perjantai 3. huhtikuuta 2009

Kouluruokaa


Verovaroin kustannettua kouluruokaa on Suomessa tarjottu jo vuodesta 1948. Omia muistoja minulla on kouluruuasta seitsemänkymmentäluvun puolivälistä alkaen. Olihan siellä monenlaista "yök, en syö" -ruokaa, mutta muistini mukaan suurimmaksi osaksi aivan maistuvaa murkinaa.
Ainakaan mitään elinikäistä traumaa ei ole jäänyt - edes niistä perunoista.

Tutustuin kouluruokaan jonkun aikaa myös opetusharjoitteluni yhteydessä 90-luvun puolivälissä. Silloin eroksi aikaisempaan huomasin sen, että ruoka haettiinkin itse, oltiin kuin ravintolassa. Korvia viiltävä melu sen sijaan ei ollut muuttunut. On se kumma ettei sille muka voi mitään.

Syömiselle oli aikaa vain noin 20 min. Lapsena en muista sen haitanneen, mutta aikuisena sen tajusin. Eihän tuo aika voi riittää ruuan hakemiseen ja rauhalliseen syömiseen - etenkään kun ruokailun väitetään monissa kouluissa olevan myös "tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä".
Ja muka ruokapöytätapojakin opitaan samalla.

Nettilehdistä luen aina silloin tällöin että kouluruokailusta nipistetään määrärahoja monissa kunnissa. Ihan hiljan luin jostakin blogista että lapselle on pantava eväät mukaan kun koulusta saatu ruoka on niin heppoinen.

Haluaisin kuulla teiltä eri puolilta Suomea miten lastenne kouluissa on kouluruokailun laita. Olisi kiva saada vaikka viikon ruokalista tai ainakin jotakin esimerkkejä. Kuulisin myös mieluusti mielipiteitänne (mahdollisesta) maksulliseen ruokailuun siirtymisestä.

Laitan tähän poikiemme viime viikon ruokalistan jos jotakuta kiinnostaa. (Nämä ruuat ovat maternelle (3-6 v) luokille ja siitä muutama vuosi ylöspäin. Vanhemmille oppilaille aavistuksen verran eri menu.) Keskiviikko on lyhyt päivä (11.30 asti) jolloin ei ole ruokaa ollenkaan.

Maanantai
Peruna-purjokeitto
Kanafile sinappikastikkeessa
Vihannespaistos tai keitetyt perunat
Juusto
Tiistai
Tomaattisalaatti
Peruna-jauhelihavuoka
Fenkolipaistos tomaattikuutioiden kera
Hedelmärahka
Torstai
Kurkkusalaatti tsatsikin kanssa
Moussaka
Viinirypäleitä
Perjantai
Taboulé
Lohta espanjalaiseen tapaan
Pinaattia kermassa tai keitetyt perunat
Hedelmäsalaatti

Taustatietona:
Kyseessä on siis ranskalainen koulu täällä Belgiassa. Koulu on yksityinen ja ruuasta maksetaan lukukausimaksun lisäksi 784 €/vuosi.

59 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Meillä täällä Oulussa on kohtalaisen hyvät ruuat koulussa. Ja ilmaista on. Ihan vielä ei näy lama, vaikka siitä on puhuttu, että 'kalapuikkolinjalle' oltaisiin menossa..

Meidän tytöt ei aina muista kertoa mitä koulussa oli ruokana, enkä aina muista kysyä.. Silloin kun on ollut hyvää ruokaa, nuorempi sanoo, että 'otin kaks isoa annosta'. Silloin se on yleensä ollut lohikeittoa tai lasagnea.

Aina on salaattia/raastetta sekä leipää pehmeänä ja kovana. Joskus on jälkiruokaakin..
Tämän tarkempaa listaa en osaa tähän hätään antaa.

violet kirjoitti...

Sooloilija: Tampereen kaupungin sivuilta löysin kouluruokalistankin. En sitten tiedä tarkoittaako se että koko kaupungin kouluissa on sama ruoka. Ehkä ainakin pieniä eroja kouluittain on (?).
Muistan kun joskus näin summan millä kouluruoka piti tehdä. Ihmettelin kun tarjottiin silti jotakin joka minusta oli kalliimpaa kuin joku terveellisempi vaihtoehto. Perusteltiin "ei ne kumminkaan syö". Ja sitten oli kai niitä kalapuikkoja.

Lissu kirjoitti...

Mikä ruokalista! Ihan kuin ravintolassa. Omat ensi muistoni ovat 50-luvun alusta: leipä ja maitopullo kotoa ja perunoita/hernekeittoa/velliä jne koulusta. Eipä ollut silloin valittamista. Ei ollut vertailukohdetta. Kotona syötiin samoja ruokia kuin koulussa, mitä nyt välillä isän pyytämää metsän ja veden riistaa. Puolukoita poimittiin kouluunkin vietäväksi. Lähes neljän vuosikymmenen ajan kouluruokaa nyt syötyäni en edelläänkään voi siitä valittaa: lämmin ruoka, salaatti, leipä, levite ja juoma koulun puolesta. Lisäksi tarjolla on useita annoksia eri lailla allergisille ruokailijoille. Mutta sitä minä ihmettelen, kuinka nykyajan keittiöhenkilökunta taikoo tällaiset ruoat mitättömillä määrärahoilla, jopa alle euron/ruokailija, kuin myös sitä, ettei ruoka maistu nirsoimmille. Mitähän tapahtuisi, jos ruokailu olisikin maksullista? Lissu

Matroskin kirjoitti...

Minä tykkäsin kouluruuasta. Ja yliopistoruuasta varsinkin. Käyn vieläkin joskus yliopistolla syömässä. Nykyisestä kouluruuasta en osaa sanoa, mutta ainakin lasteni kunnallisessa päiväkodissa on tosi hyvät ruuat. Oma keittäjä valmistaa ne, leipoo ehtiessään myös sämpylöitä. Runebergin päiväksi keittäjä leipoi tortut. Kateeksi käy.

Muistan että koulussa kanapyörykät oli ainut ruoka, josta en ollut intona. Ne muistuttivat liikaa pyöryköitä, joita pikkusisko pyöräytteli pottaansa :)

Anonyymi kirjoitti...

Huhtikuisia ruokaterveisiä

Tampereen Timjami Osuuskunta valmistaa lastemme kouluruuan ja keveältä vaikuttaa, vai mitä.

RUOKALISTA 6. - 9.4.2009

MA 6.4.
Juureskiusausta VL,G,K
 
TI 7.4.
Kalakeittoa seistä ja kirjolohesta L,M,G,K
tuoretta leipää
Tomaattikeittoa L,K

KE 8.4. 
OSUUSKUNNAN 2-VUOTISJUHLAT:
YLLÄTYSJÄLKKÄRI, KILPAILU YM.
Lammaspyöryköitä L
valkosipuliperunoita VL,G,K
minttuhyytelöä
Kasviskroketteja L,M,G,K
                                                            
TO 9.4.
Kurkuma-broilerkastiketta L,M,K
keitettyä ohraa L,M,K
Kasvis-linssitäytteiset paprikat L,G,K
kermaviilikastiketta VL,G,K                             

PE 10.4.
Iloista Pääsiästä !!
 

RUOKALISTA 14. - 17.4.2009
Viimeksi päivitetty (27.03.2009 13:42)

 
MA 13.4.
Toinen Pääsiäispäivä



TI 14.4.

Luomuspelt-mannapuuroa VL,K

hilloa, hedelmä
 
KE 15.4.

Jauheliha-perunasoselaatikkoa L,G,K

Soijarouhe-perunasoselaatikkoa L,M,G,K 



TO 16.4.

Uunisilakoita L,M,G,K

keitettyjä perunoita 

kermaviili-tillikastiketta VL,G,K

Kasvispiirakkaa, tofua L
 
PE 17.4.

Nakkistoganoffia L,M,K

keitettyä pastaa

Tofunakkistroganoffia L,M,K




VL=vähälaktoosinen 
L=laktoositon

M=maidoton 
G=gluteeniton 
K=kananmunaton



---------

Hintatietoja:
Lukukaudet+ruokailut kahdelta saman perheen lapselta steinerkoulussa on nippanappa 400 euroa vuodessa.


Hienoa koulumme keittäjien ammattitaidossa on hankkia ruoka-aineet Pirkanmaalaisilta luomuviljelijöiltä ja valmistaa pääosin kasvisruokaa.
Kiitettävää on myös eri allergioiden huomioiminen.

Pitkillä välitunneilla kauppaa tehdään lisäksi kahvilla/teellä, tuoreilla viinereillä ja munkeilla. Viikkorahaa kuluu jokunen euro, jos omat eväät jäävät tekemättä.

Desibelitaso taitaa nousta kaikkialla aivan yhtä kovaksi, kolinaa, kilinää ja loputonta pajatusta...

Onneksi viikonloppuina ja juhlapyhinä koetaan yhdessä toisenlaisia makuja ja tunnelmia.

violet kirjoitti...

Lissu: mitä tarkoitat tuolla ravintola-viittauksella? Pitää muistaa ottaa huomioon myös tämä "maassa maan tavalla" -pointti. Ranskalainen ateria pitää sisällään alkuruuan, pääruuan, lisukkeet ja jälkiruuan. Voi sanoa aina.
Mitä tulee ruokien nimiin niin kaikkihan me tiedämme että eksoottinen nimi ei kerro vielä mitään;-)

Niin, mitä tapahtuisi jos ruokailu olisi maksullista? Ei se ilmaista nytkään ole, mutta jos maksettaisiin vaikka 20 euroa per lapsi viikossa. Se olisi neljä euroa päivässä.

Matroskin: muistan tykänneeni kovasti yliopistoruuasta!

Anonyymi: kiitos Steiner-koulun esimerkistä. Tässä pitää ottaa tietysti koulun linja huomioon kun katsoo ruokia. Ja se kanssa, että koulu on yksityinen. Saako se kunnan tukea, sitä en tiedä.

Anonyymi kirjoitti...

Saarijärven Tarvaalan kyläkoulussa lounas valmistetaan koulun omassa keittiössä koulun keittäjän toimesta, joka leipoo jopa leipää keittopäivinä. Muutenkin ravitsemusasiat terveellä pohjalla, lapset poimivat läheisestä metsästä marjoja, joita sitten talven aikana syödään piirakoina, rahkoina ym. Kertaakaan lapset eivät ole sanoneet ,että ruoka ei ole maistunut. Hirveän kiitollinen olen tälläisestä nykymaailmassa.

Lissu kirjoitti...

Olet oikeassa: kulttuurien ruokailulistat ovat kovin erilaisia. Alkuun söin Italiassa itsensi ähkyyn jo alkupalojen pastan aikana. Sittenhän tuli vielä lihaa/kalaa, salaattia, jälkiruokaa jne. Eikä ruoan nimi todellakaan kerro sen sisältöä. Niillä ehkä koristellaan todellisuutta. Lissu

violet kirjoitti...

Anonyymi: kouluja ja lapsia on monenlaisia mutta teillä tuntuu olevan siellä asiat oikein tyydyttävällä tolalla!

Lissu; Italia-efekti on tuttu mullekin;-) Ehkä nimillä koristellaankin, mutta toki vieras nimi on eksoottinen ihan jo siksi, ettei tiedä mitä ruoka pitää sisällään. VAi mitä voi ajatella vaikka "mämmi" -nimisestä ruuasta? Siis siitä nimestä. Ei paljon mitään.

mizyéna kirjoitti...

Meillä täällä pohjois-afrikassa ei valtion kouluissa saa minkäänlaista ruokaa vaan lapsilla on kahden tunnin ruokis, jolloin käyvät kotona syömässä.

Yksityiskoulussa ruoasta maksetaan erikseen lukukausimaksun päälle. Vaihtoehtona on viedä oma lounas mikä lämmitetään koulun ravintolassa tai mennä kotiin syömään.

Kouluruoka on ollut paikallista kotiruokaa vaihtelevasti ja monipuolisesti siten, että joka viikko on kanaa, kalaa, lihaa ja kasvista. Pastaa, perunaa, riisiä ja couscousia sekä keittoruokaa. Jokaiseen ateriaan kuuluu lisäksi salaatti sekä jälkiruoaksi kauden hedelmiä ja jogrutti.

Ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Hinta-laatu suhde kohdallaan ja mikä parasta ruoka on puhdasta kunnon kotiruokaa eikä mitään roskaruokaa tai epäpuhtaasti käsiteltyä mikä voisi hyvin olla mahdollista näissä maissa.

Lissu kirjoitti...

Entäpä mitä tapahtuu, kun italialainen (tai joku muu ulkomainen) ystävä sitten saa mämmiannoksen eteensä? Suostuuko herkkua maistamaan? Lissu

Maiju kirjoitti...

Olen tehnyt Helsingissä opiskeluvuosien aikana paljon sijaisuuksia ja tutustunut samalla kouluruokiin. Yleisesti ottaen kouluissa saa älyttömän hyvää ruokaa. Kasvisruokailijoille on vaihtoehtoja samoin kuin muille erikoissyöjille. Omiin kouluaikoihin verrattuna raasteet/salaatit on monipuolisempia. Koulunäkkärin lisäksi useimmiten on tarjolla myös oikeaa leipää, joskus vaaleaa joskus tummaa. Ruoka on perusruokaa, jolla nälkä lähtee varmasti. Itse tosin olen aina ollut lähes kaikkiruokainen ja tyytyväinen saamaani. Suomessa kouluruokailun ilmaisuus on uskomaton systeemi, josta on pidettävä kiinni - systeemi toimii vaikka kuinka puhuttaisiin muuta. Nykyään lähes kaikilla kouluilla tarjotaan jollain iltapäivän välitunnilla pientä maksullista välipalaa.

Kuulin, että eräässä espoolaisessa koulussa on sijoitettu desibelimittari koulun ruokalaan! Kun mittari värähtää punaiselle, tietävät oppilaat että melutasoa on laskettava :)

Anonyymi kirjoitti...

Olen työskennellyt useissa päiväkodeissa pääkaupunkiseudun eri kaupungeissa ja kokemukseni mukaan ruuan laadussa on todella suuria päiväkotikohtaisia eroja.
Suurin erottava tekijä tuntuisi olevan, valmistetaanko ruoka omassa keittiössä vai tuleeko se keskuskeittiöltä. Voisi olettaa, että koulumaailmassa pätisi samansuuntainen sääntö...

Pienten, omien keittiöiden ruoka on useimmiten hyvää ja jotenkin sydämellä tehtyä :)

Keskuskeittöiden ruuasta ei voi aina samaa sanoa.
Eräässä päiväkodissa, joka muuten oli tosi mukava, minäkin nyrpistelin nenääni ruuille (vaikken todellakan nirso ole ;)
Ruoka tuli Helsingin ruokatehtaalta ja tuo keittiön nimikin kertoo mielestäni paljon.
Usein tarjolla oli laihaa mautonta soppaa, jossa killui muutama pala jotain.. tai valjua riisiä, jonka seassa oli harvakseltaan herne-maissi-paprikaa (mausteena vain suola) ...vatsaansa ei meinannut täytetyksi saada.
Säälitti ihan oikeasti kauhoa noita ruokia lasten lautasille. Ne olivat kyllä rehellisesti sanottuna aika kamalia ja varmasti kaukana nykypäivän lasten ruokatottumuksista.
Vastaavanlaisita ruuista on aivan mahdotonta enää säästää kustannuksia.

Parasta ruokaa olen syönyt päiväkodissa, jossa oli thaimaalainen kokki, joka teki paikanpäällä oman kulttuurinsa tyylisiä kasvisruokia.
Muu ruoka tuotiin keskuskeittiöltä, se oli sitä turvallista peruskamaa. Arvatkaa vain, kuinka moni työntekijöistä oli siirtynyt kasvisruokaan :):)
-säde

violet kirjoitti...

Mizyena: hyvältä kuullostaa teillä.
Unohdin mainita että meillä tuo ruokatunti kestään jonkun verran yli tunnin ja toki voi mennä kotiin syömään jos sattuu asumaan niin että ehtii tai sitten voi valita sellaisen vaihtoehdon, että menee omilla eväillä joka päivä.

Lissu; jotkut maistaa, jotkut ei. Ymmärrän molempia.

Maiju; haluan korostaa ettei tämän kirjoitukseni tarkoitus ollut väittää että suomalainen kouluruoka olisi huonoa. Haluaisin vain luoda itselleni jonkun mielikuvan siitä mitä kouluruokailu Suomessa nykyään on koska en tiedä.
Miten on, ovatko lehtien kirjoitukset sitten aivan skandaalihakuisia ja perättömiä vai mistä ne poikivat?
Entä onko totta että kaikissa koulussa ei saa ottaa lisää niin paljon kuin haluaa (olen kuullut tästä)?

Tanja kirjoitti...

Lissu, minä saan pääsiäiseksi vieraan italiasta ja meinaan tarjota mämmiä. Jännityksellä odotan... On ihan mahtava suunnitella ruokalistaa, kun on herkkusuu tulossa kylään! Mutta tästä minun ei pitänyt hiiskahtaakaan täällä blogimaailmassa :) Tää vaan lipsahti.

aurinko kirjoitti...

ohoh.
taalla aiti joka ei ole koskaan voinut lahettaa lapsia kouluun niin etta en olisi laittanut evaita mukaan.
valipala ja lounas kertaa kaksi joka aamu mukaan.
ruoan voisi ostaa koulusta mutta se on ala-arvoista tyyliin ranskalaisia ja hampurilaisia.
ruoka maksaisi 1.50 euroa per ateria. meilla maksaa koulu 16 000euroa vuodessa molemmista lapsista yhteensa. itse maksetaan ja siihen ei kuulu ruoat, retket, koulupuvut jne.
singapore

violet kirjoitti...

Tanja; en ole nähnyt muille ei-suomalaisille mämmiä tarjottavan kuin omalle miehelleni. Tämä nauroi ulkonäköä mutta maistoi eikä pitänyt mitenkään erityisenä suuntaan tai toiseen. Ei häneen ole oikeastaan mitään suurempaa (negatiivista) vaikutusta tehnyt muu kuin maksalaatikko.

Aurinko: Hollannissa tein molemmille eväät joka päivä koska maan tavan mukaan lounas on yleensä voileipälounas ja myös ranskalainen koulu noudatti siellä tuota. Olen kuullut että vanhempien runsaan painostuksen myötä koulu muuttaisi (olisi jo muuttanut?) linjaansa.

Haarukka kirjoitti...

Kiinnostava aihe! Täällä kommentoidaan sitä myös: http://marjapuuro.blogspot.com/2009/03/kuntapaattaja-napit-irti-koululaisen.html

Paevi kirjoitti...

Meillä laitetaan iso pino voileipiä kolmena päivänä viikossa kahdelle koululaiselle, tummaa leipää kolme viipaletta molemmille mukaan, mehua juotavaksi. Aamupäivän tauolle hedelmää: neidille omppua ja pojalle joko päärynää tai kiiviä.
Lounastauko on tunnin; lapsilla on puoli tuntia aikaa syödä ja sen jälkeen menevät ulos. Lapsen saa hakea myös kotiin syömään. Siitä että lapsi jaa koululle lounaan ajaksi pitää maksaa 114e/vuosi, en kyllä tarkkaan sanoen tiedä mihin tuo summa kuluu, ehkä valvojien palkkoihin sillä ulkoleikin ajan valvojat eivät ole opettajia.
Hollannissa siis näin .

Matroskin kirjoitti...

Nykyäänhän kaikki tsiljoonat allergiatkin vaikuttavat kouluruokailuun.

Yliopistolla oli kerran meksikonpataa, jossa oli kamalasti oliiveja. Tietääkseni oliiveja ei kuitenkaan meksikossa käytetä.

outi kirjoitti...

ihana tuo ensimmäisen kuvan kalastaja! ootko se sä pienenä?
20 minuuttia on kyllä naurettava aika ruokailuun. muistan että piti aina hotkia että ehti vielä välitunnillekin. sitten ihmetellään kun meillä ruokailukulttuuri on mitä on..
vierailin pari vuotta sitten italialaisissa kouluissa ja oli mahtava huomata miten ihan perusruokailusta saatiin mukava hetki, oli 3 ruokalajia, hyvin aikaa nauttia yhdessä ja jutella..
ps. tilliliha muuten poistui koulujen ruokalistoilta. sitkeästi sitä siellä pidettiinkin vuosikymmenten ajan, vaikkei siitä kai kukaan tykännyt?

Anonyymi kirjoitti...

Koulurokailu Suomessa alkoi kyllä jo 1944 (ainakin Tampereella). Ruuat olivat etupäässä lusikkaruokia, keittoja, puuroja ja vellejä, mutta ah niin hyviä.

violet kirjoitti...

Haarukka: kävin katsomassa ko. blogia ja oli kiinnostava kirjoitus. Siellä oli muitakin hyviä. Ei vain ole mitään keskustelua syntynyt.

Paevi: meillä tuosta omien eväiden syömisestä maksetaan 50 € vuodessa. Se on hyvin harvan valinta kuitenkin.

Matroskin: olipahan meksikolaista!

Outi: olen se minä. Saan varmaan supersaaliin juuri.
Se oikein legendaksi muodostunut tilliliha on kyllä muistissa minullakin, muttei se ollut mielestäni pahin kouluruoka.

Anonyymi: opetushallituksen sivuilla onkin hyvä artikkeli kouluruokailun alkuajoista Suomessa.
http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,80303,
50500,80317
Siellä sanotaan mm.
"Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta ja siihen sallittiin viiden vuoden siirtymäaika. Vuotta 1948 pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena."
- mutta ei sunkaan tämä vuosiluku ole tässä aiheessa se tärkein asia?

Miia-Rebekka kirjoitti...

Lapset eivät vielä käy koulua, mutta haluan kertoa omasta kouluruokailusta kauppaoppilaitoksessa. Vuosi oli 2001-2005 ja täytyy sanoa, että meillä oli aivan mahtavaa ruokaa!

Ruoka valmistettiin omassa pienessä kauppaoppilaitoksessa. Emäntä sai itse suunnitella ruokalistat, kunhan pysyttiin budjetissa. Joka viikko tarjottiin lihaa, kalaa, kanaa sekä keittoruoka. Lisäksi meillä oli esim. meksikolaisen, italialaisen ja venäläisen ruoan päivä, eli tavallisten ruokien (kalakeitto, makaronilaatikko, perunat ja kastike...) lisäksi saatiin vaihtelun vuoksi myös esim. tacoja, borssikeittoa jne.

Ruoka oli aina todella maittavaa. En muista montaakaan ruokaa, joista en olisi tykännyt. Jopa kalaruoat maistuivat, vaikka normaalisti en ole kalan ystävä.
Ja ruokaa sai hakea lisää jos jäi nälkä. Ainoastaan joitakin erityisjuttuja rajoitettiin esim. jälkiruokia ja vaikkapa juuri tacoja. Koskaan ei kuitenkaan jäänyt ruokailun jälkeen vatsa kurnimaan vaan pikemminkin oli aivan ähky.

En voi kuin kehua.

MaaMaa kirjoitti...

Espoossa ainakin minun kouluaikanani (82-94) oli kaikissa kouluissa aina samat ruoat; koulujen viikon ruokalista oli lehdessakin, jotta kotona tiedettiin olla laittamatta samoja ruokia. Ma tykkasin kouluruoista, suosikkeja oli kanaviillokki ja Kalapuikot :)
Yla-asteella me kutsuttiin kaikkia ruokia "uforuoaksi", koska vaikka lautasen kaansi ylosalaisin, niin ruoka ei pudonnut mihkaan :D

Irlannissa oppilaat ottavat lunch-boxin mukaan. Jossain kouluissa on ruokala, mista ruokaa voi ostaa. Ruokien laatu on huonoa (irlanti&englanti) - siksi kuulu Jamie Oliver (Alaston kokki) piti piiitkan kampanjan menna vuotena, missa yritti saada koulujen ruokalat suosimaan itsetehtya tervellista kotiruokaa, eika vain uppopaistettua sita ja tata
(Skotlannissa uppopaistavat seka pizzat etta Mars-patukat! :D)

Tuija kirjoitti...

Asumme Espoossa ja minähän en niitä lasteni kouluruokia ole käynyt maistelemassa, mutta 14-vuotias poikani nurisee, että ruoka on huonontunut vuosi vuodelta. Tällä viikolla heillä oli mm. "Norjalaista lohikeittoa", jossa ei ollut lohta, vaan perunan lisäksi pelkkää seitiä - keittäjien aprillipila vai mitä, mutta poikani oli käynyt oikein tarkistamassa ainesosalistan, eikä siitäkään lohta löytynyt. Koulussa on myös välipalamyynti, jota poikani käyttää usein, koska muuten ei ehtisi syödä välipalaa ennen liikuntaharrastukseen ryntäämistä.

Tyttäreni puolestaan on juuri sellaisessa espoolaisessa koulussa, jossa on se desibelimittari seinällä, ja se toimii!

Tässä linkki Espoon koulujen ruokalistoihin: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;39339;22071;39318

Riikka kirjoitti...

Tampereella tämä on ainakin ollut viime viikkoina kuuma aihe. Itselläni ei ole vielä koululaista mutta opettajaäidiltäni olen kuullut asiasta. Hänen mielestään ruoka on nykyään erittäin ala-arvoista Tampereen kaupungin ulkoistettua ruoanvalmistuksen yksityiselle yritykselle. Samaa olen kuullut Tampereen päiväkodeista tutuilta hoitajilta, jotne olenkin NIIN iloinen että asumme Kangasalan puolella ja poikani päiväkodissa on oma keittiö jossa ihana Marja-täti tekee hyvää ruokaa.

Nyt lehdissä on kirjoiteltu että tämä yritys joka tuottaa tamperelaisten koulujen ruoat aikoo pienentää kuluja siten että pehmeä leipä ja kokoliha jätetään pois ja yhä useammin listalla on keittoja ja puuroja. Kun oma poikani menee kouluun neljän vuoden kuluttua, mieluummin maksaisin vaikka 2 euroa/pvä jos sillä saisi ravitsevan aterian, sen sijaan että kasvavan lapsen pitäisi jaksaa puurolla koko päivä.

Kouluruokailusta sen verran että äitini monesti on ihmetellyt miksi ainakin Tampereella yritetään syöttää kaikkia erikoisia ja eksoottisia ruokia. Kaikkein mieluiten lapset syövät selkeitä perusruokia kuten makaronilaatikkoa, lihapullia, kalapuikkoja (enpä tiedä ravitsevuudesta) ja hernekeittoa. Siis ne lapset jotka syövät. Monet nirsoilevat, ja jännä juttu että kuulemma yleensä lihavimmat lapset eivät suostu koulussa syömään kun ovat kotona tottuneet pizzoihin, hampurilaisiin ja muihin herkkuihin.

Tuo ruokarauha-asiakin on varmasti koulusta ja sen säännöistä kiinni. Kyllä ne lapset saa istumaan rauhassa huutamatta jos yhteisesti näin on sovittu.

Tulipas pitkä kommentti mutta tämä on tosiaankin kuuma aihe:)

Punamulta kirjoitti...

Olin vuosi sitten vielä koulussa töissä ja ruoka oli ihan hyvää. Koulussa oli n. 70 oppilasta, sen lisäksi tehtiin ruoka myös lähistön päiväkoteihin.

Olen toki huolissani siitä jos ruoka menee huonommaksi...Nyt jo keittäjille aiheutetaan ahdistusta sillä säästölinjalla.

Mutta todella huolissani olen niistä todella monista pienistä oppilaista, jotka eivät suostu koulussa syömään... Jotkut heistä puhuivat aina syövänsä hampurilaisia, pizzaa, ranskalaisia perunoita ja vastaavaa kotona....

Siinä mielessä olisi ehkä hyvä, että ruoka olisi maksullista, niin vanhemmat saisivat päättää laittavatko lapsille omat eväät (eivätkä maksaisi ruuasta), vai pitäisikö lasten syödä koulussa kouluruokaa...

Tai sitten niin, että ne lapset, jotka eivät syö siellä koulussa kuitenkaan, niin heille ei sitten myöskään "tehdä ruokaa". (Mutta huutoahan siitä syntyisi...

Toisaalta sitten taas on oikeasti niitä lapsia, jotka saavat keskimäärin ainoan lämpimän ateriansa, tai yleensäkin päivän ainoan aterian juuri koulussa. Ja heille taas kouluruuan soisi kuuluvan ilmaiseksi.

Että enpä tiedä mikä olisi hyväksi...

Ja nyt puhun siis vaan oman kokemuksen ja oman makuelämykseni turvin. Tiedän, että mitä suurempi yksikkö ruuan tekee, sitä laitosmaisempaa se vaan yleensä on, eikä maaseudun pikkukoulun ruokaa ja kaupungin ison koulun ruokaa vaan kertakaikkiaan voi verrata toisiinsa. (Kuin ei myöskään niitä valmistuskustannuksia juuri samaisesta syystä, että pienemmälle porukalle tehty ruoka tulee aina yleensä kalliimmaksi...)

Miia kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Vilijonkka kirjoitti...

Meidän 10 v. esikoinen käy lähes kahden tuhannen oppilaan (amerikkalaiseen tyliin) kansainvälistä koulua. Ruokailuun on aikaa 45 min ja ruoka haetaan tiskiltä ja maksetaan etukäteen ladattavalla kortilla. Päivässä hän kuluttaa n. 2 euroa ruokailuun. Tiskiltä saa itse valita haluamaansa, syödä vaikka joka päivä tosi epäterveellisesti pitsaa yms. tai terveellisemmin esim. riisiä ja vihanneksia. Mutta, mikä parasta, voi käydä netistä tsekkaamassa mitä tyttäreni on päivän kuluessa "cafeteriasta" ostanut. Joiko mehun vai maidon, ostiko jälkkäriksi banaanimuffinsin vai hedelmävadin. Tämä helpottaa äidin huolta lapsen ruokailuista hurjasti. Etenkin herkkusuukeskimmäisen osalta, joka todennäköisesti siirtyy samaiseen opinahjoon ensi vuonna.

himalainen kirjoitti...

Täällä kouluissa taitaa olla ihan perusruokaa, usein lapset kehuvat, että hyvää on. Kun katson ruokalistaa, niin ajattelen, että voisihan se vaihtelevampaakin olla. Salaattina voisi olla muutakin kuin sitä kiinankaalta ja porkkanaraastetta. Mutta ymmärrän pienet rahat. Toisaalta tämä ei ole se asia, joka harmittaa. Olen ihan tyytyväinen, että saavat hyvän ruuan koulusta. Harmittaa se, että syömiseen ei ole aikaa. Ruokailu tapahtuu toisessa koulussa, sinne on pieni kävelymatka. Usein ruokailuun lähdetään myöhässä, ja käytännössä syömiseen jää aikaa vartin verran. Sitten jo toiset odottavat vuoroaan. Kirjoititkin tästä. Minustakin rauhassa syömistä ja ruuasta nauttimista pitäisi kunnioittaa ja tukea. Ruoka on ihana asia elämässä. Nyt lapset usein valittavat, että kun ei ehdi syödä. Voi olla, että meillä lapset on muutenkin vähän hitaita syöjiä, ollaan koko perhe, kun samalla istutaan ja jutellaan. Mutta siltikin, mihin on kiire ja mitä halutaan opettaa...

violet kirjoitti...

Miia-Rebekka: ovat toki aina henkilökohtaisiakin nämä makuasiat, mutta ihan varmasti koulujen ruuissa on eroja. Ehkä noissa ammattioppilaitoksissakin on eroa peruskouluun verrattuna, tai mistä minä tiedän. Onko muuten kauppaoppialaitokset kunnan/valtion kouluja vai yksityisiä? Taitaa olla sekä että. Sekin vaikuttaa.

Maamaa; olen tv:ssä nähnyt Jamie Oliverin kouluruokahankkkeesta ja kovasti hyvällä asiallahan hän oli. Tuntui aivan uskomattomalta kun haastateltiin vanhempia joista niin moni ei tiennyt tuon taivaallista ruuasta...ts. piti aivan ok:na sitä että mennään jollain fish and chipseillä päivästä toiseen.

Tuija: kiitos linkistä. Välipalamyyntiin ilmeisesti suhtaudutaan ihan positiivisesti (?) mutta kai sekin riippuu siitä mitä on kaupan...

Riikka: minä ajattelen näin: jos lapseni ei olisi koulussa niin söisihän hän päivän aikana jotakin. Näin kai useimmissa perheissä tehdään, toivon mukaan.
Se ruoka ostetaan, siitä maksetaan. En oikein näe miksei sitä samaa rahaa oltaisi halukkaita panemaan kouluruokaan. En tajua miksi verorahoina pitäisi kouluruuasta maksaa kaikkien, niidenkin, joita kouluruokailu ei mitenkään koske. Vai olenko tajunnut vääri? Eikö nämä kouluruuat kustanneta kunnallisveroilla ja joka ikinen mummu ja vaarikin niitä maksaa.

Minusta olisi aivan ok sellainen järjestelmä että kouluruuasta maksettaisiin ja ellei perheellä olisi siihen varaa niin tukea voisi saada.

Mitä tulee erikoisiin ja eksoottisiin niin tässä on kaksi puolta: en näe syytä miksi pitäisi yrittää pikkurahoilla kikkailla jotakin "erikoisempaa" -varsinkin kun ne ovat usein aika kaukana alkuperäisestä mallista.
Toisaalta nämä eksoottiset ja erikoiset eivät nykyään monessa perheessä ole ollenkaan harvinaista ruokaa vaan niissä pikemminkin tavallinen, suomalaistyyppinen arkiruoka alkaa olla eksoottista. Mitä se nyt sitten onkaan enää se "suomalaistyyppinen ruoka".
Vaikeaa mutta mielenkiintoista tämä on!

..jatkan kohta....

Olina kirjoitti...

Mutta miksi ihmeessä kalapuikkoja väheksytään...? Nehän ovat hyviä!=) Lukiossa saimme abi-kevään viimeiselle lounaalle toivoa mitä tahansa ruokaa, ja kaikkien yksimielinen päätös oli kalapuikot. Näin siis vuonna 2003 Helsingissä;)

Muutenkin olen kyllä koko koulu-urani arvostanut eniten perusruokia. Sensijaan kauhulla muistelen ala- ja yläasteen "eksoottisia teemaviikkoja", joilla tarjottiin ihan liian tulisia papuja, joiden päälle ei ainakaan tämä tyllerö ymmärtänyt mitään.

Yleisesti ottaen olen aina tykännyt kouluruoista, mutta parannusta toivoisin salaatteihin (onko ihme, että lapsi irvistää inhosta, jos aina tarjotaan kiinankaalia ja herneitä "salaattina"), ja suolalla läträykseen.

Sitävastoin moniallergisen veljeni kouluruokataivalta olen seurannut aika kauhuissani: hänen ruokavalionsa piti ala-asteella sisällään väritöntä kastiketta ja perunaa. Ilmeisesti ilman kananmunaa, kalaa, pähkinää ja sitrushedelmiä on mahdotonta tehdä hyvää ruokaa. (Toki ymmärrän myös keittäjien rajalliset mahdollisuudet, mutta...)

Olina kirjoitti...

Ai niin, vielä tuohon maksullisuuteen. Vantaallahan oli kokeilu, jonka aikana oppilas sai erityisellä välipalakortilla ostaa edullisia välipaloja (hedelmiä, leipiä, ym.) koulun ruokalasta iltapäivän välitunnilla. Tämä oli minusta loistavaa.

Olen myös itse opiskellut kahdessa ammattikoulussa ja yhdessä ammattikorkeassa, joissa kaikissa on ollut mahdollisuus edulliseen kahvitteluun ja maksullisiin välipaloihin, ja tästä olen tykännyt. Harmi, ettei samanlaista mahdollisuutta ole yleisesti peruskoulussa, tai ainakin lukioissa.

Papi kirjoitti...

Siellä on näköjään kuvassa Jukka kalastamassa :)

Muistan omista ala-asteajoistani, että ruoka oli kyllä pääosin ihan hyvää, vain perunat olivat jostain syystä aina niitä kumiperunoita.

Heini L kirjoitti...

Mun lapset on vielä eskari- ja päiväkoti-ikäisiä, mutta omasta ala-asteajasta muistan sen, että meillä syötiin luokassa oman pulpetin ääressä vielä neljännellä luokalla. Koulu oli remontissa lähes koko ajan.

Päiväkotiruokailussa ihmeteltiin pihan tätien kanssa sitä, että jokaiselle lapselle on varattu puolikas leipäpala. Ruokaa annostellaan 1- ja 6-vuotiaille noin suunnilleen saman verran :O Toki isommat tajuaa hakea lisää ja pienemmät jättää syömättä. Mutta annoskoko tuntuu olevan vakio.

Tanja kirjoitti...

Kouluruoan tila on monessa Suomen kunnassa huolestuttava. Kouluruokaan käytettävä määräraha ei ole noussut, vaikka ruoan hinta on noussut Suomessa reippaasti. Taloustaantuma pitää huolen siitä, että kunnissa ei taida riittää lisärahaa kouluruokailuun.

Oma lapseni käy suurta koulua Vantaalla. Kouluruoan taso on vaihteleva. Lapsen opettaja sanoi nätisti, että jotkut ruoat ovat opettajastakin hieman erikoisia ja että hän ymmärtää että ne eivät lapsille maistu. Itse olen tästä huolimatta sanonut lapselle, että kaikkea pitää maistaa ja että ruokaa ei saa sanoa ällöttäväksi tai oksettavaksi.

Itse olisin valmis maksamaan kouluruoasta mutta ongelma on tietty siinä, että kaikissa perheissä näin ei suinkaan ole ja voi olla että joillekin lapsille kouluruoka on oikeasti ainoata oikeata ruokaa jota päivän / viikon aikana saa.

Ulla kirjoitti...

Lapseni on päivähoidossa, siellä tehdään ruoka paikanpäällä, tosin kuulemma puolivalmisteita käytetään jonkin verran. Lapsi sanoi että tänään oli syöty raejuustoa ja perunaa... Varmaan jotain muutakin!

Me tehdään kotona ruoka itse, illallinen kello 19, tavallista arkiruokaa, mutta haluamme viljellä jollain lailla järkevää ruokakulttuuria. Hoitopaikkaa valitessa mietin kyllä sitäkin mistä ruoka tulee. Joissakin se tulee valmiina keskuskeittiöstä, jossakin tehdään itse. Suomessa on parin vuoden aikana ollut päiväkodeissa/kouluissa muutama iso vatsatautiepidemia, ja parissa tapauksessa jäljet on johtaneet juuri keskuskeittiöön. Kun tehdään kerralla iso määrä halpaa ruoka tuhansille lapsille, voi siitä seurata muutakin kuin hälinää ja yksipuolista mössöä.

Maksullisuudesta ajattelen vähän kuin Tanja. Voisin hyvin maksaa vähän lisää jos sillä saisi terveellisempää ja paikanpäällä tehtyä ruokaa, mutta onnistuisiko se kaikilta perheiltä? Jossain määrin on kyse myös arvoista, mutta jos tekee oikein tiukkaa? Jos osa perheistä maksaisi ja osa ei, söisivätkö toiset lapset parempaa ja toiset halvempaa ruokaa?

Paevi kirjoitti...

Tarkennus aikaisempaan kommenttiini: meidän lasten koulussa ei siis tarjota mitään ruokaa koulun puolesta vaan on joko otettava itse mukaan tai mentävä kotiin syömään

N'oja kirjoitti...

Poikani koulussa ruoka tuntuu olevan pääosin ok, vaikka silloin tällöin kuulen ruoka-uteluihini vastauksen: "Emmä tiiä mitä se oli mut oli se ihan hyvää." Ruoka taitaa yhtä tasapäistettyä kuin koko peruskoulu =)
Kaikki saattaa näyttää samalta ja maistuakin, mutta tähän asti kouluruokailu on täyttänyt tehtävänsä. Minäkin olisin valmis maksamaan lapsen kouluruokailusta, mutta haluaisin sen extran sitten kohdentuvan varmasti kouluruokailuun. En taida luottaa kuntien rahasysteemiin...

Eniten harmittelen sitä ettei poikani koulussa ole keittäjää vaan joku epämääräiseksi jäänyt hahmo asettelee lapsien ruuat tarjolle, kun ne tuodaan keskuskeittiöltä.
Oman ala-asteaikani merkittävämpiä hahmoja oli koulun lämpöä ja huolehtimista huokuva keittäjä, Majlis. Semmoisen Majlis-kokemuksen soisin jokaiselle lapselle. Ruuasta en muista paljoakaan, en hyvää enkä pahaa, mutta koulun keittolan muistan: kaikki yksityiskohdat, värit ja tunnelmat. Pienet koululaiset asettuivat jonoon tarjoilupöydän ja tiskipöydän väliin ja Majlis huomasi jokaisen erikseen, jokaisella kauhallisella. Samalla oppilaat kunnioittivat ruokaansa kun se henkilöityi. Ruoka syötiin luokissa ja ruokarauha säilyi.

Mitä nyt joskus maitomuki kaatui ja valui pulpettiin. Mielenrauha siinä tietysti järkkyi, kun vohvelikankainen ruokaliinakin kastui.

P kirjoitti...

Ruokailun desibelitasoon vaikuttaa tuntuvasti myös tilan suunnittelu, jos on yhtään pyritty minimoimaan kaikumista, sillä on todella vaikutusta. Muistan omista kouluistani, että ala-asteella, yläasteella jne melutaso pysyi siedettävänä, koska tilat olivat vanhempia eivätkä nykymuodin mukaisia kahden kerroksen korkuisia. Lisäksi oli alas laskeutuvia kattopalkkeja, verhoja, kasveja jne vaimentamassa ääntä. Niinpä olinkin aivan pöyristynyt kun Tampereen yliopiston lisärakennus valmistui joitakin vuosia sitten ja ruokala oli avoin kahden kerroksen korkuinen tila. Siinä kaiku voimisti metelin niin, että se kuului häiritsevänä jo läheisiin luokkiinkin. Varsinainen suunnittelun kukkanen.

tippi kirjoitti...

Tampereella tosiaan jokunen vuosi sitten Tampereen kaupungin ruoanvalmistus yhtiöitiin Tampereen Ateria-nimiseksi yhtiöksi. Sen jälkeen toimintaa on tehostettu koko ajan. Henkilökunta maksaa siitä selkänahassaan, poissaoloja on paljon ja sijaisia on tai ei. Välillä keittäjät juoksevat, siis juoksevat (ja tämä ei ole mitään kaupunkilegendaa) saadakseen heille sälytetyt hommat tehdyiksi. Siitä on se ruoan laittamisen/ ruokkimisen nautinto kaukana.

Syön itse lähes päivittäin kouluruoan, sillä työskentelen opettajana tamperelaisella alakoululla. Maksan ateriastani ns. verotusarvon, kun valvon samalla oppilaideni ruokailua, eli mm. niiden kalapuikkojen määrää ;). Kaupungin alueella sama ruokalista on kaikissa kouluissa, päiväkodeissa, vanhuksilla, jne, missä nyt vain kaupungin ruokaa on tarjolla. Lukioissa on lisäksi kasvisvaihtoehto ja työmaaruokaloissa (aikuisille ;)) muitakin vaihtoehtoja sekä tuoretta leipää. Allergiat ja muut vastaavat huomioidaan erikseen.

Juuri tämän aamun lehdessä luki, että tamperelainen kouluateria kustantaa 65 senttiä per oppilas. Rahamäärästä päättävät poliittiset päättäjät kaupungilla. Keittiöitähän on paljon keskitetty, ja taitaa useimpiin laitoksiin tulla ruoka muualta.

Itse olen kokenut, että ruoan maku riippuu hyvin paljon emännästä. En tiedä työnjakoa keittiöissä, mutta esim. meillä erään tietyn keittäjän ollessa töissä, ruoka on todella maistuvaa. Muulloin vaihtelevaa, välillä ok, välillä notuotahmm..

Maku on siis yksi asia, mutta laatu on ihan toinen. Laadukkuudesta en puhuisi kyllä tamperelaisen kouluruoan kohdalla. Usein mietin, että mitkähän tämän annoksen todelliset ravintoarvot lienevät, kuinkahan paljon näissä supersäilytetyissä, -kuljetetuissa ja -kilpailutetuissa aineksissa on enää jäljellä vitamiineja. En ole koskaan saanut esim. raikasta ja mehevää porkkanaraastetta. Aina se on joko todella kuivaa ja mautonta, tai jossain kummallisessa nesteessä lilluvaa ja mautonta. Jäävuorisalaattia näkee usein. Mikäli kurkun tai tomaatinpaloja siellä seassa on, ne eivät koskaan maistu samalle kuin itse kaupasta ostamat. Perunat tulevat suurissa vakuumipakkauksissa valmiiksi kuorittuina, koska nykylapsi ei osaa enää kuoria perunaa, eikä aika riitä opetteluun. Perunat ovat noissa pakkauksissa jossain säilytysnesteessä, joka pitäisi pestä pois. Joskus aikaa tai halua ei pesemiseen ole ollut, jolloin perunoista tulee "kumisia". TÄmän minulle on kertonyt suurkeittiössä työskennellyt työkaverini.

Me emme tiedä mistä kaukaa nuo ruokatarpeet tulevat, kiinnostaisi kyllä tietää. Joskus sitä on lehdestäkin kyselty, mutta yritys kuittaa sen liikesalaisuudeksi tms.

Omat lapseni ovat tottuneet monelaiseen ruokaan, ja harvoin kertovat olleen "pahaa" ruokaa (hehee, ilmeisesti meidän kotiruoka ei ole sen kummempaa maultaan ;D). Mutta kuten Riikkakin kertoi, kouluruoan jättävät useimmiten syömättä ne pullukat! Toinen iso porukka ovat sitten ne syystä tai toisesta nirsoilijat, joille ei maistu oikein mikään. Itse tosin olin myös nirso koululaisena, olin kaiketi lapsuuden ollut melko suppealla ruokavalikoimalla ja olin ennakkoluuloinen ;)

Itse toki voisin maksaa lasteni lounasruokailusta jotain, jos sen sillä saisi laadukkaammaksi. Mutta kuten täällä on aiemminkin todettu, kaikilla ei sitä rahaa tai halua maksullisuuteen ole. Lasten välillä tämä maksaminen tai maksamattomuus tulisi varmasti esiin, ikävälläkin tavalla. Omien eväiden tuominenkaan ei olisi kovin viisasta; osalla olisi todella terveelliset ja mainiot eväät, osalla kokis ja munkki, osalla ei mitään...

Minusta tämä maksuton kouluruokailu on hyvä systeemi, enkä soisi siitä luovuttavan. Eikös niitä tutkimuksiakin ole ollut, että hyvä ravinto edesauttaa oppimista jne. Toki Tampereen tapauksessa ehkä ei ihan siitä hyvästä voi puhua, mutta tosiaan, ompahan jokaiselle lapselle se yksi lämmin ateria päivässä edes tarjolla.

Välipaloja ei suurimmassa osassa alakouluja ole tarjolla.

Sigrún kirjoitti...

mitenkähän fenkolipaistos uppoaisi täällä Suomessa... Olen aina välillä koulumaailmassa töissä ja tuo nimenomaa korvia viiltävä melu on jotain aivan hirveää. Olisiko akustiikan parantaminen yksi ratkaisu,kun eihän niitä suita voi kokonaan tukkiakaan. Ja tietty ne käytöstavat.

violet kirjoitti...

Olina: ei minun puolestani kalapuikoissa mitään pahaa ole. OStan niitä itsekin toisinaan.
Sen sijaan jos salaattien kanssa on noin niin voi harmi.

Papi: joo, Jukka kalastaa kalapuikkoja!

HeiniL: eikö kukaan kyseenalaista tai älähdä mitään tuosta puolikkaasta leipäpalasta ja samasta annoskoosta 1 ja 6-vuotiaille????

Tanja: voi olla että kohta ei tarvitse miettiä haluaako tai olisiko valmis maksamaan kouluruuasta.
Kovasti ihmettelen kuitenkin ellei jollakin perheellä OLE esim. euroa per päivä lapsen ruokaan. Halukkuus on sitten eri asia.

Ulla: niin, Suomessahan ollana totuttu siihen että kaikki saadaan "ilmaiseksi" (kun sitä ei aina huomata että veroissa maksetaan)ja siksi esim. kirjaston pieni käyttömaksu esim. 2 euroa kuussa olisi monelle aivan utopiaa ja ehdoton EI. Kuitenkin tällä voitaisiin parantaa tai säuilyttää tiettyjä palveluita.

N’oja: käytännössä olisi käsittääkseni aivan yksinkertaista maksaa koululle tietty ruokamaksu,saada sitä vastaan joku läpyskä mitä näyttää ruokalassa/ruokalaan mennessä ja silllä hyvä. Toimii muuallakin, luulisi Suomessakin.

Tuo mitä puhut keittäjästä on totta! Itsekin muistan meiltä pari kivaa tätiä. Poikien koulussa on keittäjät ja pienempi puhuu nimeltä ainakin yhdestä kivasta usein. Mutta sitten on myös hiukan pelottava Isabelle, jonka tehtävänä on olla valvojana (kehottaa olemaan hiljempaa jne...) mutta joka toisaalta jakelee pienimmille tarroja sun muuta erityisen kohteliaasta ja hyvästä käytöksestä;-)

P:joo, tietyt tilat kaikuvat niin vimmatusti että kuiskauskin moninkertaistuu...

Tippi: Minusta tuo 65 senttiä on aivan uskomaton juttu. Siis nyt tekisi mieli käyttää sanaa skandaali.
En tajua miksi "maksuttomasta" ruokailusta pitäisi pitää kynsin hampain kiinni, ellei voida tuon enempää käyttää ruokaan.

Toinen skandaali on jos tilanne on se että vanhemmilla ei ole panna lapsen lounaaseen esim. euroa. Siis jos ei kerta kaikkiaan ole, niin ei kai sitten ole juuri muuhunkaan. Eikö ruoka ole vähän niinkuin tarveportaikon yläpäässä?

Jos nyt yhdistäisi tuon 65 senttiä ja kotoa tulevan vaikka euron niin sehän olisi jo kova korotus ja sillä saisi ehkä jotakin aikaan(?).
Ja ne keillä ei sitä euroa ole saisivat apua ruokamaksuun. (Saahan nytkin erilaisia tukia perheen talouden auttamiseksi).

Onko Suomesta tullut niin ankea paikka ettei siellä lapset saa kotonaan ruokaa? Vain sen 65 sentin kouluruuan. Jos näin on yhdenkin lapsen kohdalla per luokka niin minusta tuo on aikamoinen häpeä ja surullistakin surullisempaa. En voi tajuta että Suomesta puhutaan hyvinvointivaltiona jos siellä on tällaista.
Anteeksi paasaus, ei tämä ole kenellekään erityisesti, olen vain aivan ällikällä lyöty.

Uskon että verovaroin kustannettu kouluruokailu on yksi niistä "pyhistä lehmistä" joista ei oikein aina passaisi edes puhua.
Että kun on näin ollut niin näin jatketaan.

Sigrun: ei toki suita voi tukkia kokonaan ja ruokailuvälineet pitävät tietyn ääneen.

Mitä sanoisivat lapset meidän poikien koulussa jos niille pantaisiin eteen jauhelihakeitto?
Tämmöistä se on, eri tapoja, eri makuja.

Maiju kirjoitti...

Olen ehkä itse onnistunut ruokailemaan sen verran hyvillä kouluilla, ettei ruoan laatua ole tarvinnut harmitella. Huomaan kyllä, että jollain tapaa olen aikojen saatossa oppinut arvostamaan kouluruokaa niin paljon (liiankin) että puolustelen sitä sitten vähän sumeilematta. Kaikki kommentit tässä ketjussa on hyviä. Ja toisaalta.. ehkä itsekin voisin jonkun pennosen sen eteen uhrata, että ruoasta saisi vielä pikkaisen monipuolisempaa.
Ja niin, olipa kerran sijaisena aika ikävää maksaa kouluruokailusta (jotain 4euroa..) kun tarjolla ei ollut mitään muuta kuin puuroa!

Lehtien kirjoitukset eivät varmasti ole perättömiä, sillä niin kuin tämänkin ketjun kommenteista huomaa, asiat ovat eri paikoissa eri tavoin ja ihmiset ovat usein selkeästi huolissaan kouluruoan tilanteesta.

Tuntemissani kouluissa ruokaa saa ottaa yleensä aina lisää, poikkeustapauksena ehkä pitsa tms. päivät.

Ja niin, eräs ryhmäni opiskelija teki juuri gradunsa kouluruokailusta, ja tutkimusryhmän oppilaiden suurinta kouluherkkua olivat tortillat! Inhokeista inhokin.. maksalaatikko.

Celia kirjoitti...

Suomessa kouluruuat ovat nykyään (vielä) maukkaita ja monipuolisia. Tässä yhden satunnaisen kunnan satunnaisesti valitun viikon ateria. Kyllä tuota kelpaisi syödä:

Maanantai
Liha-paprikapataa
keitettyä perunaa,
kolmen kaalinsalaattia

Tiistai
Herkuttelijan kinkkuperunalaatikkoa,
porkkanapäärynäsalaattia,
ruisleipää

Keskiviikko
Kirjolohta teriyakikastikkeessa,
perunasosetta,
rapeaa salaattia

Torstai
Hernekeittoa,
pannukakkua,
omenahilloa

Perjantai
Pasta di polloa
kukkakaalisalaattia,
reikäleipää

Lehtien mukaan kuitenkin lama on iskenyt myös kouluruokailuun ja kouluruuasta pihistellään miltei joka kunnassa. Hurjimmat otsikot väittivätkin, että vankilaruokaan satsataan enemmän kuin kouluruokaan.

tippi kirjoitti...

Kyllä se totta on, että jotkut lapset eivät tosiaan saa toista lämmintä ruokaa kotonaan. Onneksi kuitenkin ovat vähemmistössä ja ehkä poikkeuksiakin. Osalla on selviä puutteita muussakin huolenpidossa, osalla ehkä vanhemmat tai vanhempi ei vain viitsi valmistaa enää mitään, kun "sehän syö päivällä koulussa", tai "enhän minä itsekään syö kuin kerran päivässä".

Jo vissiin viime lamasta saakka koulun ruokaloissa on tiedetty, että maanantaisin ruokaa menee hurjan paljon enemmän kuin muina päivinä. Siksi vissiin maanantaisin on usein sellaista perusruokaa, joka maistuu erityisen hyvin lapsille; esim. jauhelihakastiketta perunoiden tai pastan kanssa.

Kollegat ovat myös kertoneet tiettyjen ongelmaperheiden lasten tankkaavan kovasti viikonloppua ja lomia ennen, eli santsaavat useammankin kerran. Perjantain jälkeen kun maanantai saattaa olla seuraava kunnon ruokapäivä :(

Mutta onneksi nämä ovat kuitenkin poikkeuksia. Mutta saapa nähdä mitä tämä taantuma taas tekee, kun ei edellisestäkään päästy koulumaailmassa "ylös".

Unohdin mainita viime viestissäni, että itäsuomalaisuudestaniko johtuu, että minä pidän puuroista. Ja meillä kotonakin niitä ihan "virallisenakin" ruokana saatettiin syödä. Minut puuro täyttää ihan hyvin. Mutta toki, olen poikkeus työpaikallani, tosin eipä meillä itäsuomalaisiakaan montaa ole.

P kirjoitti...

Vielä yksi näkökulma... Olen edellisen laman lapsi, kävin koulua 90-luvulla, jolloin myös piti säästää; ryhmäkokoja suurennettiin, ei ollut sijaisia jne. Mutta ruoka oli aina terveellistä ja maittavaa. Puuro- ja keittopäiviäkin toki oli, mutta silloin oli sitten panostettu lisukkeisiin. Olin kotona tottunut hyvään ja terveelliseen ruokaan, joten osasin odottaa samaa koulussakin, enkä joutunut pettymään. Ja niitä kalapuikkoja sun muita kappaleittain vahdittavia sai hakea lisää, kun kaikki olivat saaneet ensin yhden annoksen, tämä toimi aivan hyvin myös 500 oppilaan yläasteella, kun tutut ruokalan tädit vahtivat. Näin siis etelärannikon pikkukaupungissa. Säästäminen on aina valintakysymys, mitä pidetään tärkeänä ja mitä ei... Pitäisi enemmän ajatella vaikutuksia pitkällä tähtäimellä.

Yläasteella meillä oli myös oppilaiden keskuudessa kiertävä keittiövuoro, neljä kerrallaan mentiin aamupäiväksi auttamaan ruokalan tätejä, kun yläasteen 500 +viereisen lukion 300 oppilasta ruokailivat kolmessa vuorossa. Siinä karisivat halut sotkemiseen ja huonoon käytökseen kun tiesi myös itse joutuvansa kantamaan likaisia lautasia, jakamaan ruokaa ja korjaamaan sotkuja. Samoin oppi kunnioittamaan paremmin sekä ruokaa että sen laittajia. Suosittelisin joka kouluun!

Jame kirjoitti...

Meidän lapset muistelevat kaiholla Suomesta nimenomaa kouluruokaa. Se oli kuulemma todella hyvää verrattuna Eurooppakoulun ruokaan, josta siis vielä maksetaan.

Liivia kirjoitti...

Istun joka päivä kouluruokalassa valvomassa syömistä. En syö itse, minulla on eväät. En syö, koska pidän ruokaa liian tukevana itselleni siihen aikaan päivästä.

Mutta minusta se on hyvää ja ravitsevaa ruokaa, ja sietää olla tyytyväinen että sitä ilmaiseksi saa. Erityisesti salaatitit ovat hyviä ja raikkaita, ei tosiaan mitään pelkkää raastetta mitä omana kouluaikanani oli.

On surullista, että kouluruokaa ollaan muuttamassa huonompaan, mutta olen myös hämästynyt, että jotkut kehtaavat parjata kouluruokaa. Hyvänen aika, ilmaista kunnollista ruokaa! Minä olen ainakin onnellinen, että lapseni tulee sitä saamaan jokaisena päivänään.

violet kirjoitti...

Maiju: mitä enemmän luen näitä kommentteja ja mietin niin tuntuu tosiaan olevan niin että asiat ovat melko eri tolalla riippuen mm. koulun koosta, paikkakunnasta jne.

Celia: antamasi lista on todellakin vallan maukkaan näköinen. Terveeellisenkin.

Tippi kiitos vielä tästä lisäselvityksestä!

P: tuo kiertävä keittiövuoro kuullostaa hyvältä kokeilulta.

Jame: makukysymyshän tämä on..ja se, että mihin on tottunut.
En tiedä missäpäin maailmaa lapsenne ovat Eurooppakoulussa mutta mikäli niistä mitään tiedän niin uskaltaisin välttää että ainakin aivan kunnollista ruokaa rahansa vastineeksi saa. Jos laadusta puhutaan siis.
Ellei ruokalajit tai maku miellytä niin se on toki eri asia.

Liivia: Pakko tässä on olla eroja eri puolilla maata. Siltä ainakin vahvasti tuntuu kun toisaalla tuntuu olevan vain sitä kiinankaalia ja muualla paljon monipuolisempaa.
Ehdottomasti en kuulu parjaajiin JOS se ruoka on siis kunnollista ja sitä saa tarpeeksi. Ellei tämä onnistu verovaroilla niin olen ehdottomasti sitä mieltä että
ruuasta pitää sitten maksaa jotakin.
Tärkein juttu on että penskat saavat kunnon murkinat.

Clarissa kirjoitti...

Eräs maalla asuva kaupunkilainen laittaa nyt tähän vaikkapa ensi viikon ruokalistan Länsi-Suomea edustamaan. Paikkakunta on n.4000 asukkaan kokoinen täällä Pohjanlahden rannikolla . Työni puolesta joudun syömään tätä kouluruokaa, mutta kun olen kala-kasvissyöjä, on lautasella usein vain perunaa ja jotain raastetta. Kasvisruokavaihtoehtoa kun ei ole.

Ma 6.4. Broilerinreisi, riisi, jäävuorisalaatti.
Ti 7.4 Makkarasoppa, leipä, juusto.
Ke 8.4. Lasagne,kiinankaali+ananas.
To 9.4. Jauhelihapuikko, kastike, spagetti,cole slaw.
Näkkileipää on aina tarjolla.
Iltapäivän välipala on maksullinen, muu ruoka kustannetaan vanhempien verorahoilla. Pienimmät oppilaat ovat kranttuja, isommat maistuu paremmin.

Clarissa kirjoitti...

No juu, ISOMMILLe tietenkin pitää olla!

Riikka kirjoitti...

Pakko vielä kommentoida:)

Liivia, varmasti riippuu kunnasta ja sen koosta. Sinun kuvailemasi raikkaat salaatit kuulostavat toiselta kuin esim. Tampereen koulujen nahkeat lantturaasteet. Tai ei raastetta ollenkaan.

Violet:
Sanoit: "Jos nyt yhdistäisi tuon 65 senttiä ja kotoa tulevan vaikka euron niin sehän olisi jo kova korotus ja sillä saisi ehkä jotakin aikaan(?).
Ja ne keillä ei sitä euroa ole saisivat apua ruokamaksuun. (Saahan nytkin erilaisia tukia perheen talouden auttamiseksi).

Onko Suomesta tullut niin ankea paikka ettei siellä lapset saa kotonaan ruokaa? Vain sen 65 sentin kouluruuan. Jos näin on yhdenkin lapsen kohdalla per luokka niin minusta tuo on aikamoinen häpeä ja surullistakin surullisempaa. En voi tajuta että Suomesta puhutaan hyvinvointivaltiona jos siellä on tällaista."

Olen ihan samaa mieltä! Mutta ehkä vaikka seitsemän koululaisen äiti on asiasta eri mieltä. Toki yhtäkkinen ruokamaksu saattaisi joissakin perheissä olla raju menoerä.

violet kirjoitti...

Clarissa: jotenkin ajattelen niin - anteeksi kaikki kasvisruokavaliota noudattavat! - että kasvisruuan syöminen on yleensä valinta, ei pakko (kuten esim. allergian suhteen on kyse ainakin yleensä pakosta välttää jotakin)enkä näin ollen ihan ymmärrä että kasvisruokaa oletettaisiinkaan olevan vaihtoehtona. ETENKÄÄN juuri vaikka kouluruokana, kun muutenkin näyttää että siihen käytettävä raha on hyvin pieni. En näe että sillä rahalla voisi vielä alkaa säveltää monia eri vaihtoehtoja.

Riikka: joo, totta kai 7 lapsen perheelle se olisi jo aika paljon rahaa. Silloin tällaista perhettä voitaisiin tukea. Suurin osa perheistä on kuitenkin kahden lapsen perheitä.

Sain tämän kirjoituksen johdosta yhden meilin jossa arveltiin että kannatan sitä että vain "rikkaitten lapset" saisivat ruokaa (kun siis uskalsin puhua maksullisuudesta).
Tällaista en takuulla tarkoita.
Minusta perhe ei ole rikas sen perusteella että sillä on panna vaikka euro päivässä lapsen kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun. Montako koulupäivää on vuodessa? Se kertaa yksi euro on...

Kiitän kovasti kaikkia kommenteista. Oli hyvä saada lukea tietoa ja mielipiteitä eri puolilta. Näin saa omaakin mielipidettään asiasta muodostettua.

Inkivääri kirjoitti...

Ai niin, meinasin jo unohtaa tämän. Meillä on paikallislehdessä aina viikon ruokalista - ihan mukava niin ei tule tehtyä samaa ruokaa kuin koulussa.

Ma:makaronipata, tomaatti
Ti:kalapaistos, perunamuusi, salaatti
Ke:lihapyörykät, peruna, salaatti
To:hernekeitto, juusto
Pe:broilerivuoka, riisi, salaatti

Tiedotusvälineissä on näkynyt, että jotkut kunnat aikovat säästää kouluruuassa, meillä ei kuulemma ole sellaisia suunnitelmia. Salaatteja on usein kahtakin laatua tarjolla, vaikka listalla on vain yksi. Samoin on usein jälkiruokaa, vaikka sitäkään ei listalla mainita.

Kolmen lähikunnan ruokalista
http://i151.photobucket.com/albums/s151/Inkiv/79b4570a.jpg

Yläkoulussa, jossa meidän pojat on, on mahdollisuus maksulliseen välipalaan, jonka meidän pojat kyllä myös syövät.

Clarissa kirjoitti...

Tässähän ei ollut tarkoitus puhua kasvisruokailusta, mutta kun nyt tartuit siihen niin: minusta ei voi sanoa, että lapselle, joka on ollut kasvissyöjä alusta alkaen se olisi valinta. Tuntuu mahdottomalta pakottaa lasta pistämään suuhunsa makkaraa/lihaa, jos ei sitä ole koskaan kotona syöty. Kasvispainotteinen ruoka olisi kaikille terveellisempi vaihtoehto ja sitä paitsi halvempi. Säästämisestähän nyt puhutaan, toivottavasti se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi liha- makkarakeitossa on muutakin kuin valtavat määrät lihaa tai makkaranpaloja.
Efektia julkaisi vuonna 1999 selvityksen, joka kattoi 54,6 % kunnista. Siinä todettiin, että yli puolet vastaajista kaikilla kouluasteilla tarjosi kasvisruokavaihtoehtoa ruokailijan kanssa ennalta tehtävän, sitovan sopimuksen mukaan. Pienimmässä kuntakokoryhmässä (alle 2000 asukasta) ala-asteilla tarjontaa oli prosentuaalisesti vähiten, noin 42 %. Muissa kokoryhmissä prosentuaalinen osuus vaihteli 51,7 ja 62,5 välillä. Yläasteilla vaihtelua oli 58,4 ja 88,9 prosentin välillä. Lukioissa kasvisruokavaihtoehdon saantimahdollisuus vaihteli 33,3 ja 92,6 prosentin välillä. Alueellisesti paras tilanne oli Itä-Suomen läänin kunnissa ja huonoin Lapin läänin kunnissa.
Tuosta tutkimuksesta on jo aikaa ja kasvisruokaa saa kouluissa jo vielä yleisemmin, kuin mitä nuo luvut osoittavat.

violet kirjoitti...

Clarissa: en voi sanoa kuin että hyvähän se on että ihmiset saa mitä haluaa kouluruokailulta. Että jos toivotaan kasvisvaihtoehtoja niin sellaisen saa. Ei minulla ole mitään kasvisruokavaliota vastaan (voi hyvänen aika, miksi ihmeessä olisikaan).
Valinta se kuitenkin on, ellei lapsen niin lapsen vanhempien (antamassasi esimerkissä vaikkapa) eikä sitä minusta voi verrata vaikkapa pakkoon olla välttämättä kalaa.

violet kirjoitti...

....."pakkoon olla välttämättä kalaa"...lässyn lässyn siis:
pakko välttää kalaa.