Kuvittelimme että puolentoista Helsinki-päivän aikana ehtii "mitä vaan". Ei ehtinyt, mutta loppujen lopuksi se ei haitannut yhtään. Jääpä seuraavaankin kertaan katsomista. Suomenlinnan näin nyt vihdoin mutta kolea, tuulinen tihkusää ei innostanut kuin lyhyeen visiittiin. Vaahtokylpyyn ehdin joka tapauksessa oikein hyvin!
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Ajattelin nämä nähtyäni, että kävittekö te Virossakin tai niillä suunnin. Mutta että Helsingissä!?
Hieno pläjäys joka tapauksessa, näissä kaikissa on sitä jotakin ja kokonaisuutena aivan ihana sarja.
Joo, samaa mieltä. Ei näistä kuvista Helsinki tule mieleen. Yksityiskohdat tekevät ihmeitä. Hienoja kuvia!
Liivia: Otin mää joitakin "turistikuviakin" mutten oikeastaan tajua edes miksi, kun en niistä itsekään tykkää.
Virossa olisi voinut käydäkin. Harmi ettei oikein joutanut.
Neiti Nimetön: Kuten olen toitottanut niin Helsinki on mulle sen verran tuntematon että mistä vaan kuvista tulee Helsinki mieleen;-) Mutta tajuan kyllä mitä tarkoitat. Voisihan nää olla mistä vain.
Juu. Itämeren tytär. Näin helsinkiläistyneenä tamperelaisena totean, että suuri ero on meri ja sitten koko, ihmisten määrä. Tampere on pieni suuri kaupunki, sopivan kokoinen.
Ajattelimme muuten huomenna mennä eväsretkelle Suomenlinnaan; jokakesäinen traditio. Poikkesitteko muuten reissullanne heti lauttasataman jälkeen olevassa pikkukahvilassa, joka on suloisessa puutalossa?
Eipä sitä koskaan ehdi kaikkea reissuillaan katsastaa.
Ja vaikka asuukin jossakin paikassa, niin moni juttu jää katsomatta...
Siksi ehkä pienet tehokkaat käynnit jossakin ovat parempia kuin pitkä oleilu...
Ja hyvä, että jää seuraavaksikin kerraksi katsottavaa.
Nyt voin hyvin :)
Minäkin haluan
a. vaahtokylpyyn
b. Suomenlinnaan
Mun suunnitelma muuttaa sauna kylpyhuoneeksi eli ammehuoneeksi saa nyt taas uutta puhtia. Saunaa me käytetään tosi harvakseltaan, mutta vaahtokylpy, oih!
Linnea; se meri tekee paljon. Kyllä.
Ja ihmiset tuntuvat erilaisilta. Kai se sekin jo vaikuttaa että niitä on enemmän.
Kahvilassa ei Suomenlinnassa käyty. Aika pikaiseen painettiin läpi huonon sään vuoksi.
Punamulta; tosi tuttua tuo ettei asuinpaikkakuntansa juttuja ole katsastanut juuri ollenkaan...
Katilein; juu, minä voin OIKEIN hyvin tuona varhaisen aamun hetkenä hotellin ammeessa. Ystävät vielä nukkuivat. Mikä hassuinta, parin tunnin päästä tuosta meitä käveli vastaan kadulla henkilö joka Iltasanomissa kertoi voivansa nyt hyvin;-)
Emma; mä en ole saunasta koskaan kauhean innostunut ollut. Kelpaa muttei ole ollenkaan intohimo.
Kylpyamme sen sijaan on.
Vanhan kiven viehätys ei katoa koskaan!
Veronassa hivelin noin 1000 vuotta vanhoja kivitalon seiniä, Zürichissä noin 600 vuotta vanhoja...yläkerroksissa asuttiin ja alhaalla konditorioita etc.
Siis tuo Kiven Viehätys vei nyt minua.
Lähetä kommentti