torstai 17. syyskuuta 2009

Sinne tänne huitomista



Minulla on tällä hetkellä suuria keskittymisvaikeuksia. On jotenkin rauhaton olo. Haluaisin olla ajattelematta mitään, vaikken edes tietoisesti ajattele että nytpä ajatellaan tässä, vaan ajatukset senkun tulevat ja menevät. Mieleen pullahtelee taantumia ihmeellisistä asioista niin aidon tuntuisina, että kadulla kävellessäni tulee mieleen olenko oikeasti edes tässä nyt, kadulla kävelemässä.

Ehkä kaikkea on nyt vaan hiukan liikaa. Huolehdittavia asioita, ajateltavia, muistettavia asioita. Mielenkiinnon kohteita, innostuksen aiheita. Suurimmaksi osaksi ihan hyvää, mutta hiukan liikaa ja kaikenmoista. Pitäisi taas tietoisesti opetella sulkemaan aistit - ja ehkä myös tietokone.

22 kommenttia:

Merja kirjoitti...

No en kommentoi nyt muuta kuin että pirskutin hyvännäköiset hanskat/käsivarsilämmittimet/mitkä ne nyt onkaan!

Tintti kirjoitti...

Sulje tietokone, sulje televisio, sulje radio, sulje kaikki mikä tuuppaa. On ihanaa kun voi itse valita, mitä ottaa vastaan ilman että joku koko ajan vaatii huomiota. Kunpa joku keksisi mainoksettoman kaupungin. Ah, kuubalaisethan sen ovat jo keksineet, tosin taitavat sen pian menettää...

Liivia kirjoitti...

Nuo on kyllä minustakin tooodella hienot nuo lämmittimet!

Minä taas olen kuin viilipytty vaikka järjesteltäviä asioita riittää tälläkin.

Rebecca / Sanctuary kirjoitti...

Täällä käymistilassa, odottelua vaan enkä osaa siksi kunnolla mihinkään tarttuakaan. Mutta tuollaiset häsäämismielentilat voivat kyllä olla verottavia myös, vaikkakin mielenkiintoisia :) Toivottavasti siellä turhat huomionviejät asettuvat aloilleen!

Katariina kirjoitti...

Ihanat lämmittimet! Onko sinulla niihin ohjetta? Tuommoisista juuri haaveilen.

Anna Vee kirjoitti...

Minulla on hyvinkin usein sama fiilis. Ideoita pää niin pullollaan, ettei yhdestäkään saa oikein otetta. Tai sitten aloittaa jokaista, mutta kaikki jäävät kesken, koska on pakko jo aloittaa seuraavaa.
Ratkaisua vaivaan en vieläkään ole keksinyt, joten jos se tipahtaa syliisi jostain, kerrothan?

Lämmittimet on ihanat.

Leena Lumi kirjoitti...

Levottumuutta aiheuttavat preeriatuulet puhaltavat täälläkin...En pysty keskittymään. Pitäisi lukea syksyn utuudet, mutta omenoita odottaa puutarha tulvillaan, kaksi pakastinta jo täynnä omenasosetta, laitanko kolmannen päälle!..., ostin taulun, joka ei yhtäkkiä sovi minnekään...viisikymmentä viestiä koneella joka aamu kun herään...callunat pitäisi noutaa...ostin pinkkiä lankaa, mitä teen siitä?...en ehdi Daamien Kuukauden Ravintolaankaan...Seis maailma, tahdon ulos!

terveisin
Levoton tuhkimo

Mirva kirjoitti...

Tuttu tunne, tälläkin hetkellä on ihan liikaa. Teen listoja tekemästä päästyäni, ruksin jo tehdyt asiat, vaan ei auta. Aina sinne listalle putkahtaa lisää, kuin huomaamatta.

Päheät lämmittimet tosiaan!

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäistä kertaa uskaltaudun kommentoimaan tätä aivan ihania tunnelmia sisältävää blogiasi.
Ja oma lehmähän tässä on ojassa.. Nimittäin lämmittimien ohjeen perään minäkin kyselisin. Niin hurmavat ne ovat.
t. kaimasi Kati

Linnea kirjoitti...

Välillä on tosiaan hyvä sulkea kanavat. Minulla on torstaisin puolitoista tuntia omaa aikaa kotona iltapäivällä. Näköjään avasin tietokoneen... ;-)

Rouva Nordman kirjoitti...

Elegantit kädet!

Tuo tuollainen tunne on tuttua minullekin. Onneksi siinä on se hyvä puoli, että se ei yleensä kestä kauhean kauaa.

Minua auttaa se, että pysähdyn ja istun miettimään asioita. Silloin tällöin on myös kiva tehdä listoja siitä, mitä pitää tehdä ensiksi ja mitä sitten. Unennäöt ja takautumat kirjoitan muistikirjaan mahdollista myöhempää käsittelyä varten.

lm kirjoitti...

Hienot nuo lämmittimet!

Varsin tuttu tunne. Auttaisiko hyvä musiikki ja neulomiseen uppoutuminen? Minulla auttaa joskus. Joskus auttaa vain aika.

maare kirjoitti...

Mulla auttaa liialliseen ajatuksenrientoon pitkäkestoinen mutta matalatehoinen liikunta...kun intensiivisellä kävelyllä näännyttää itsensä, jotenkin siilautuu ne vähemmän tärkeet jutut pois päätä häiritsemästä.

violet kirjoitti...

Merja; siihen vaan että kiitos!

Tintti; harjoittelen. On vaikeaa.

Liivia; kiitos vaan. Aika tarpeettomilta tuntuvat kun ulkona on aurinkoista ja plus 20;-)

Sanctuary: Mun on aivan pakko kai opetella hiukan huilaamaankin.

Katariina; päästäni tein mutta voin panna ohjeen vaikka huomenna.

Ansku; kerron jos mun päähän tipahtaa!

Leena Lumi; musta tuntuu toisinaan että kuljen omissa ajatuskissani jossakin siinä maailman vieressä.

Mimmi; kiitos päheyskommentista!

Kati-kaima; huomenna voisin sen panna tänne..


Linnea; mulla on tavallaan liikaa aikaa mutta samaan aikaan liian vähän .Oho.

Katilein; kirjasin myös ylös tällä viikolla tulleet kummalliset tuntemukset. Ihan kuin joku huutaisi jotain viestiä jostakin mutten tajua.

LauraM; joskus auttaa joo. Ja se aika ainaskin.

Maare; tuon siilautumistekniikan olenkin melkein hyljännyt. Oikea häpeä miten vähän liikun.

Vilijonkka kirjoitti...

Mainio kuvapari, naurahdin ääneen.

Tietokoneen sulkeminen on helpompaa kuin aistien. Yritä sitä ensiksi.

Mulla on jo mutaman viikon ollut vähän sama olo. Ideoita on päässä niin, etten tiedä mistä aloittaisin. Ja sitten kun vihdoin teen päätöksiä, jokin ulkopuolinen taho tulee sössimään, kuten nyt tuo karanteenihomma. Tee nyt siinä jotain ihka omaa ja uutta kun on kolme hösäämäässä vieressä. Ihmettelin tänäänkin, että on tämä todella minun elämääni jota katselen.

outi kirjoitti...

tuo on niiiiin tuttua. näitä hetkiä tulee ja menee, mutta nyt sellainen huitominen on päällä täälläkin. ajatuksellinen huitominen. huomaan sanovani välillä itselleni ääneen että "älä ajattele". tää on varmasti ihan normaalia..

tosi kivat käsivarsihansikkaat, tai lämmittimet?

Matroskin kirjoitti...

Etkä sulje tietokonetta, me tarvitaan blogiasi!!

Satu kirjoitti...

Viehkot lämmittimet, kerrassaan!

Uuh, juuri sitä samaa täällä, pää kohisee kaikesta, juuri nyt ihan arki-asioista, paljon muuta ei mahdu nyt sekaan ja se aiheuttaa pahaa levottomuutta. Kunpa viikonloppu toisi rauhan.

Selkenevää sinullekin.

Taija kirjoitti...

Kiitos, taulu saapui perille ja todella kaunis taulu on, ihanaa:)! Ja niin on myös kuvassa olevat lämmittimet. Toivottavasti saat mielen ja asiat rauhoittumaan :)!

Punamulta kirjoitti...

Olisi mullakin taas korkea aika sulkea tietokone... ja tehdä välillä jotain muuta...mutta tämä vaan koukuttaa niin pahasti.

Ja ainahan sitä muutakin tekee, mutta silti...

Minulla on tällä hetkellä kohtuullisen rauhallinen olotila, tosin hiukkasen sinne levottomampaan suuntaan menossa...pystyn hiukan kuvittelemaan millainen sinun olosi saattaa olla... tai ainakin sinne päin. Jokainenhan kokee asiat omalla tavallaan.

Uskon kuitenkin, että saat tavalla tai toisella taas elämäsi rauhoittumaan. Kuljet "kylillä" kameroinesi ja kuvailet tunnelmia, tai jotain vastaavaa...

Minä painun nyt pehkuihin. Jospa sitä huomenna antaisi itselleen ajan koneelle, ihan niin kuin nykyään kehotetaan tekemään koululaisille... "huomenna saat olla vasta klo 21 koneella ja max 2 tuntia..."?

Täytyisi pitää vähän omaa lomaa tietsikasta. Ja kodista. Kaikesta...

Tsemppiä sulle!!! <3

maijja kirjoitti...

Ei hittolainen kun on tosiaan hyvännäköinen kyntönen! Miten hieno sininen!

Rauhallista lomaa, jos tästä sellaista seuraa. Aistimykkäkoulu ja koneettomuus tekevät toisinaan hyvää.

violet kirjoitti...

Ei helekatti...kun kirjoitin pitkästi vastauksia ja painoin sitä nappia missä lukee "kaikki menee nyt hukkaan" enkä enää jaksa uudelleen..

Kiitän vaan kaikkia käsivehjekehuista ja kannustuksesta ylipäätään.