perjantai 2. lokakuuta 2009

Yritän keskittyä siihen



...ettei muoto tallaisi sisällön varpaita ja ulkoinen tärkeilisi sisäisen kustannuksella,
ettei se mikä näkyy runttaisi alleen sitä miltä tuntuu,
etten tekisi mitään tavan vuoksi vaan koska haluan,
että minäminän rinnalle mahtuisi sinähänmete ja vielä hekin,
että näkisin jyvät ja antaisin akanoiden olla
ja vielä toivon että osaisin nähdä enkä vain katsella, kuunnella enkä vain kuulla.

21 kommenttia:

merja kirjoitti...

Iloista perjantaita. kommenteissa ensimmäinen, mutta kuvakertomusnautiskeluja jo pidemmän tovin.
samojen tuntemusten äärellä itsekkin jo olen pitkään ollut. joskus minäminäminä on hyvä pitää ensisijaisena. oma hyvinvointi sitä ajoittain vaatii.

violet kirjoitti...

merja; olen ehdottomasti samaa mieltä minäminästä ja omasta hyvinvoinnista. Ihan tuota en tarkoittanutkaan vaan siltä kannalta että minulla ainakin olisi varaa olla hiukan enemmän se joka antaa eikä vain ota. Enkä puhu nyt mistään materiasta vaan vaikka huomiosta.
Olen hiukan kyllästynyt omiin käytösmalleihini!

aurinko kirjoitti...

buddhalaiset sanovat viisaasti
'all the happiness is this world comes from us wanting other people to be happy, all the suffering in this world comes from us wanting to be happy ourselves' tai jotain sen tyyppista.

Tuija kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu. Ja edelliseen postaukseen: kuulostaa tosi rankalta, joten voimia kaikille osapuolille.

14a4:n Hanna kirjoitti...

Tämän tekstin voisin laittaa melkein seinälle kehyksiin, niin osuu ja uppoaa..Eipä silti, voisin laittaa tuon kuvan peilinkin kyllä!

Poikien läksytilanne kuulostaa kyllä kohtuuttomalta niin lasten kuin vanhempienkin kannalta...

kata kirjoitti...

tiedätkös, meni iho kananlihalle kun luin tekstisi! siinäpä haastetta. otan sen kiitollisena vastaan myöskin!

aurinko ja kuu kirjoitti...

Jaloja ajatuksia...hiljentykäämme näiden pariin meistä jokainen.
Hyvää viikonloppua!

MaaMaa kirjoitti...

Nuo oli niin hyvin sanottu, että pääni on ihan tyhjä enkä keksi hyvää kommenttia.

Mä kun aina latelen muiden sanontoja, niin laitan tähän taas yhden:

"Hearing is one of the body's five senses. But listening is an art"
-Frank Tyger-

*Katinkainen* kirjoitti...

Tuota rimpsua lukiessaan
ei voi muuta kuin antaa hymyn nousta poskipäitä kutittelmaan....
Ja kyltymättömänä täytyy lukea se vielä uudestaan ja vieläpä ajatuksen kanssa!!!=O)
Ihan voisi jääkaapin oveen laittaa aforismin sijaiseksi!!!
Niin näköjään joku muukin on todennut....

LauraM kirjoitti...

Hieno teksti. Osui ja upposi, pitänee vielä maistella uudelleen. Luulen kuitenkin, että harvat äiti-ihmiset on liikaa minäminä-tyyppiä, ennemminkin munlapsetjaminä;) Kuvakin on hieno, vieläkin harmittaa, kun en vuosia sitten tuollaista peiliä ostanut, kun sellainen tuli vastaan.

Hyvää viikonloppua ja toivottavasti lääkärisaralla kaikki hyvin!

junika kirjoitti...

Erittäin tärkeitä ja hyvällä tavalla kasvattavia ajatuksia.

Oletko muuten koskaan tutustunut zeniläisiin ajatuksiin ja viisauksiin?

Minäminän huomioon ottaminen ON tärkeää, mutta se, mitä olet oivaltamassa, on vielä tärkeämpää.

Valoa matkaan!

maijja kirjoitti...

Juuri näin. Kun muistais itekin, tai kun rohkenis... joskus nääs tuntuu, että kun tekee niin miten tuntuu ja sitä mitä haluaa ja kokee olevansa jyvillä eikä akanoilla, niin juur silloin huomaan unohtaneeni kaikki muut ja olen ollut vain määmäämää.

Eli mulle lisää persoonapronomineja ja heidän kuunteluaan. Kai.

violet kirjoitti...

Aurinko; kiitos tuosta.

Tuija; saattaa kuullostaa hiukan rankemmalta kuin onkaan (vaikka totuudenmukaisesti kirjoitinkin) sillä minä olen semmonen dramaatikko kans!

Hanna; laita vaan. Sehän olisi suorastaan kunnia. Läksyt, niin....onneksi ei aina niin paljon.

kata; oho...kai se sitten kosketti sinua oikealla tavalla.

aurinko ja kuu; no nyt tuli ihan "päivän mietelauseen lukee meille se ja se" -olo - mutta kiitos, ymmärrän kyllä mitä ajat takaa;-)

Maamaa; kiitos "vastalauseesta"!


Katinkainen; jääkaapin ovet ovat hyviä moniin tarkoituksiin.Anti mennä vaan jos siltä tuntuu.

LauraM; niin, voihan se noinkin olla...vaikka kyllä mää aika minäminäinen olen, valitettavasti.

junika; en ole tutustunut ja niin, uskon minäkin että se mitä en ihan vielä tajua on tärkeämpää. Tai siis se, mitä vielä harjoittelen.

Maijja; jos mää olisin viisas niin miettisin näitäkin aivan vaan itsekseni mutta kun en ole, niin vallan tänne blogiin pitää panna tyrkylle että kattokaa ny miten mulla välähti tänä aamuna tällainenkin - vaikka se on juuri hiukan sitä mistä haluaisin pois...sitä itsensä korostamista, nostamista, tyrkyllelaittoa...äh, en tiedä. Mulla on jotenkin aivan tekotaiteellinen olo, en sen paremmin osaa sanoa;-)

finevanbrooklyn kirjoitti...

Hyvää viikonloppua, Kati! Toivottavasti sait lääkärin kiinni ja kuulit vain hyviä uutisia!

Oli muuten ihanaa katsoa Pariisin kuvat ja tarinat, minulla on niin tuskainen ikävä sinne! Ja juuri kuten sanoit, se ottaa paljon (olen usein vihannut Pariisia) mutta myös antaa (kuitenkin on aina pakko palata takaisin). Sellaista se rakkaus on.

Päivi kirjoitti...

Ei voi kuin peesata noita ylläkirjoittaneita.
Niin hyvä teksti ja niin osuvia lauseita. Ajattelemisen arvoisia, ja ne voi nähdäkin niin monella tapaa. Ja ne voi ymmärtää monella tapaa.

Välillä tää elämä on sellaista tasapanoilua (ai välillä?) - joko sitä on liian joojoo muille, eikä osaa sanoa ei, kun minäminän takia tarvitsisi. Tai sitten pistää liian minäminä -vaihteen päälle... koita tässä ny sitten!

Allu kirjoitti...

Toivottavasti sait lääkärin kiinni ja selville mikä vaivaa. Kivaa viikonloppua!

marika kirjoitti...

Voimia :)

Sanni kirjoitti...

Viisas kirjoitus... Ajattelen usein samoin. Minä olen pulassa. Voiko olla niin, että ihanaista musiikkia , jota taanoin esittelit (Calogero - L'ombre et la lumière) ei saa Suomesta. Olen etsinyt nettikaupoista turhaan. Olen hurmaantunut ja käyn linkissäsi sitä kuuntelemassa.

violet kirjoitti...

finevanbrooklyn; hyvin sanottu;-) sellaista se rakkaus on!

Päivi; niin, en ole edes varma voiko oikeastaan kukaan ymmärtää kirjoittamaani juuri tasan niin kuin sen tarkoitan, koska kukaan ei tiedä kaikkea minusta ja ajatuksistani.Itselleni tuo lähinnä olikin ajatuksia selventämään.
Mutta hyvä jos muutkin jotakin siitä voi saada.

Allu; sainhan mä ja suurin huoli poissa.

marika; kiitos paljon. Otan kaiken vastaan.

Sanni; cd:n nimi on siis L’embellie, mutta uskon että vaikka miten hakisit niin saattaa vaikeaa ollakin SUomesta löytää.
Yksi vaihtoehto on kysyä jostakin isosta liikkeestä tilaisiko ne sen sulle ja mitä maksaa ja sitten toinen (ehkä jopa paljon helpompi;-)) on se että mä käyn sen ostamassa ja lähetän sulle.
Maksat hinnan ja postikulut ja siinä se. Vaivaa siitä ei mulle ole.
Fnac.be kaupan sivuilla hinta on nyt 21.50€.
Jos haluat niin kerro.

Elisa kirjoitti...

Ajankohtaisia ajatuksia myös täällä. Suhtaudutaan elämään optimistisella mielellä, kehitystä tapahtuu myös pääkopan sisällä.

Hienoa myös kuulla että asiat hyvin; ehdin jo huolestua! Kaikkea hyvää sinne!

violet kirjoitti...

Elisa; niin, iso huoli poistui tiettyjen kokeiden myötä, mutta vaivat eivät ole kokonaan poissa. Eli ei ihan lopussa tämä tutkailu.
Olen silti jo hiukan rauhallisempi tämän suhteen.