torstai 1. lokakuuta 2009

Levottoman yön jälkeen






Eilen klo 11.00 luovutin sairaalaan takaisin Holter-laitteen, joka tarkkaili sydämeni toimintaa 24 tunnin ajan. Tänään minun pitää soittaa siitä ja laboratoriokokeiden tuloksista lääkärille - mutten meinaa uskaltaa. Ihan kuin ei olisi lainkaan sitä mahdollisuutta että kaikki onkin hyvin! Alati murehtiva neitsyt murehtii vielä sydämensä palasiksi.
*
Poikien koulu vie mehut. Ei vain heistä, vaan meistä vanhemmistakin. Eilen mehustettiin läksyjen kanssa liki kymmeneen kunnes kaikki miestäni lukuunottamatta itkivät. Tähän on keksittävä jotakin. En nyt ihan heti keksi että mitä. Tällainen ei edistä mitään. Varsinkaan oppimista.
*
Tämä syksy tuntuu erilaiselta. Ihan kaikkineen toisenlaiselta. Alan hakea syytä planeettojen asennoista ellen muuten keksi mitä on ilmassa. En osaa edes määritellä vielä onko tämä erilaisuus hyvää vai pahaa. Aion uskoa että se on rikkautta kuten metroaseman seinään liimatussa tarrassakin lukee!


27 kommenttia:

Linnea kirjoitti...

Terveisiä täältä koulun ruokatauolta ;-)
Ei hyvä, jos läksyt vievät mehut koko perheeltä. Olen sanonut oppilaiden vanhemmille, että jos 3.-luokkalaisen läksyt vievät säännöllisesti yli puoli tuntia päivässä, läksyjä on lapselle liikaa. Olen varmaan joku
kapinallinen ja kouluvastainen opettaja, kun ajattelen, että koulupäivien jälkeen lapsen tärkein homma on leikkiä ja olla lapsi eikä tuhertaa samojen juttijen kimpussa kuin on tehty juuri viisi-kuusi tuntia koulussa.
Meidänkin yläastemies teki tässä yhtenä päivänä koulutehtäviä kolme tuntia... Oli esitelmää ja suomentamista ja muuta...
Tsemppiä teille!

Margarita kirjoitti...

Onpa aiheeseen sopivat kuvat! Hieman jopa painajaismainen kuvasarja. Ranskalaisessa koulujärjestelmässä vietetään jo valmiiksi niin monta tuntia päivittäin koulussa, että läksyjä ei mielestäni saisi olla kuin ehdottomasti ihan minimi vain. Oma lapseni käy pientä kansainvälistä koulua, eikä siellä ole läksyjä ainakaan vielä ollut (on tosin vasta 6-vuotias). Mutta on kyllä niin puhki 7-8 tunnin päivän jälkeen, että mieluiten leikkii illan kotona eikä edes mieti koulutehtäviä.
Voi sinua ja sydäntäsi. Toivon, ettei ole syytä suurempaan huoleen!

maare kirjoitti...

Voimia. Holter on hyvä vehe. Parempi kuitenkin tietää kuin olla tietämättä, lopulta. Ja jos jotain ilmenee, keinojahan on lukuisia!

Meillä myös läksypiinaa lähes joka ilta..soitellaan joku ilta, alkaa olla taas aika päivittää asiat on-line.

Ja kiitos kortista! Teki niin iloisen päivän tänne pakkaseen!!!!

violet kirjoitti...

Linnea: Se on tietysti ihan selvä juttu että suomalainen ja ranskalainen koulusysteemi on hyvin erilainen vähän kaikilta osin.
Sitten on vielä se, että lapset on niin erilaisia ja tämä meidän nuorempamme (joka yhden luokan on jo käynyt kahdesti) ei kuulu varmaan koskaan luokkansa parhaimpiin vaikkei muuta tekisikään kuin läksyjä.
Sitten tämä juttu (johon haemme ratkaisua...) että nuo kaksi tarvitsevat molemmat jonkun verran apua läksyissä, mieheni tulee usein vasta lähempänä kahdeksaa, ainakin seitsemään menee jatkuvasti ja yksin mun on hankala auttaa molempia samaan aikaan.
Mutta kiitos tsempistä!

Margarita: painajaisiksi meni joo.
Koulupäivät on tosiaan kovin pitkät.Ei läksyjä onneksi joka päivä ole hirveästi. Sitten on sekin että joskus ihan pienikin läksy on jommalle kummalle tosi vaikea. Ettei aina se määrä.
Soitin sairaalaan äsken mutta pahus, lääkärini oli joutunut ottamaan jonkun hätätapaus potilaan enkä pääse puhumaan hänelle kuin vasta joskus iltapäivällä.

ElsaIlona kirjoitti...

Sulla on tosi vahva mies, kun ei itkenyt vielä tuossakaan vaiheessa. On hyvä, että on edes yksi, joka pysyy kasassa. Omani olisi ihan varmasti vääntänyt kyyneleitä vastaavassa tilanteessa kilpaa mun kanssa.

Noh, minullahan ei ole (vielä) lapsia, mutta ihan järjellä ajatellen hirveät läksymäärät ovat kyllä hiukan kyseenalaisia. Eihän aikuistenkaan ole pakko tuoda töitä kotiin, ja koululaiset sentään ovat vielä lapsia, joiden voimavarat eivät ole lähelläkään aikuisten mittoja.

Voimia teille kaikille!

tea kirjoitti...

Holter on OK, mul on ollu ja saatiinpahan selvile mita piti! Pahempi oli kun kolmosella on ollu Holter moneen otteeseen... siita joskus!
Laksyt on taalla Italiassa ihan jokapaivaista, vaikka kayvat kouluakin kuus paivaa viikossa, ja opet jopa soittaa kotiin et pitais auttaa enemman! (kenen laksyt ne oli???) Mut nyt mul on vaan yks neljasluokkalainen (kiht 9v),mut sillon kun oli kolme saman poydan ymparilla tekemassa oli ihan mahdotonta!!! Eli tiedan vallan hyvin tunteen. Siina ei keskittymisesta meinannu tulla mitaan , aina oli joku joka teki jotain... koita jaksaa, ja ehka erotella ja juosta sitten itse kahden huoneen valia? Ja kylla mun mielesta jossain vaiheessa voi sanoa et nyt riittaa loput huomenna ja lahettaa opelle viesti et ei vaan saatu tehtya! =)

Liivia kirjoitti...

Odotan, suorastaan vaadin hyviä tuloksia lääkäriltä!

Meillä ekaluokkalainen tekee läksyjä lähes joka päivä puoli tuntia. Riippuu tietysti tyypistäkin, mutta hän on huolimaton, joutuu kummaamaan ja kummaamaan, ja tavujen lukeminen on vaikeaa myös. Kyllä siinä aika kuluu jankatessa, eikä välttämättä puolessa tunnissakaan päähän jää.
Silti lievää luulen ma kun ranskalaiseen systeemiin vertaa. Mutta kovasti on täälläkin jutut mutkistunut.

Celia kirjoitti...

Tovottavasti kaikki on hyvin!!
Varmasti on!!!

Vaikka en ole kovin horoskooppiuskoinen, niin täytyy kyllä sanoa, että siskoni on myös neitsyt ja teissä on kyllä tosi paljon samanlaisia piirteitä, mtä nyt blogin perusteella voi sanoa.

Ranskalaisista kouluista olen saanut aika haastavan kuvan. Varmasti niissä on paljon eroja, mutta esim. erään tutun ranskalaisen koulun kurinpitojärjestelmä tuntui ainakin minusta hurjan kovalta.

Lempeää torstaita sinne ja voimia!!!

Anonyymi kirjoitti...

Kiukustun jo tuosta läksy-ajatuksesta. Keski-Euroopassa ei taideta missään maassa tajuta, että vähempikin riittäisi. Yritin tokaluokkalaiselle vääntää yhtenäpäivänä kirjallista laskutehtävää, mutta se oli kirjoitettu niin kierosti, että itsekin olisin laskenut sen eri tavalla, kuin se miten odotettiin! Onneksi se oli ainoa vaikea sinä päivänä ja yleensä lapsi tekee kaiken nopeasti ja ok. Luulen kuitenkin, että tilanne kiristyy meilläkin, koska systeemi on se, että kotona joutuu aina tekemään aika tavalla. Tykkään shokeerata ihmisiä muistelemalla ääneen lukioaikoja, kun tein maks. tunnin kotiläksyjä/pv. Ihan oli tarpeeksi siinäkin, vaikka olinkin hyvä koulussa ja kotitehtävät oli aina ihan järkeenkäypiä, toisin kuin näissä Keski-Euroopan kouluissa näyttää olevan.

Tsemppiä koko porukalle ja toivon minäkin, että saat hyvät tulokset lääkäriltä. Odotus hermostuttaa ja tietämättömyys pelottaa yleensä enemmän kuin itse diagnoosin saanti.

T. Minjo

Mimmi kirjoitti...

Ikävä kuulla moisesta läksyhelvetistä. Yksi ratkaisu siihen voisi olla (tukiopetuksen lisäksi, mutta en tiedä onko teidän koulussanne sellaiseenkaan mahdollisuutta) tutorin palkkaaminen. Itse olin opiskeluaikoinani kielten tutorina pojalla, jonka koulunkäynnistä kielten tunnit tekivät kamalaa pakkopullaa. Ohjasin pari kertaa viikossa, kävimme yhdessä läpi asioita, jotka hänestä tuntuivat vaikeimmilta, ja opettelimme myös opiskelutekniikoita.

Toivottavasti terveytesi osalta kaikki on hyvin! En muista, mitä olet aiemmin asiasta kertonut, mutta erilaiset sydämentykytykset ja rytmihäiriöt voivat johtua kyllä niin monesta asiasta, että välttämättä syytä huoleen ei ollenkaan ole.

Jaksamista ja rikkautta teille! :)

isoinpapu kirjoitti...

Voi, holter kuulostaakin aika pelottavalta, siis ihan sanana. Holter!

Voimia uutisiin. Hyviä toivomme täältäkin.

Niin, tämä on kamala syksy. Ihan kamala. Koitetaan kestää.

Paevi kirjoitti...

Toivottavasti sydämessä on kaikki hyvin, ja jos jotain ei-toivottavaa löytyy niin sitten nopeasti täsmähoitoa :-)
Täytyy olla onnellinen täällä että poika on säästynyt noilta kotitehtäviltä, tuntuu oppivan kaiken todella nopeasti joten kotiin ei jää mitään...

Sonja kirjoitti...

Toivottavasti kaikki on nyt hyvin sydämen osalta! Inhottavaa kyllä nuo liian suuret läksyjen määrät! Ei varmasti ole kenenkään eduksi! Toivottavasti joku helpotus löytyisi asiaan!

Follow your dreams kirjoitti...

Huih
toiv siellä hiukan on helpompaa
tulevaisuudessa peukutan!.

Mulle tuottaa jo nuo sanojen tankkaamiset tarpeeksi päänvaivaa
ja edessä on päiviä kuten sulla
läksyjen kans.

Voimia.

Jamelia

Päivi kirjoitti...

Paljon voimia sinulle!
Toivottavasti ehdit jo saada lääkäriltäsi hyviä uutisia, niin että nuo pelottavat klovnin kuvat ovat muisto vain!

Kuulostaa rankalta tuollainen koulunkäynti, vaatii jaksamista varmasti kaikilta. Ei voi kuin toivoa, että tilanne siltäkin osin selkiytyisi. On ikävää, kun nykyään kaikkien pitää mahtua aina samaan muottiin - yksilöitähän me kaikki ollaan.

Iiris kirjoitti...

Kuopuksen (silloin n. 7v) ope sanoi kerran (Afrikassa oltiin), että "M. näkee asioita joita muut eivät näe." Siis kun M. ei tyytynyt vain lukemaan tekstiä, vaan katsoi kuvat TOSI tarkasti ja kriittisesti tyyliin "jos ketjut menee noin, ei tolla pyörällä voi oikeesti ajaa.." Mun mielestä ihan hyvä piirre, mutta arvaa vain, kauanko sillä tyylillä meni läksyissä aikaa..

Merja kirjoitti...

Monta asiaa tässä.. pikaiset kommentit nyt kuitenkin vain.

En ymmärrä ollenkaan sitä jos lapsille annetaan liikaa/liian vaikeita läksyjä. Mun mielestä läksyjen pitäis olla muutenkin jotain luovempaa tai soveltavampaa juttua kuin päivän opetusten toistoa. Sanoisin jopa että läksyt pois, jotain muuta tilalle!

Sydänjutut on aina pelottavia. Meillä on noita vähän suvussa. Toivon totisesti että sulla on kaikki kuitenkin kunnossa.

Ja syksystä, kyllä se rikkautta on, sen on oltava!

Outi kirjoitti...

Noinko meinaat, että murehtiminen johtuisi horoskoopista? Kun minäkin se neitsyt ja aina huolehtimassa. Älyttömiäkin. Jos yhtään olet samaa kaliiperia, ymmärrän huolesi määrää Holterista. Peukkuja, taikoja ja manauksia täältäkin. Voimia läksyjen kanssa.

Vilijonkka kirjoitti...

Violet, toivotan sinulle voimia. Läksyjen auttaminen on tosi hankalaa, meillä esikoisen matematiikka on jo niin vaikeaa, etten meinaa osata auttaa. Ja kun termistö on vieraalla kielellä ja lähestymistapa tyystin poikkeava, niin se ei ainakaan helpota. Ja meidän isukin kotiutumisaika just sama. Hän olisi kuitenkin meistä se joka on matematiikkaa opiskellut.

Ja sydänasiasta, ainakin kuulostat olevan hyvässä hoidossa, kun tutkivat.

violet kirjoitti...

Elsallona; mun mies itkee vaan vaikkapa jonkun elokuvan äärellä mutta pitää onneksi pään kylmänä näissä läksyasioissa.

Tea; joo. tiedän että Holter on tehokas tapa saada selville asioita.
Ja en mä koko vehjettä oikeastaan edes huomannut.
Italian meno kuulostaa kovin samalta kuin Ranskan-malli näissä kouluasioissa.

Liivia; on meilläkin noiden kahden työskentelytapojen välillä eroa. Sanotaan nyt vaikka että on kuin yö ja päivä siinä tekisivät hommia;-)

Celia;en tiedä tuloksista vieläkään koska en loppujen lopuksi saanut eilen lääkäriä kiinni.
Mistä eniten pidän ranskalaisessa koulusysteemissä on se, ettei lasten anneta hyppiä opettajan silmille, että kuri on ja sen rikkomisesta tulee seuraus. Pidän siitäkin että opettajaa puhutellaan tietyllä tavalla, ettei puhelinta sallita tai jotain lippiksiä tunneilla.

Minjo; nimenomaan sen miettiminen että mikä minua vaivaa on raskainta. Kun jokin vaivaa.
Niin, maassa maan tavalla näissä kouluasioissa - vaikka ymmärryksen rajat ylittyvätkin toisinaan.

jatkuu.....

violet kirjoitti...

Mimmi;minulla on jo vuosia sitten todettu läppävika ja nyt tutkitaan mm. johtuvatko monet uudet oireet siitä vai jostakin muusta.
Niin, pienempi käy nyt jo koulussa tukiopetuksessa ja sen takia päivät venyvät entisestään. En tiedä täällä (belgialainen koululaitos ei ole ihan sama) mutta Ranskassa on aika tavallista että palkataan joku "tyttö" lasten läksyjen takia. Siihen ei ole mitään halua kuitenkaan.

Isoinpapu; Holter on minusta kuin joku nahkahousujen henkseleitä paukutteleva saksalaismies! Ihan hilpeä, ei pelottava.
Mä en vielä suostu sanomaan että tämä syksy olisi kamala. Minusta tuntuu ihan kummasti että tämä syksy on Ensimmäinen. Sen kummemmin en osaa vielä sanoa.

PAevi; joo, hoitoa saan ainakin varmuudella jos tarvitaan. Sitä ei tarvi murehtia.

Sonja; monet asiat eivät ranskalaisessa elämänmenossa muutu lainkaan tai sitten hyvin hitaasti ja kouluasiat ovat yksi niistä.

Jamelia; tankkaaminen on ankeeta, ei sille mitään mahda. Kun jaksaisikin joka ilta esittää iloista opettajatarta kuten joskus!

Päivi; yksilöllisyys ei ole ihan ensimmäinen asia todellakaan mikä tulisi mieleen kun noiden koulunkäyntiä seuraa;-)

Iiris; aivan loistava piirre minustakin. Tuollaisia asioita minäkin vahvistan, en kitke omien poikieni kohdalla.

Merja; Isommalla alkaa olla sellaisia läksyjä että otas ittekseks selvää Aurinkokuninkaan hovista huomiseksi kiitos ja kaksi liuskaa paperia, merci!
Mitä syksyyn tulee niin rahapuuni on ainakin paremmassa kunnossa kuin koskaan....;-)

Outi; Holter ei huolestuta noin itsessään, pikemminkin rrrrakastan kun minua tutkitaan ja koneet surraa;-)
No ei muuta joo. En mä horoskooppiin ihan sokeena usko mutta jostakin syystä muistutan monessa asiassa juuri sitä neitsyen stereotypiaa, josta saa aina lukea akkainlehtien sivuilta.

Vilijonkka; se on varma joo että hoitoa onneksi saa ja siihen voi luottaa. Kattotaan ny saisko lääkärn jo tänään langanpäähän.

Liivia kirjoitti...

Ei muuta kun, että Maare voipi käydä lukemassa hälle tarkoitetun viestin lootastani:):):)

violet kirjoitti...

Liivia: kiitos, mää möhlin, tämmöstä tää on;-)
Pannaan tähän se ny kummiskin:


Maare; juu kyllä näin on että Holter on hyvä toosa. Tarkka vehje ja kertoo paljon. (Vielä kun kuulis että mitä, en ole vieläkään saanut lääkäriä kiinni).
Toi mitä sää sanot soittamisesta on kyllä niin tosi ja vrai ja true. Ja pannaan vielä vero ja sant. (Miten noi kaikki onkin nelikirjaimisia sanoja???)
Ookko viikonloppuna kuulolla? Olisi silloin ehkä helpompi jutustella kun viikolla tuppaa olemaan raato;-)

Sari kirjoitti...

Kyl mää luulisin, että sulla on sydän ihan paikallaan ...

Läksyjen kanssa sama meininki, etenkin tuon CM1- luokkalaisen kanssa. Eilenkin taas paiskittiin töitä yhdentoista pintaan. Kukaan ei meillä kyllä itke, mutta pinna kireällä niin että soi.

Tämä syksy on erilainen, jotenkin yllättävällä ja odottamattomalla tavalla.

Usimarjaana kirjoitti...

Toivon todella, että saat pian vastauksia voinnistasi. Minä olin huolissani melkein 2 vuotta, kun erinäisten ja vaihtelevien (myös sydän-) oireiden takia ravasin lääkärillä, ja kaikki vakuuttelivat minun olevan kunnossa (huom. perustuen labratuloksiin). Sain viimein toissapäivänä tietää sairastavani kilpirauhasen vajaatoimintaa ja olo on kuin uudella ihmisellä, vaikka kunnon lääkärin tapaan ja lääkityksen saan vasta marraskuussa. Kaikki ihmetys ja epäily on kadonnut! Olen onnellinen!

(Kaikki tuo ylläoleva vuodatus siksi, kun joskus aiemmin kerroit "epätodellisesta", elokuvamaisesta olosta... Se tuntui niin kovin tutulta ja se kosketti! :)

Kuten siis jo sanoin, toivon että saat selvyyden pian ja voimia "kouluelämään".

maare kirjoitti...

Viikonloppuna kotosalla ollaan, mitä nyt välillä juoksentelemassa. Rouva ottaa puhelun kun on hyvä hetki!

-pikku- kirjoitti...

kevyempää kommenttia painavaan asiaan - ei kyllä sen on pakko olla tämä syksy ja planeettojen sekä kaiken avaruusromun syytä - tämä syksy on ihan hirveä (myös kaksosille) -

Omassa hirveydessäni suurin syypää on ollut kiire - kamala raastava kiire joka suuntaan - sekä niiden asioiden unohtaminen josta oikeasti tykkää.

Sain ystävältäni 'Feel good' kortteja pienessä nipussa ... ei paha.. tänään kortti kehoitti minua tuomaan tuoreita kukkai kotiin.