapallo kylmään kovettumaan ainakin puoleksi tunniksi.

Levitä taikina vuokaan/vuokiin ja paista kypsäksi.

Täyte:
1 dl vastapuristettua sitruunamehua
100 g voita
100 g sokeria
3 kananmunaa (tai 2 jos ovat kovin suuria)

Kaikki aineet kananmunia lukuunottamatta kattilaan. Sekoittele kunnes muuttuu nesteeksi ja alkaa hiukan kiehua. Sillä aikaa sekoita kananmunat hyvin, lisää kuumaan seokseen ja koko ajan vatkaten anna kiehua kunnes neste alkaa jähmettyä. Sitten annostele täyte vuokaan/vuokiin, anna jähmettyä, laita jääkaappiin ja säilytä leivonnaiset siellä.

Maistuvat tosi raikkailta kylminä!

24 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Rakastan sitruunapiirakkaa! Vesi herahti kielelle.

Bullukat kirjoitti...

Onpas raikkaan ja ihanan näköistä.

Taru kirjoitti...

Kaunista! Minä olen usein tehnyt sitruunatorttua johon täytteeksi tulee (kuohu)kermaa, munia ja sitruunamehua. Hyvää sekin!

Sooloilija kirjoitti...

Ihana! Teit aiemmin niitä suklaapiirakoita ja nyt sitten oli sitruunapiirakoiden vuoro!

Minä teen joskus sellaista sitruuna-marenkipiirakkaa. Sekin on ihanaa!

Nuttula kirjoitti...

Rakastan sitruunaa, sekä ruuassa että tuoksuna! Meillä mies tekee joskus sitruunakiisseliä, joka on erityisen ihanaa lämpimänä, kylmänä se ei maistu samalta. Täytyy tehdä sitruunapiirakkaa mahdollisimman pian, kiitos ohjeesta!

Ulla kirjoitti...

Noita on pakko kokeilla, minä rakastan sitruunaa!

Anonyymi kirjoitti...

Ai-ai..ihanan keväisien värisiä ja sopivan kirpakan näköisiä..

Huomenna olis yövieraita tulollaan ja juuri mietiskelin, mitä leipoisin. Harkitsin porkkanapiirakkaa, mutta tämäkin olis hyvä!
Alkoi vaan kummasti itsellä tehdä mieli ;)

Mutta mikä on paistolämpötila ja aika?
En tahtoisi käräyttää pilalle tuollaista herkkua!

t.talvihalla

Vilijonkka kirjoitti...

Kiitos reseptistä! Jospa vaikka ylittäisin itseni ja yllättäisin esikoisen jonka ehdoton leivoslemppari sitruuna on.

mizyéna kirjoitti...

Näin helppoja reseptiä pitää kyllä kokeilla!

Liivia kirjoitti...

Voi kun tuli ikävä kaasuhellaa. Eikä yhtään hullummalta kuullosta eikä näytä nuo leivonnaisetkaan.

Sitruuna kuuluu jokapäiväiseen valiooni. Laitamme sitä useinmiten ruokaan.
Mies juo joka aamu puristetun situunan sellaisenaan.

Mutta hampaille sitruuna ei kuulemma ole hyväksi, kuluttaa kiillettä.

Virkattu lintu kirjoitti...

Nam! Hyviltä näyttävät.

Sitruunasta on kyllä moneksi. Se on kaunis ja hieno ihan vain katsellakin. Erityisesti keväällä tekee mieli syödä jotain sitruunaista.

Riikka T kirjoitti...

Sitruunatorttu on yksi suosikeistani. Laitan vielä marenkivaahdon sitruunatäytteen päälle.

Merja kirjoitti...

No nymmä keksin mitä tehdä lopuille sitruunoille jotka vielä puussa kellottavat kypsinä..

violet kirjoitti...

Minna: tuo oli hyvää, pakko myöntää.

Bullukat; raikasta, ei makeaa.

Elisa:...ja kaunista, vaikkei söiskään.

Sooloilija: joo, se marenkipäällys on vähän niinkuin lisä vielä. Itse en tykkää marengista.

Nuttula: Sitruunakiiisseli...olenkohan koskaan tehnyt...kiitos vinkistä.

Ulla: kokeile!

Talvihalla: jaaha, mitähän tuohon sanoisi paistolämpötilaksi sun muuta?
En katso aikaa ikinä, katson mitä uunissa tapahtuu. Netistä löytyy varmaan suomenkielisiäkin ohjeita aikojen kanssa ellei uskalla luottaa silmään. Lämpö taisi olla 180.

Vilijonkka: ylitä itsesi, anti mennä!

Mizyena: joo ei nuo vaikeita ole. Ryhtymisestä se on kiinni.

Liivia: kaasuhella on ehdoton juttu. Kyllä vaan.
Miehelläsi on hyvä aamunaloitus.

Paperisydän; moni elintarvike on kaunis myös katsella. Sitruunassa on väri, muoto ja kaikki aivan paikallaan.

RiikkaT; ehkä joskus voisin kokeilla marengilla...vieraiden iloksi tai jotain kun en itse siitä tykkää.

Merja: niin kun teillä ei tarvi ees kaupasta hakea...oih ja voih!
Nappaa sitruunat ja leivo. Ihana ajatuskin.

M'man kirjoitti...

Sitruunaa ja ihan vahan sokeria letun valiin... en parempaa tieda. ;))

Elsbet kirjoitti...

Ihania pikkuaurinkoja! Miltähän maistuisi vaikka limestä tehtynä..

Punamulta kirjoitti...

Tuollaista täytyy kokeilla. En ole ikinä vastaavaa vielä kokeillutkaan.

Laitan sen minun reseptikirjaani. Nykyään keräilen vain kokeilemisen arvoisia reseptejä, en ihan mitä vaan...

Sitruuna ja puolukka. Siinä kaksi aikamoista herkkua. Nam!

outi kirjoitti...

aijjai kun näyttää ja kuulostaa hyvältä! en oo ikinä kokeillut tuommosta mutta nytpä kuule sen taidan tehdä. ja pohja vaikuttaa siltä että se onnistuisi myös kaasuuunissa. meillä kun on myös kaasulla toimiva keittiö, ja jostain syystä kaikki semmonen minkä pitäis kohota, lässähtää tuolla..

pikkujutut kirjoitti...

Muitin juuri mita etsin viime reissulta paakaupungista-noita vuokia.Silloin meinaan en muistanut mita etsin..

Suklaiden lisaksi kokeiltava nyt siis naitakin. Meilla muuten tuoksuu ks.puiden kukat juuri nyt.

Epävirallinen mielikuvitusystävä kirjoitti...

Mmm...melkein maistaa suussaan nuo makeat herkut. Mutta erityisesti ihastelin tuota punakaalibloggausta, taas kerran ihan jälkijunassa. Naulaan kantaan osuit hitaudesta ja tekemisestä puhuessasi - juuri noin minä ajattelen.
Elän kyllä sitten valitettavsti ihan toisin.

Rouva Nordman kirjoitti...

Nam nam nam nam nam nam! Ihanan näköisiä, hienot leivosvuoat!!

Prisca kirjoitti...

Voih...Sitruunapiirakka on bravuurini -ranskalainen sellainen.Suomessa usein sitruunatäyte on liian laimeaa tai sitten esanssista.
Minä laitan vielä marenkikurrutuksenkin ...

Jonna kirjoitti...

Mahtaa olla hyvää. Maistuisi varmaan aamuteen kaverinakin aika hyvin.

Minä söin sitruunoita koko ajan silloin, kun odotin esikoista.

violet kirjoitti...

M’man: mun mies tekee noin myös.

Elsbet: mikä ettei, maistuisi varmaan kivalta.

Punamulta; sitruuna ja puolukka...niin erilaisia mutta niin saman tyyppisiä kuitenkin.

Outi: tuon pohjan ei ole tarkoitus kohota. Muropohja, rapea ja mielellään hyvin ohut, tosin makuasioita nuokin. Minä kaulitsin taikinin niin ohueksi kuin pystyin. Näin vuokiin tuli enemmän täytettä kuin pohjaa;-)

Pikkujutut: mietin olenko koskaan nqhnyt sitruunapuita kukassa...en ole tainnut.

Epävirallinen; nämä leivonnaiset eivät ole erityisen makeita vaan just sellasia ihanan happamia, raikkaita. Pohjan voi toki tehdä makeaksi, tuo ei ole.

Niin, on minullakin paljon asioita joista ajattelen toisin kuin sitten itse toimin. Aina ei voi, vaikka haluaisi...

Katilein: joo, nuo ovat kivan näköisiäkin.

Aurinko ja kuu: ehdottomasti ei saa olla sellanen hailu tuo täyte!
Ranskassa sitruunapiirakka onkin yleinen juttu. Pistin hakusanaksi tarte au citron ja johan google repes! Myös tartelette au citron antaa lähes yhtä paljon ohjeita. Marengilla ja ilman;-)

Kanerva: köhöm...onks sulla joku näköpuhelin siinä?;-) Syön nimittäin tässä JUURI yhtä leivosta.