Eilisiltana tein semmoista että panin jalat vesiämpäriin, otin käteen kirjan, lasiin roseeta ja istuin terassilla. Annoin ihmisten lentää ylitseni, annoin lintujen varastella lautaseltani ja senkun olin vaan jossakin päin Italiaa, Villa Amaliassa.
lauantai 30. toukokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
No kuulostaa täydelliseltä illanviettotavalta!
Omistaapa terassi. Tuo kuulostaa jokseenkin täydelliseltä.
Ihanat tunnelmat, ja OSUU TÄNNE NYT NAPISTI! (oho, tulipas huudettua, mutta siltä nyt tuntuukin. loma alkoi nääs!)
Tuo kirja on kiinnostava, lukisin mieluusti suomennettuna.
Juuri nyt olisi ihana lennähtää Italiaan!
Mulla oli vähän sama fiilis, paitsi ettei sitten ollutkaan aikaa istua parvekkeella.
Tanaan aion sen kuitenkin tehdä, uusi tuoli tuntuu kutsuvan...
Me just juteltiin aamupalalla Roomasta ja suunniteltiin, että aletaan kartuttaa matkakassaa vaihteeksi Italia mielessä. :-)
Sun koti terasseineen vaikuttaa just mun unelmakodilta. Toivottavasti löydän joskus meillekin sellaisen.
Ihanaa viikonloppua, sinua ei taida tarvita kehoittaa nautiskelemaan ihanasta säästä! ;-)
t/minjo
Kylla taalla ihan kiva on asua, mutta joustaa taytyy valilla melkein katkeamispisteeseen asti.
Mun taskussa "soi" Charles Dickensin "Nicholas Nickleby". Klassikot on yllättävän tuoretta ja freesiä kuunneltavaa, kun löytää asiallisen version ja hyvän kertojan. Mun "lukukokemukset" on viimeaikoina olleet enimmäkseen kuuntelukokemuksia, kun olen ollut liian kiireinen ja lopulta liian väsynyt lukemaan itse, kuuntelen kirjoja aina kun tilanne sallii. Kädet jää vapaaksi muihin puuhiin. Yleensä kuuntelen englanninkielisiä, valikoima on silloin parhaimmillaan. Suosittelen.
Tuo sinun olemisesi kuulostaa niin juuri siltä mitä aina joskus pitää ollakin.
Tälle päivälle olen saanut jo niin paljon aurinkoa ja raitista ilmaa, että nyt olen jo suosiolla sisällä, vaikka ulkona onkin siis niiiiiin ihana rauhallinen sopivan lämmin kesäilta...
Ehkä menen vielä terassille fiilistelemään kunhan saan pojan nukkumaan...
no mutta, kuulostaa loistavalta!
laventelia terassilla? olispa mullakin. ei oo kyllä terassiakaan;)
mutta aurinkoa ja rentoa elämää kyllä, vaikkei vielä loma alkanukkaan niinkuin niin monella..
nautinnollista viikonloppua!
Semmoista, että kuulostaapa hyvältä! Tulipa hyvä olo :)
Tuli hyvä fiilis tästä, ihana!
Satunkaa: se oli sitä. menin tosin tietysti sisälle sittemmin.
KAtjuska: eikä tarvi edes omistaa;-)
Vuokraterassilla on yhtä kiva istua.
Liivia: huuda vaan jos huudatuttaa!
Jaa-a, mahdetaanko suomentaa tuota...se on jo pari kolme vuotta vanha, nyt taas esillä enemmän kun siitä on tehty elokuva. Harmittavan paljon hyviä kirjoja jää suomennosta vaille.
Sooloilija: sa muuuta....
Päivi: uusi tuoli kuullostaa kutsuvalta. Syliin vaan.
Minjo: matkakassan kartuttaminen ei olisi hullumpi idea. Jonnekin katoaa pennoset ennen kuin ehtii lippuluukulle...
Elena: joustoa, joustoa...muuten katkeaa.
tintti: en ole yhtäkään äänikirjaa kuunnellut. Ehkä voisin. Pelkään vaan että alan kiinnittäq liikaa huomiota epäolennaisiin seikkoihin kuten lukijan ääni, äänenpaino, puheen nopeus/hitaus.
Punamulta: aina joskus tkee niin hyvää tuommoinen. Oli se kirja siinä mutta monesti vain tuijottelin ympärille. Meillä käy nyt paljon pikkulintujakin syömässä kun mies rakensi niille uuden "ruokinta-automaatin",. Niitä on kiva katsella, lintuja meinaan.
Outi: ostin tuon laventelin viime kesänä. Oli koko talven ulkona. Nyt se on oikein PULLISTUNUT. Se on kasvanut valtavasti.
Papi; hyvä jos välittyi.
Marika; samat sanat kuin Papille - kiva juttu että hyvä olo levisi.
mmhh...nautintoa...
Katsottiin lasten kanssa eilen 'päätymätön tarina' -elokuva .Se kuvastaa niin hienosti sitä, kuinka kirjaan voi kirjaismellisesti upota.
Aurinko ja kuu; joo, siinä upotaan kyllä todella!
Lähetä kommentti