Osto- ja myyntiliike jossa kaikkea on paljon. Niin paljon ja niin kaikkea, että lopulta tuijottelee vain ympärilleen etsien valkoista, tyhjää seinää - eikä sellaista tuossa pytingissä ole.
Narisevia lattioita, pölyn tuoksua, ryöstöhintoja, löytöhintoja, turisteja, alakerrassa kilistetään kuohuvalla jonkun kaupan merkiksi ehkä, tupakansavua ja tinkimistä.
Minä olisin ottanut yhden gramofonin, kauniin pistoolin, yhden kehystetyn valokuvan ja kaikki ne narisevat lattiat ja nuhjaantuneet nurkat.
29 kommenttia:
Oih, tämä paikka ja sun tarina huokaus...
Olen ollut tuolla :) Olisin tahtonut yhden ihan rämän pöydän - sitä ei oltu ryöstöhinnoiteltu, ja juurikin nuo portaat. Tällainen on ihan tosi hauskaa, kun näkee sunnuntaiaamuna vasta herättyään paikan, jossa on itse ollut, mutta jonkun toisin silmin. Ihan kuin uni jatkuisikin.
Minullekin nuo portaat ja tuo tapetti/kangas niiden reunssa!
Gramofonin kuvittelisin sinulle helposti, sitä pistoolia en niinkään...vaikka heti näin sinut Agatha Cristie-filmatisoinnissa kaunis pistooli kädessä. Siis roolissa...
Moi oonkohan käyny samassa kaupassa tutulta näytti:)
Kiva tapetti tosiaan
ja muutakin mikä kelpaisi;)
Jamelia
Voi sinua onnekasta, kun kaupungistasi löytyy tuollaisia paikkoja. Vaikkei niissä kävisikään kuin kerran, niin on ihana tietää, että aika lähellä on jotain tuollaista olemassa.
Minullekin kelpaisi tuo tapetti ja kuluneet nurkat.
Kiitos tästä!!!
Mun täytyy asettaa jokin suodatin näitä sun postauksia varten. Menetän melkein joka kerta järkeni, kun olet taas vieraillut jossain satumaisen ihanassa paikassa!
Tahtoo kans!!
Voi, mikä aarreaitta!
IHANA!!!! Minä olen nuhjaantuneiden nurkkien tosifani. Haaveilen aina Saksanmatkoista, koska Saksa on rakkausmaani, mutta blogisi myötä on Bruxelleskin alkanut kiehtoa ihan uudella tavalla.
Kun näkee tällaisia paikkoja, ihmettelee taas kerran suomalaisten intoa uudistaa ja puleerata kaikki mahdolliset paikat.
Voi kun tuonne pääsisi penkomaan ja ihastelemaan! Tai ehkä parempi ettei menisi, ettei Visa-parka joutuisi takavarikkoon...
minä myös heti mietin, miksei meillä ole moista. Ehkä niitä onkin en ole vain uskaltaunut sisään.
Gramofoni olisi ihana, nojatuoli ja oikea kristallikruunu (ja hyvä kirja). Ja että kaupan päälle lasi kuohuvaa, palaisin takuuvarmasti.
Marika; ;-)
Tanja; ihan varmasti oletkin. Tuo mainitaan useissa matkaoppaissa sun muissa usein joten kaupunkiin tulevat ihmiset osaavat hakea.
Mullekin käy joskus noin kuin kuvailit. Tulee epätodellinen olo.
Liivia: se pistooli oli esineenä aivan upea. Luuta sen kahva, hienosti koristeltu. Vaikea kuvitella että niin kaunis esine voisi tappaa. Christie-filmiin voisin itseni kuvitella hyvin;-)
Murhaajattareksi tai ainakin pääepäillyksi, kiitos.
JAmelia; ehkä oletkin, tosin saman tapaisia on muitakin. Tuo on vaan tosi suuri, kolme kerrosta.
Celia; niin, en mä normaalioloissa ravaa juurikaan missään tuollaisissa, mutta kun joku tulee kylään niin on hyvä syy.
Ansku; ei suodatinta;-)
Katjuska; hiukan semmonen, joo.
Katilein; jännä juttu tuo Saksa-juttu. Saksa on mulle yksi epäkiinnostavimmista paikoista. Anteeksi kaikille siellä asuville tai siitä pitäville. En osaa oikein edes kertoa mihin se perustuu mutta tältä tuntuu. Hauskaa jos sinä olet saanut postauksistani hyvän kuvan meidän kaupungista.
MAtroskin; joo, äidin kanssa istuttiin yhdessä olutbaarissakin ja ääneen hoettiin että jos nyt oltaisiin Suomessa niin tuo olis korjattu, tuo olis maalattu, tuo olis tuhottu...siis baarin sisustuksesta puhuttiin.
Tuula; juu ja katos ne lupaavat vielä toimittaakin kaikkialle maailmaan tavarat ellei mahdu vaikka kirkonovi tai lavuaarit kainaloon;-)
Sigrun; oikeasti ne kuohuvaa kohottelevat taisivat lopultakin olla omistajat ja heidän ystävänsä tai jotakin, mutta minä halusin heti nähdä sen niin että siinä on nyt tehty hyvät kaupat ja kilistellään sille> Joka tapauksessa tunnelma oli oikein hilpeä!
Siis wau! Huokailen :)
ohoo! tuonne jos pääsisin, linnottautuisin johonkin pehmeään sohvannurkkaan sen lasillisen kanssa koko päiväksi. katselisin, kuuntelisin ja haistelisin tupruavaa savua. tuolla paikalla tavaroineen olisi varmasti monta tarinaa kerrottavana..
Tännekin voisi siirtää nuo portaat ja pari nurkkaa :-)
Ihana paikka! Spottasin yläkuvan taustalta myös kasapäin KORUJA, aah!
Paljon kauniita vanhoja esineitä kuvissasi. Minä näin tänään paljon turhuuksia, rojua, tungosta ja roskia. Lillen braderiessa tuli siis käytyä.
Tuo paikka, Nuhjaantuneet nurkat, on kuin paratiisi!
Menen ensi viikolla taas hieman samanlaiseen, mutta likemmä, kuvaan, jos ostan jotain.
Noiden paikkojen viehkeys saattaa piillä yllätyksellisyydessä, sillä niissä on kaikkea kitschistä antiikkiin.
ooh aah ja uuh mitä kaunista näytätkään, kiitos! emery & cie oli myös upeaa nähtävää täällä metsän keskellä, nam!
Aika harva pitää Saksasta niin kuin minä. Olen aikoinani asunut siellä ja tapasin paljon mukavia ihmisiä. Tulen hyvin toimeen saksalaisten kanssa.
Raumalla on tällä hetkellä paljon vierasmaalaisia työntekijöitä, kun tänne lähelle rakennettiin ydinvoimalaa. Olen tutustunut moniin saksalaisiin rouviin ja yhdestä tuli oikein hyvä ystäväni.
Minua viehättää Saksan kauneus ja monipuolisuus. Lisäksi puhun saksaa todella mielelläni.
Anioni; minäkin huokailin aikani mutta sitten tuntui että paree lopettaa kun muuten henki loppuu...
Outi; aika hyvä toimintasuunnitelma sulla!
Linnea; kas tässä, virtuaalisesti sinun.
Fine van Brooklyn; koruja oli, mutten ainakaan nähnyt mitään kiinnostavaa, valitettavasti (vai oliko se Onneksi...)
Suklaasydän; ai se oli nyt. Olen monta kertaa miettinyt menoa mutta sitten näin tv;ssä siitä ohjelman ja tajusin että menettäisin järkeni siellä. Monestakin syystä.
Leena Lumi; yllätyksellisyys, joo, ja sitten se että tuntuu ettei olisikaan kaupassa ollenkaan.
Rautaharakka; ei kestä! Hyvä jos nautit.
Katilein; olen melkein varma että olen vastoin parempaa tietoa vain kehittänyt itselleni jonkun Saksa-ongelman. Ei mulla ole mitään oikeaa syytä inhota Saksaa, tai olla edes pitämättä siitä. Se on vaan joku tunne.
Ihanan näköinen paikka, tuonne kun pääsisi penkomaan. Vanhat tavarat on ihan parhaita, ja kun niitä katselee niin saa vielä kaupanpäälle kuvitella millaisella ihmisellä tuo ja tämä tavara on aiemmin olleet :)
Ehkä on ihan hyvä, ettei tuokaan paikka ole täällä pohjanmaalla, Visan saldorajaa pitäisi hivuttaa ihan taivaisiin tuollaisten takia ;)
Auh ja ouh! Voisiko sut lahettaa tuonne ostoksille??
Postauksen otsikko on jo enemmän kuin lupaava. Ja vaan parani. Huokaus. Olisi ihana nuhjaantua vähän itsekin tuollaisessa paikassa.
Ihanan näköinen paikka. Tuolla voisin käydä katsastelemassa juttuja ihan mielelläni. Mutta tuskinpa ostaisin mitään :D. Ihan vaan jo senkin takia, että kaikkea on jo nurkat täynnä...
Mutta silti pidän tuollaisista paikoista. Ja aina saan niistä jotain intoa, inspiraatioita, tunteita...
Oikeastaan minulla on jo osittain sellainen tunne, että olen käynyt siellä, koska sinä vangitset kuviin niin paljon...kiitos siitä :D
Ohhoh mikä paikka! Julmistuin kun kerrot sikahinnoista :D
Tässä kun just rupesin suunnittelemaan matkaa Brysseliin !!
... mut kun kurkkaan lompakon pohjalle en näe kun pari hassua kolikkoa ... Nyyh.
Päivi; tuolla on kyllä aikalailla kaikkea. PAljon esim. vain osia jostakin. Sellaistakin saattaa kuitenkin tarvita, ja osasetkin jo sinänsä voivat olla kauniita. Otetaan nyt esimerkiksi marmorisen takan osat. Jonkun omassa takassa voi olla juuri se pala rikki ja tuolta sitten uutta. Tai joku voi kaivata kotiinsa valtavaa ovea vain koristeeksi jne.
Merja; kyllä kai;-)
Outi; nuhjaantua itsekin...kivasti sanottu!
Punamulta; en minäkään loppujen lopuksi ehkä mitään oikeasti olisi halunnut. Mulle käy niin että kun tiedän että siellä ne ovat ja voin poiketa kun huvittaa ja että tuon tapaisia tavaroita löytää monista muistakin paikoista...niin sekin jo riittää ajatuksena mulle.
Niina; oli siellä joissakin tavaroissa selkeä turistilisä. Huomasin myös että olivat panneet eri kielillä kaikenmaailman tiedotuksia asioista ja hinnoista jne. ja sekin kielii ostajakunnasta.
On parempia paikkoja ostaa jos edullisemmin haluaa, mutta olihan tuo kokemus.
Oi että, tuonne kun pääsisi! Kiitos näistä(kin) ihanista kuvista.
Apua miten ihanan näköinen paikka! Täytyypä harkita ihan tosissaan reissua Brysseliin.
Lähetä kommentti