Keräilin aarteita ja tein pyrähdyksiä. Pojilla oli juoksukilpailut kolmeen kertaan. Uin melkein tunnin. Merellä kulkevat Englannin-lautat antoivat hyvät aallot.
Sangatte vastaa juuri minun käsitystäni hyvästä rannasta. Luonto ympärillä ei ole mitään hempeää tai lässyn lässyn soman kaunista vaan hiukan karua ja kirveellä veistettyä. Meri ei paljon kysele vaan nousee ja laskee kuten mielii - hyvin nopeasti, tuli taas huomattua! - ja riehuu ja tyyntyy kuten sille sopii. Tällaisista paikoista saa voimaa. Asiat tulevat oikean kokoisiksi.
Videona pieni pyörähdys rannalla.
25 kommenttia:
Voi että, voi että! Ihania kuvia ja tunnelmia ja erityiskiitos tuosta klipistä. Se meren ääni, voi että! Ihana!
Liian nopeaan nouseva meri, arvaamattomat aallot (maakravulle), kohina, hiekka, ääretön aava..
Se meilläkin oli parasta Portugalissa. Suuruus, jota en ollut aiemmin kokenut ja tuskin koen pitkään aikaan. Postauksesi ei tuonut kylmiä väreitä vaan hillittömän kokoisen lampimän liikahduksen rintakehään. Huokaus. Atlantti.
Todella ihana tunnelma näissä kuvissa! Oikein pystyi haistamaan meren! Ja on muuten aika ihanat kengät sinulla tuossa kuvassa!! :)
Olen kasvanut merenrantakaupungissa, josta muutin joksikin aikaa Tampereelle opiskelemaan. Nykyään asun Helsingissä ja tajuan miten paljon kaipasinkaan merta, sitä meren tuoksua ja merituulta! Syksy on parasta aikaa, kun meri riehuu (vaikkei täällä olekaan sellasia myrskyjä kuin muualla..). Meressä on kyllä sitä jotain, ei sitä osaa selittää, se on vain.
Kiva muuten kun olet taas täällä, olenkin odottanut reissukuvia!
Kivaa, kun olet taas takaisin! Hienot kuvat, aivan liikuttava tuo vällyn alla lämmittelevä pikku-uimari.
Hei sinä kaunis shortsikesänainen! Ihanaa löytää kuvasi. Tuota samaa tunnetta minäkin rakastan, karua rantaa, hiekkaa, elämän tunnetta, voimaa. Me ollaan oltu vähän samoissa tunnelmissa poikien kanssa :)
Upea ranta ja hienot aarteet. Merta rakastan etenkin rannalta käsin, maakrapu kun olen. Harva ääni on yhtä rauhoittava kuin meren kohina.
Kyllä on pojilla upea äiti. Kaunis. Poikasi näyttää kuvassa suloiselta ja aika pieneltä.
Meri on antanut voimaa itsellekin viikonlopun aikana. Meri vangitsi silmäni ja ajatukseni pitkäksi aikaa...istuin vain ja kuuntelin ja katselin...oi sitä ihanuutta.
Unohdin sanoa,että myös tämä blogisi ja kuvasi ovat minut salakavalasti koukuttaneet. Kiitos siis hienoista kuvista ja mielenkiintoisista jutuista.
Hyvältä näyttää! Kävin kesälomamatkalla Ranskassa ja vietin aikaa samankaltaisilla karuilla rannoilla. Voi että jäi hyvä mieli ja videosi (ja kuvat myös) toi paloja matkatunnelmista mieleen. Kiitos :)
kiva kun olet palannut! ja ihania kuvia!
-mirka-
Olen joskus viettänyt kesää Le Havressa, siellä oli samantyylinen ranta. TUli nostalgiaväreitä.
TUo meren ääni videolla, oi.
Nyt en kyllä sano muuta kuin että sulla on upea kroppa!
Meren äärelle tekisi mieli, kiitos näistä ihanista hetkistä ja kuvista.
Kyllä sinä oletkin notkea (ja kaikkea), ei nouse minun jalka non korkealle.
Ilmiselvä paratiisi, ja siitä hienot kuvat! Etenkin tämä vihreällä pyyhkeellä loikoileva kuva on niin hyvä!
Ja sinä, aina upea!
Miten iloinen olen paluustasi! Haluan erakoitua tietokoneen kanssa...
Ihana pyörähdys! Taisi olla hyvä reissu.
Kävin muuten yksi yö teillä syömässä villiriisiä, joka oli kauniisti katettu ja aseteltu suorakulmaiselle lautaselle. Siinä on freudille miettimistä. Mutta emännälle kiitos :D
Papi:Meren ääni - ja tuulen. Tuuli niin että kohisi. Eikä pikkukamerallani muutenkaan elokuvia filmata;-)
Tuolla oli niin kivaa.
Metsienmamma: No hyvä että tuli lämmin liikahdus. Atlantti, niin. Muukin meri käy.
Anna: Saappaat kiittävät. Kovin kätevät hiekassa. Villasukat tietysti kans;-)
Reissukuvia ei kauheasti varmaan tule, mutta mukava kun olet odottanut.
Katariina: on kyllä kiva olla takaisin. Se yli viikko oli tällä kertaa vähän muuta kuin tosi kiva.
Pikku-uimari on tuossa kyllä suloinen> Tänään onnistui olemaan taas sietämätön...
Himalainen; en tiedä voisiko johtua lapsuuden useista Yyteri-kesistä, mökki siellä hiekalla ja sitä rataa, mutta hiekalla ja meren äärellä tulee mulle semmonen ihme "olen enemmän minä kuin missään muualla". Siis kun juoksen siellä, pelleilen, painun veteen, keräilen juttuja.
Merruli; Aloin taas kerran haaveilla kesäpaikasta (tai siis loma-asunnosta) tuon kaltaisessa paikassa. Kelpaisi mikä rytö tahansa kunhan sieltä pääsisi kävellen rantaan.
Riikka: ohhoh..ja kiitos;-)!
Poika näyttää minustakin tosi pieneltä tuossa. Kai se on tuo asentokin.
Johanna; on siinä vaan jotakin. En ole vielä koskaan ollut niin onneton tai vihainen tai väsynyt, ettei meri olisi auttanut.
Netta;\ ei kestä!
Mirka; olen otettu jos minua on odotettu...
Isoinpapu; aivan totta, Le Havressa on saman näköistä.
Ilona; aika paljon sanottu mutta otan sen suurena kehuna kiitollisena vastaan!
Sooloilija: pamahdan pennuksi meren äärellä. Tekee mieli pyö®iä ja hyppiä ja sen teenkin. Kai siellä on jotenkin "sallitumpaa' tehdä riemukkaita jalanheittoja kuin vaikka kaupungilla....
Liivia; semmonen mini-erakoituminen, siis;-)
Tämä reissu oli vähän ankea monesta syystä. Oli kiva tulla pois. Onneksi pääsin tuonne rantaan. Muuten sanoisin melkein että paska reissu.
Maare; ai semmosta tarjosin?! Oho, toivottavasti maistui!
Parasta tässä hiukan yli viikossa oli tuo retki Sangatteen. Muuten oli hiukan ...plääh...
Ensimmäinen kesäloman jälkeinen työpäivä, kaamea väsy, saamattomuus, tympeys ja liiallisten ideoitten puuroinen sotku päässä.
Sitten tulin tänne, ja kaikki onkin yhtäkkiä ihan selkeää.
Kiitos! :)
vau mikä loikka-kuva!
kuulostaa hyvältä. meri ja aurinko, suolainen iho. ja aarteitakin näkyi löytyneen rannalta..
Miten kiva, kun palasit! Kuva neulotun viltin alla pyyhkeellä torkkuvasta aurinkolasipäisestä on aivan ihana!
Joko Baktus on valmis?;)
Siis nyt! Ihan mahtavan upea kuva sinusta! En tiedä mikä mulla tulee mieleen tuosta, mutta siis kertakaikkisen ihana, elinvoimainen ja onnellinen otos.
Ja sen kruunaa vaatetus.
Kauniit matkakuvat todellakin.
Kävin jo Liivialla mankumassa, kun olen ollut liian pitkään kesäkiireinen working girl ja poissa ihanien naisten blogeista! Rakastan Piilomajaa ja Liivian taloa ja huh, kuinka mukavaa oli palata viikkojen jälkeen. Mie haluan ja tuommoiselle kirbveelläveistetylle rannalle, missä ei ole ketään. Olette rannalla kauniita ja ihanoita :)
Ansku: juuri tuo ajatus oli minullakin: meren äärellä minullekin kaikki on ihan selkeää ja helppoa.
Outi: ehdottomasti. Lasken aarteiksi hioutuneet kaljapullonpalaset;-)
Hanna: Baktus on valmis, pitää vaan päätellä langat päistä.
Minja; oi kiitos! Ihmettelen mihin se elinvoima katosi kun tulin kotiin. Hukkui varmaan pyykkikasaan eilen.
Sanni; rannalla on niin helppo olla ihana;-)
Kiva kun tykkään lukea Piilomajaa!
Violet, mulla nousi kaikki karvat pystyyn, kuin luin tuota Sangattea ja katselin kuvia. Huomasitkohan itse, miten hienosti kirjoitit merestä ja rannasta ja millaisesta merestä pidät...Kirjoit, mitä minä ajatelen, miilainen merenrannan tulee/pitää olla! Siis tuo loistokuva sinusta olkoon nimeltään Rantariemu ja tee siitä itsellesi suurennos sienälle: Ikuinen Suloinen Suolaisen Päivän Muisto! Waude mikä Donna! Ja mikä rento riemu kuvassa.
Lähetä kommentti