Melkein kellon ympäri. Ruokaa, juomaa, musiikkia ja pölinää.
Ihan lähellä mutta kuin olisi ollut kaukana. Minttukin voi niin hyvin. Teen siitä iltateetä.
Ihan lähellä mutta kuin olisi ollut kaukana. Minttukin voi niin hyvin. Teen siitä iltateetä.
lauantai 13. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
20 kommenttia:
oij-joi, mitä värejä!
Täälä Helsingin Herttoniemessä rupesi ukostamaan ja satamaan hullunlailla -mukavaa sekin. Tuli ihan kesäolo hellepäivän päätteeksi!
Hyvä tunnelma välittyy tänne asti, kiitos. Minä olen vielä pyörällä päästäni Särkänniemen vemputtimista. Ja kun latasin kuvia, menin monta astetta enemmän hyrskynmyrskyn!
Nyt palaan taas näihin kuviisi ja rauhoitun :)
Seesteistä...kovin seesteistä.
Täällä voimakas ukkosmyrsky juuri laantui ja poikanenkin sai vihdoin unta.
it smells like a happy, untroubled, enjoyed summer day!
Mitä kesätunnelmaa: herkullista syötävää, aurinkoa, minttua ja paljaita varpaita.
Nauttia voi missä vaan, kun sen osaa.
Hämmästyttävän ihastuttava kuva tuo eka!
Ja pölinässä minäkin olen ollut, tekee kyllä välillä hyvää.
Kuulostaa ihanalle. Minäkin pääsin tänään irtautumaan kotikuvioista ja kävin Mäntän kuvataideviikkojen avajaisissa. Ystäväni työ on siellä esillä.
Meidän otsikothan ovat kuin siskokset! :) Hauskaa
Kivaa kesätunnelmaa aistittavissa nyt kyllä..
Minttutee on hyvää.
Sinne on näköjään aurinko palannut. Nauttikaa siis.
Kesän parhautta: hyvä sää, seura, kattaus ja ruoka! Ja vielä ihanat värisävyt näissä kuvissa, tulee sinisen jano.
Voi, mikä tunnelma.
Tuollaisen laventelipuskan kun saisi ja vähän hellettäkin kelpaisi.
Ihanaa. Minttua, ilmakuivattua kinkkua ja melonia. Voi että...
Oliko kuvassa myös laventelia? Ja ne kuvat niissä lehdissä... olen muutenkin hulluna lehtiin, vaikken lukisi kaikkia juttuja, niin kuvia pitää olla paljon... ja ulkomaalaisissa lehdissä ne jutut/kuvat on yleensä mielenkiintoisempia kuin näissä kotimaisissa vastaavissa...
Voisin taata, että siellä tuo kaikki tuntuisi paremmalta kuin täällä...vaikka siis samat perusraaka-aineet on...
Omat hyvät puolensa täälläkin on, mutta jotain puuttuu... :). Vai onko tämä kaikki vaan taas sitä kaukokaipuuta...?
Kiitos joka tapauksessa, että pidät sitä kaipuuta yllä näissä jutuissasi :).
Ihanasti kirjoitettu,
tuli mieleen jokin laulu, kepeä ja hulmuava.
Kiitos tästä!
Kuulostaa hyvalta.
Minttutee, nimenomaan tuoreista lehdista, on ihanaa. Ja ehdottomasti parasta paansarkyyn.
Olen niin kateellinen teidän katosta.
Teillä on ollut kivaa ja se on hyvää!
Eilentänäänhuomenna: joo, semmonen rytmistä toiseen -fiilis;-)
Papi: ai vemputtimissa? Kiva homma kerran vuodessa!
Aurinko ja kuu: voi rassua joka ei voi nukkua ukkosen takia...
Finn: that’s what it was!
Katriina: kaikenlaista herkkua oli joo, paitsi melooni oli kyllä aivan raaka! Kauniin värinen silti.
Liivia: kaappasin syliin sen laventelelini. On kasvanut vuodessa paljon ja painaa jo rutosti.
Minna: aivan erityistä olisikin päästä katsomaan jonkun tutun ihmisen töitá....
Neiti NImetön; menenkin katsomaan sun sisarotsikkoa!
Merja: joo, sunnuntai sen sitten vei pois...auringon.
mimmi: joo, ei noilla ainesosillla voi ihan poskelleen mennä.
Merruli: tuo oli niin paljon pienempi kun sen ostin yli vuosi sitten. Ihmettelen oikein että talven ylikin veti hienosti...välillä lumen alla.
Punamulta; laventeli sylissä, joo!
Kaikokaipuuta taitaa olla. Se voi olla aivan antoisaa kunhan ei pakkomielteiseksi ylly.
Celia: eipä kestä. Mikähän laulu se olisi ollut, jäin miettimään.
Pikkujutut: ai niinkö? Päänsärkyä pukkasi kyllä roseen jälkeen mutten tainnut sitten panna tarpeeksi minttua...
Kunpa minäkin osaisin valokuvata noin. :)
Tiinanen; kiitos tuosta. Ilahdutti.
Lähetä kommentti