keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Kengät




Oikeastaan ihmettelen miksi minusta ei ole tullut suutaria. Minähän rakastan kenkiä, olen kätevä käsistäni, pikkutarkkakin, tykkään puunata ja korjata ja jo lapsena vedin syvään henkeen suutariliikkeen ihanaa liiman- ja kuminkäryä. Sitä paitsi minulla oli lapsena harrastuspohjalta toimiva kenkienpuhdistuspulju, joka veloitti 50 penniä parilta ja minulla oli kaksi vakiasiakastakin.

Mutta kun nämä asiat eivät muutu vaan pysyvät, niin käy aina toisinaan niin että pelastan jostakin kolmella eurolla parin oikeita kenkiä, nahkapohjat ja kunnon työtä muutenkin, ja hinkaan niitä kunnes näen melkein peilikuvani.

Sitten yhdistän jonkun mummelin vanhat kengät johonkin mikä kuuluu omaan aikaani ja tulee samalla ajaton, nostalginen ja melkein puoliriehakas olo siitä, että ennen tehtiin niin hyvää ja että jotkut asiat kestävät.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienot ja niin söpöset noiden villasukkien kanssa!

Hyvintehtyjä kenkiä voisi ihailla loputtomiin. Ansaitsevat kotonakin paikkansa jostakin hyllystä ennemmin kuin kenkälaatikosta. Taidetta ne on! :)

Liivia kirjoitti...

Hyvä ostos! Ja juuri sinun kenkäsi.

Minä olen kengäntekijäsuvusta. Arvostan hyvintehtyjä kenkiä valtavasti ja sitä, että niistä pidetään myös huolta.

Tampereella on ikävä kyllä nähtävissä se, että perinteikkäät pikkusuutarit alkavat kupsahtaa yksi toisensa jälkeen. Ei enää elätä.

MaaMaa kirjoitti...

Mulla on nykyään enimmäkseen "hömppäkenkiä", vain parit ihan Kunnon Kengät, joita vaalin ja hoidan. Meillä on naapurissa "Shoe Hospital" missä korjaavat kengät kuin kengät. Vein sinne yhdet pohjasta puhjenneet "hömppäsaappaat" ja sain ne takaisin upeilla pohjilla ja puunattuina. Niistä tuli hetkessä Kunnon Kengät, kun ammattilainen niitä vähän paranteli. Eikä maksanu kuin €10!!

Nuo sun kengät näyttää tosi hyville! Käytätkö mekon kanssa vai miten?

pikkujutut kirjoitti...

Raahaan Suomesta kenkia koska takalaiset eivat vaan istu meidan jalkaan, eivat millaan.Pohjat ovat mita ovat ja laatu sana tuntematon.

Kenkasi ovat hienot.

Päivi kirjoitti...

Ihana yhdistelmä :)
Vaarini toimi jonkun aikaa suutarina (kun minua ei vielä ollut). Varmasti olisin notkunut hänen verstaassaan silloin kaiket päivät.
Sanavarastoni ensimmäisiin sanoihin (jopa ennen sanaa äiti) kuului "ken-KÄ" :D
eikä niitä minusta voi koskaan olla liikaa... (tai no, ehkä en sentään miksikään Imeldaksi halua ;)).

Vilijonkka kirjoitti...

Käytin osan ylioppilaslahjarahoistani kengän valmistuskurssiin. Muistaakseni sain olla yli kaksikymmentä tuntia kahden kengäntekijän työhuoneella huseeraamassa, neuvoivat minkä jaksoivat ja ennättivät. Kolmet yksinkertaiset kangaspopot kyhäsin ja voi kuinka mielenkiitoinen työhuone nillä olikaan. joskus olenkin miettinyt, että mahtaako sitä enää Katajanokalla ollakaan.

Vielä ei ole myöhäistä, tunge suutarille kisälliksi!

Vilijonkka kirjoitti...

Tuli vielä mieleen, että Porvoonkin ainoa suutarinliike lopettaa näinä päivinä, jäävät eläkkeelle eikä jatkajaa ole. Kuvitella 40 000 asukkaan kaupunki eikä edes suutaria, ei kelloseppää, ei taidetarvikeliikettä, eikä kohta paljoa muutakaan.

Neiti Nimetön kirjoitti...

Kyllä kenkien kunnolliset olla pitää. Ikä ja kuluminen ei haittaa, kuhan pysyvät kasassa ja ovat hyvät jalassa. Oispas hienoa muuten jos osais itse tehdä kenkiä tai jos vois teetättää itselleen kengät!

lm kirjoitti...

Hienot kengät. Mahtavaa, jos löydät jonkun vanhat, jotka ovat vielä sopivat. Muistelisin, että sinulla(kaan) ei ole ihan pieni jalka. Minua aina harmittaa, kun ei käytettyjä kenkiä löydä ikinä sopivaa kokoa. Ennen kun tehtiin parempaa ja kestävämpää.

Suutari olisi hieno ammatti, mutta eipä taida tässä kertakäyttöyhteiskunnassa kannattaa. Harmi.

Merja kirjoitti...

Sää sopisit sitten hyvin mun mieheni pariksi, hän rrrrakastaa puunata kenkiä. Hoitaa omansa ja muunkin perheen kengät huolella.

Mää en taas jaksa sellaista nyhjäämistä, eikä täällä tosin tarvikkaan noita sandaaleita niin huoltaa.. Mutta Suomessa, siellä mies otti aina mun saapikkaani säännölliseen käsittelyyn, kun olin itse jättänyt huonoon jamaan.

Anna Vee kirjoitti...

Minä teen kenkiä työkseni 8 tuntia päivässä, joten ymmärrän niistä ja niitten rakenteesta muutaman vuoden kokemuksella jo melkoisesti... Ennen nykyistä työtäni manasin, miksi kotimaiset kengät ovat niin pirun kalliita. En manaa enää, kun tiedän miten piiruntarkkaa hommaa se on! :D

Ja jos jotain plussaa hieman puuduttavasta tehdastyöstä on niin se, että nyt saan niitä kotimaisia laatutöppösiä kohtalaisen halvalla. En sentään noin edullisesti kuin sinä sait nuo kaunokaiset!

_hoya_ kirjoitti...

Minäkin näen oman peilikuvani :-O

Onnea upeasta löydöstäsi!

Sanna Tallgren kirjoitti...

Ihanat!

Olen kovin pahoillani, en saa sitä maksua menemään. Yritän ehtiä oikeaan pankkiin huomenna tai perjantaina, niin asia varmasti hoituu. Vika on tod. näk. Nettipankissani.

Viimeaikaiset postauksesi ovat ihastuttavia ja kauniita. Luin taas monta taakse päin ja uudestaan. Pidän sinusta (blogisinusta siis) :)

violet kirjoitti...

Minja; villasukkien kanssa noista tulee ihan Chaplinin kenkärajat mieleen;-)

Liivia; no ovat. Siis minun kenkäni.
Mulla on vanha viehätys hiukan kolhoihin ja ankeisiinkin kenkiin. Miehekkäisiinkin.
Mutta ei pelkästään. Mulla taitaa ylipäätään olla viehätys melkein kaikenlaisiin kenkiin.

Tampereella on ainakin edelleen yksi ihan tosi hyvä: Vesa Huuskonen, Hallituskatu 17. Huippuhyvä työ, edulliset hinnat, ystävällinen palvelu ja komea suutari. Voiko muuta vaatia?

Maamaa; Shoe Hospital kuulostaa juuri minun paikaltani!
Saa ny nähdä miten käytän. Eilen oli päällä mekon ja villatakin kanssa. Farkkujen kanssa ovat taas ihan eri näköiset, paksujen villakangashousujen kanssa taas toisenlaiset.
Pitää vaan varoa ettei mitään vekkihametta laita ettei tule mummu;-)

Pikkujutut; raahaamisesi on perusteltua...

Päivi; oi olispa minullakin ollut tuollainen mahdollisuus!

Vilijonkka; ai semmoisenkin kurssin olet käynyt? Monenlaista olet sinäkin tehnyt. Hatunnosto taas.

Neiti NImetön: mun mies puhuu jatkuvasti kenkien teettämisestä. Sanoin että tee nyt jo jotakin asialle äläkä vaan puhu. Uskon että jos oikeaan paikkaan menee niin ei mene koko omaisuuskaan tuohon puuhaan.

LAuraM; joo, kyllä mun kengät on useinmiten 40, joskus 39. Täällä löydän usein kun ihmiset ovat keskimäärin hiukan pienempiä.

Merja; ai sunkin mies on sellainen;-)
Omani on kans!

Ansku; mielenkiintoinen yksityiskohta tämä tieto ammatistasi! Haluaisin nähdä niitä eri työvaiheita.

hoya; sullonkin uudet rillit, siksi näet niin hyvin!

Sanni; olen imarreltu;-)
Niin, en tiedä mikä siinä maksussa voisi mättää. Ihan hyvin niitä tulee eri pankeista koko ajan.

Kun menet pankkiin niin printtaa mukaan kaikki ne antamani tiedot.
Pakkohan sen on onnistua.