lauantai 28. marraskuuta 2009

Eisenniiväliioo

 

Vaarini oli pilkunviilaaja ja tarkka kieliasioissa. Vanhempani ovat. Minä olen. Suvussa on muitakin. Kai tämä hiukan kulkee perintönä, vaikka se mihin kaikkeen mielenkiinto aikuisiällä kohdistuu riippuu toki paljon muustakin. Ja aina voi oppia lisää jos sitä mielenkiintoa on...

Kielioppivirheet rynnivät silmilleni. En mahda sille mitään että huonosti laadittu teksti on minulle muutakin kuin vain huono teksti. Minulle se on välinpitämättömyyttä ja - pakko myöntää - saan sellaisen kuvan että tekstin takana on joku jonka pitäisi olla aivan muissa hommissa. Puhun nyt sanoma- ja aikakauslehtien kielestä, ilmoituksista, virallisista tiedonannoista ja sellaisesta. Kirjoittakoon kukin vaikkapa oman bloginsa juuri niin kuin taitaa ja haluaa.

On tullut vuosien mittaan hyvin selväksi se, että meitä pilkunviilaajia katsotaan pahalla. Olemme nipoja ja nuttura kiristää, kuulemma. Ihmetellään eikö aikaansa voisi paremmin käyttää kuin että "metsästäisi" toisten virheitä tai arvioisi ihmisten henkistä kapasiteettia heidän kirjallisten tuotostensa perusteella. Kysellään että mihin sitä kielenhuoltoa edes tarvitaan? Eivätkö kaikki saa käyttää kieltä ihan kuten haluavat? Pitääkö sen olla niin "hienoa"?

No tuota.
Saahan sitä eikä pidä.
Ja voihan sitä puhua Suomessakin vaikka englantia vaan. Samahan se on kunhan viesti menee perille. (Tämä on yksi niistä yleisimmistä kommenteista joilla perustellaan kielenhuollon tarpeettomuutta....että kunhan tulee ymmärretyksi.)

Tämä kaikki tuli mieleeni nähdessäni tänä aamuna tämän ilmoituksen.
Sen kummemmin hakematta näen kymmenkunta juttua, jotka valitettavasti vievät huomion täysin aiheesta pois.

56 kommenttia:

Vilijonkka kirjoitti...

(Kirjoitan oikein lyhyen kommentin, niin siihen ei mahdu niin montaa virhettä. Hekotus omalle vitsille.)

Mauton ilmoitus, alusta loppuun. En menisi ostoksille, jospa myytävien tuotteiden laatu on yhtä heikkoa.

Nipota vain, taitavia nipoja tarviaan! Mutta pysy poissa Kiinasta. Paikallinen "tshinglish" aiheuttaa sekä todellisia ongelmia että hupaisia tilanteita, liikaa.

Suomi on niin harvinainen ja kaunis kieli, että sen varjelu on mielestäni kulttuuriteko maailmalle sekä jälkipolvillemme. Itsenäisyyspäiväkin lähenee!

violet kirjoitti...

Vilijonkka; hyvä että hekotatkin itsellesi. Sitä juuri aina pelkäänkin että kun tällaisesta aiheesta kirjoittaa niin se otetaan niin että ai jaa, ei sitten varmaan uskalla mitään sanoa ettei sano väärin. Tai sitten joku kerkeää huomauttamaan että no teethän sinä itsekin virheitä - niin kuin muuten teenkin, mutta joista mieluusti kuulen ja otan opikseni.

Toi justiin tämän ko. ilmoituksen kanssa: ei voi mitään sille että huonosta kieliasusta siirtyy jotakin siihenkin millaiseksi kuvittelee sitten tarjonnan noilla markkinoilla. Ne mielikuvat, ne mielikuvat. Syntyvät vähästä, elävät pitkään.

Anonyymi kirjoitti...

Latisti minutkin tuo ilmoitus. Juuri erilaisista ilmoituksista pongahtaa silmille kirjoitusvirheet.

Kirjoituksesta tuli mieleeni keskustelu eilen isäni kanssa. Hän tunsi erään suomalaisen kirjailijan, josta tuli perin omituinen vanhuuttaan. Hän mm. puhui viimeiset vuotensa puhelimessa ainostaan saksaa, ettei kukaan ulkopuolinen voisi kuunnella häntä.

Luin hänen kirjansa viime kesänä. Kirjoistakin kirjoitusvirheet pongahtavat silmille. Toisilla niitä on enemmän, toisilla vähemmän. Mutta vielä enemmän ärsyttävät epäloogisuudet. Niitä mahtuu mukaan erityisesti nykykirjailijoilla. On niin kova kiire suoltaa tekstiä ja tuottaa vuodessa monimutkaisia juonellisia kirjoja, että ei ole aikaa miettiä kunnolla!

T. Desiree

Maiju kirjoitti...

Kielenhuoltoa tarvitaan ja sitä saa ja pitää puolustaa. Itse en ole aikaisemmin osannut nimetä yhtä hyviä perusteluja kuin sinä.

ruut kirjoitti...

Täällä ilmoittautuu yksi pilkunviilaaja. Kielioppivirheet ovat ihan kamalia, etenkin yhdyssanavirheet.

Olen usein saanut kuulla olevani nipo ja tarttuvani epäolennaisuuksiin. Mutta en vain kestä huonoa kieltä!

Ainakin kaksi miestä (toinen entinen, toinen nykyinen) on sanonut, ettei melkein uskalla kirjoittaa minulle kirjeitä tai meilejä, kun tietää minun syynäävän niistä kielioppivirheitä. En syynää, mutta ne vain pomppaavat silmille!

Ja toisaalta sitten taas huomaan mm. omassa pilkutuksessani puutteita - en vain enää muista kaikkia sääntöjä. Pilkutan nykyään ns. selkärangasta tulevilla "säännöillä", eivätkä ne mene aina oikein. Pitäisi kerrata siis itsekin.

Nuttu kirjoitti...

Tämä on mielenkiintoinen aihe. Ihmisillä on uskomattomia intohimoja kielen suhteen. Itse teen töitä kielen kanssa ja pidän itseäni aika vapaamielisenä: ei esim. tulisi mieleenkään puuttua kenenkään puhekieleen, vaan siinä minusta variaatio on rikkautta. Moni taas näkee punaista kuullessaan "alkaa tekemään" -muodon vaikka puheessakin. Tai liikaa loppukiekausta, anglismin tai tota-sanan.

Kirjoitetun kielen kanssa on toisin, vaikka sallin kyllä variaatiota joissain tapauksissa (musta on esim. ääliömäinen linjaus, että internet pitää kirjoittaa isolla). Ei mulle ehkä karvat pystyyn nouse, mutta ihmettelen usein, miten huonoja juttuja ja esitteitä viitsitään kirjoittaa. Ja että eikö lähistöllä todellakaan ole ketään, joka voisi vaikka vähän oikolukea...

Minusta hyvä ilmaisu vaikuttaa paljon yritysten imagoon ja ilmoitusten henkeen – sen aistivat kyllä muutkin kuin kielipoliisit! Juuri siksi en menisi tuon ilmoituksen perusteella myyjäisiin. Tulee porukasta ylimielinen olo; ei ole viitsitty nähdä vaivaa, kuten sanot.

Liivia kirjoitti...

Jos jotain hyvää niin joululahja oli sentään kirjoitettu yhteen. Mutta joo.

Itsekin teen koko ajan virheitä. Mietin, että onko tämä nyt yhteen vai ei, tai jahkaan jonkun taivutuksen kanssa ja valitsen lopulta sen väärän, mutta minä kirjoitankin amatöörinä ja siinä on kyllä iso ero, jos laatii ammatikseen ilmoituksia.

Myös kirjoissa on nykyään hirveästi virheitä. Joissain kirjoissa oikein vilisemällä, tulee heti ajatelleeksi, että kuka lie taksvärkkipäiväläinen tässä on nyt hommiin päässyt.

14a4:n Hanna kirjoitti...

Oi voi tuota ilmoitusta. Toisaalta koska tuo on Design-Kaupan mainos, niin ehkä mainos itsessäänkin on yrittänyt olla niinqu Design;)

Mitä mieltä olet muuten Voima-lehden (www.voima.fi) logosta? Tuosta isojen kirjainten käyttämättömyydestä logossa metelöitiin muistaakseni jossain vaiheessa tuon lehden yleisönosastolla...Sitä en osaa itse pitää kauhean turmiollisena asiana.

Olen onnellinen siitä, että meillä oli yläasteella kielioppiasialle omistautunut opettaja! Tylsäähän se oli teininä, sitä en kiellä. Yliopistossa eräs kymmeniä vuosia virassaan toiminut lehtori suri sitä, etteivät nuoremmat ikäluokat osaa enää kirjoittaa. Hän epäili, ettei äidinkielen tunneilla opiskeltaisi kielioppia samalla intensiteetillä kuin aiemmin?

Ikolan Nykysuomen opas seisoo hyllyssä, hyvä pilkunviilaajan käsikirja;) Turhantarkka en tahdo kuitenkaan olla, en omalla enkä muiden tekstien kohdalla.

Liivia kirjoitti...

On myös sanoja, jotka haluan kirjoittaa tahallani väärin. Esim. aion sitkeästi kirjoittaa pizza, vaikka se on väärin.

14a4:n Hanna kirjoitti...

Samaa mieltä Liivian kanssa. Sain lukiossa noottia siitä, kun kirjoitin aineessa shampoo. Se on kuulemma SAMPOO suomeksi! Taisi lisäkseni koko muukin äidinkielen kurssin porukka tuijottaa opettajaa monttu auki...

Merruli kirjoitti...

Itse huomaan, kuinka äidinkielen oikeinkirjoitus -ja kielioppisäännöt alkavat kadota mielestä ja osaamani vieraat kielet alkavat syödä äidinkielen pohjaa. Saksa vaikutti jossakin vaiheessa lauseideni sanajärjestykseen siirtäen verbejä lauseen loppuosaan ja englannin tekemistä tuhoista en ole edes täysin selvillä. Kyllä, kielenhuoltoa siis tarvitaan.

Sari kirjoitti...

Pilkunviilaaja minäkin.
No, ranskaa puhuessa le ja la eivät AINA mene varman päälle, mut ... eisenniiväliioo. Siinä suhteessa minua ei haittaa ollenkaan, jos vastapuoli korjaa.
Kirjoittaessa tarkistan sitten vaikka sanakirjassa.

Sujuvasti, lyhyesti, ytimekkäästi ja oleellisessa pysyen - sanomisen taito, jota kaikilla ei vaan ole. Sen huomaa sähköposteissakin joskus.

Tuija kirjoitti...

Hehheh, pakko tunnustautua ainakin pikkunipoksi minunkin. Kirjoitan työkseni, joten on pakkokin kiinnittää huomiota omaan kirjoittamiseen, mutta kyllä se tulee myös selkäytimestä. Ja isän perintönä (tuskin geenien välityksellä sentään, paitsi ehkä taipumus kielelliseen ilmaisuun), isäni on aina ollut sangen kärkäs tarttumaan sekä puhuttuun että kirjoitettuun kieleen: pahinta hänelle on ns. latteus, kliseet, itsestäänselvyyksien toisto ja toisaalta epäloogisuus. Ja sitten jotkut tosi kuluneet ja laajalle pesiytyneet vakiokielioppivirheet. (Hohhoijaakin isäni ylikärkkäydelle, aivan samalla tavalla ärtyvä ja nenääni tuhautteleva en haluaisi olla). Mutta toisaalta on myös totta, että kieli elää, sekä puhuttu kieli että oikeinkirjoitussäännöt. Ystäväni on äidinkielenopettaja ja oikeastaan sangen liberaali, ja hän on kantapään kautta opetellut myös tietoisuutta monien ihmisten eritasoisista ja todellisista luki-ja hahmottamisvaikeuksista. Ja häneltä olen esim. oppinut, että pilkutussäännöt tai -suositukset, miten vaan, ovat muuttuneet sitten meidän kouluvuosiemme. Ihan jokaisen konjunktion eteen, ihan jokaisessa tapauksessa ei enää pilkkuja suositella laitettavan.

Mutta joo, ilmoituksen kieliasussa olisi viilaamista, mutta hei, ne ovat muotoilijoita ja tuskin ovat tarkastuttaneet ilmoitusta kieli-ihmisellä. Välinpitämättömyyttä, luki-ongelmaa, kiirettä, englannin mallia (isot alkukirjaimet kaikissa otsikon sanoissa) tai kaikkien yhdistelmää? Oli mitä oli, voisin hyvin mennä Design Joulumyyjäisiin (itsekseni naureskellen, mielessäni ajattelisin, että design-joulumyyjäisiin). Kiitokset vinkistä! Minua tuossa ilmoituksessa kyllä vaivaa eniten, että ilmoitus on niin vanhahtavan tyylinen, ei kovin innovatiivista joulumyyjäisilmoitussuunnittelua.

Sori tämä hehtaarikommentti.

Anonyymi kirjoitti...

Minä huomaan kanssa virheet ja korjaan ne mielessäni. Virheet eivät kuitenkaan häiritse minua yhtään, ainoastaan jos niitä on todella paljon. Käsittämätöntä minusta on se, että jotkut kirjottavat pitkiä pätkiä ilman pilkkuja tai pisteitä, yhteen pötköön. En jaksa lukea sellaista.Itse kirjoitan puhekieltä, murrettani, oikoen ja lyhentäen, siis tekstini vilisee kielioppivirheitä ja puuttuvia sanoja. En kuitenkaan ole saanut palautetta kielioppijutuista, ehkä tekstini on kuitenkin sujuvaa virheistä huolimatta. Fast thinkereille tapani kirjoittaa on hyvin tavallinen, asia ja juttu pitää saaada nopeasti esille ennen kuin seuraava pukkaa päälle.

Sitten off topic, toivoisin sinulta kuvia paikallisista joulukoristuksista, mitä kaduilla on, valoista ja sen semmoisista.Jos siis saa vienon toiveen esittää. Olisi kiva nähdä jotain muunlaista Tampereen ainaisten samojen sijaan :)

Hannastiina

Ppi kirjoitti...

Hei vaan pilkunviilaaja! Ja naurattaa niin hirvittävästi, että putoan kohta tästä tuolilta :)

Ymmärrän ihan täysin. Koitan itse kovin kirjoittaa ainakin perusjutut oikein, mutta varmasti virheitä teen. Mutta esim. Aamulehdessä on joskus niin kökköjä alkeellisia virheitä, että oikein hävettää, siis puhutaan nyt vaikka näistä: yhdys sana, enään.

Eikä sydämeen mahdu kahta ämmää, tämän teki selväksi meille äikän ope jo joskus liitukaudella.

_hoya_ kirjoitti...

Olen nipo itsekin, siitäkin huolimatta etten osaa kirjoittaa. Yhdyssanavirheet on kamalia. Kamalinta on löytää jostain hesarista karkeita virheitä. Hävettää toimittajien puolesta!

Äidinkielenopettaja tartutti aikoinaan minuun kielipoliisin vian ;-)

Olina kirjoitti...

Olen aivan samanlainen! Myönnän auliisti olevani itse hieman lukihäröinen enkä osaa yhdys sanoja, mutta etenkin lehtien tekstit ja ilmoitukset käyvät hermoille. Puhumattakaan esimerkiksi poliitikkojen kielestä televisiohaastatteluissa (myös puhuttu kieli on kieltä, ei sitä ihan mitä tahansa voi solkottaa). Anglismit jylläävät jopa käännöskirjallisuudessa ja Kotuskin tekee vuosi vuodelta höllempiä kielenhuollon sääntöjä, jotta ylioppilaat selviävät kirjoituksistaan.

SAPETTAA.

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrän ja en ymmärrä.

Minusta on kamalaa, jos ihmisiä luokitellaan kirjoitetun tekstin mukaan. Itse kärsin jonkinasteisesta luki-häiriöstä ja sen johdosta kirjoitan ihan miten sattuu. Ärsyttää ihmiset, jotka tarttuvat vaikkapa keskustelupalstalla toisten kirjoitusvirheisiin.

Mutta sitten on erikseen ne tekstit, joissa räikeät virheet ärsyttävät minuakin. Kuvittelisi, että esim. toimittajat osaisivat kielioppisääntönsä, mutta ei niin vaikuta aina olevan. Tosin kuka niitä tekstejä sitten kirjoittaakaan...

Kieli myös elää ja muuttuu ja niin tulee ollakin. Ihan überärsyttävää on se, että takerrutaan jonkin sanan kirjoitusasuun. Niinkuin se shampoo tai pizza. Taivutusmuodot ja välimerkkisäännöt sentään pitäisi olla sääntöjen mukaisesti ainakin sellaisessa tekstissä, joka on virallista tai vaikkapa mainostekstiä....

Kielellä on myös mukava leikitellä. Mutta ennen sitä pitäisi osata ne kielioppisäännöt.

Itseäni huvittaisi kovasti lähteä opiskelemään uudestaan armasta kotimaan kieltämme, koska tiedän, että en hallitse kielioppia kunnolla. Se on ainoa este sille, miksi en kirjoita enemmän, vaikka haluaisin.

-junika-

Anonyymi kirjoitti...

Minua miellyttävät murteet ja sanojen vääntelijätkin, hyvinkin erilaiset verbaalisesti lahjakkaat ihmiset.
Kömpelö kielenkäyttö ärsyttää kyllä useasti, mutta monesti näen siinä myös humoristisia piirteitä.
Ilmoituksissa ja asiateksteissä pitää kielen olla tietenkin oikein.

Olen aina luullut, että olen sisäistänyt kieliopin hyvin, että oikein kirjoittaminen on kuin selkäytimestä valuva automaatio.
Nyt kun lapsestani on kasvanut kymmenvuotias kielipoliisi, en ole asiasta ollenkaan enää niin varma, pikemminkin todella epävarma, jään pohtimaan itsestäänselvyyksiäkin pitkään. Tuleekos tähän nyt pilkku vai tai eiku...
Kertaus lienee todellakin paikallaan!

(Pahimmat ja kummallisimmat tekstiviestit ja sähköpostit saan kuitenkin yliopistossa kielenhuoltoa opettavalta ystävältäni :D)
-Sari

barbro v kirjoitti...

Joo, eisenniinväliioo, mutta en edes kiertele: vähän typerältähän ihminen vaikuttaa, jos kirjoittaa kuin kaksivuotias (lukihäiriöisten ei toki pidä loukkaantuman).

Toisaalta sallin kyllä sellaisen, joka kieltä tuntee, sillä leikkiä. Kunhan se on harkittua, johdonmukaista ja ehdottoman perusteltua.

Anteeksi nyt, olen fennisti.

violet kirjoitti...

Desiree; sitä ei tietysti tiedä (kirjoista kun puhutaan) että ovatko jotkut "virheet" sittenkin tyyliseikkoja ja tahallaan silleen jätettyjä.

Maiju; mielestäni en ehtinyt vielä perustella juuri lainkaan. Ihan vasta alkuun pääsin!

ruut; sitä minäkin pelkään ettei minulle "uskallettaisi" kirjoittaa kun ihmiset tietävät tämän taipumukseni. Minusta nämä ihmisten keskinäiset meilit, pikku lappuset sun muut ovat aivan privaattialuetta, ja siellä saa kukkia ihan mikä vaan.

Nuttu; ei sentään, kenenkään puhekieleen en takuulla puutu.
Poikkeuksena pidän vain esimerkiksi julkisia puheita, esitelmiä tms. mutta siis tavallinen arkipuhe....Enkä mä nyt mene kenellekään esitelmöitsijällekään sanomaan että kuule käytit kummallista kieltä!

Liivia; niinpä oli, mutta 'ideoita' olisi kuulunut vielä samaan letkaan.

Eniten ihmetystä mussa aiheuttaa se ettei ole osattu kirjoittaa edes "suunnittelija". Katsokaa nyt, suunnitelija siellä lukee. Oikein kaksi kertaa...Yhden kerran on mennyt oikeinkin kyllä!

Hanna; siihen voima -esimerkki suhtaudun kuten sinä.
Ikola on munkin hyllyssä, mutta on niin vanhan painos että muutoksiakin on tullut.

Liivia; minä kirjoitan myös pizza koska se on alkuperäiskielellä niin enkä näe miksi muoto pitäisi sopeuttaa suomen kieleen.
Samoin kirjoitan aivan takuulla shampoo aina hautaan asti.

Merruli; sitä että vieraat kielet syövät suomea en ihan ymmärrä. En varsinkaan, ellei noita vieraita käytä lähes pelkästään. Tosin kai tämäkin (miten paljon vaikuttaa) riippuu ihmisestä.

Sari; ajattelen niin että kaikki muut kuin suomi ovat minulle vieraita kieliä ja sallin itselleni niissä paljon enemmän kuin suomen kielen kanssa.

Tuija; tyylisekoista voisi tietysti puhua enemmänkin vaikka kuinka. Minua ärsyttää ehkä aika paljolti samat jutut kuin isääsi;-)
Ihan hirmuisen kärkäs en ole, en jaksa.

Pilkkuvirheet ovat minusta ehdottomasti niitä viattomimpia ellei sitten kirjoiteta täysin putkeen vailla mitään välimerkkejä.

Kuten tuolla jollekin jo kommentoinkin niin minusta on ihan käsittämätöntä että ilmoituksessa lukee "suunnitelija" tai "klo."
tai "Suomalaista". Minusta nuo ovat niin alkeellisia mokia että alta pois.

Ja ne kaikki muutkin...

Hannastiina; kyllä minunkin mielestäni sopii kirjoittaa miten lystää omia tekstejään vaikka blogiin tai kirjeisiin tms.
Ajattelen että kun on kyseessä yhtään virallisempi tai julkinen juttu niin tarkkuus olisi paikallaan. Surullisinta on se kun ei ole sisältöä ja muotokin mättää.

Toiveen otan huomioon ja kuvaan jos sattuu eteen.

Ppi; "liitukaudella"..heh heh...

hoya; niin, voihan sitä olla ongelmia itselläkin ja silti voi olla kiinnostunut oikeakielisyysasioista. Tietoa saa jos on kiinnostunut hakemaan.

Olina; niin SAPETTAA toisinaan ja kovaa.
Ei tässä tietysti kenenkään henki ole kyseessä mutta kuitenkin.

junika; ei ei ja ei. Ei missään keskustelupalstoilla ole minusta fiksua tarttua tällaisiin. Tai siis morkata toisia tai keskittyä muotoon sisällön sijasta.

Kielellä sopii minusta oikein mielelläänkin leikkiä! Siihen kykenee kuitenkin (kuten sanoitkin_) oikeastaan vasta silloin kun tietää mitä rikkoo.
Tahattomat virheet eivät ole hauskoja vaan lähinnä surullisia. En minäkään ihmisiä arvota heidän tuottamansa tekstin perusteella mutten kiellä tätä: tietyn kuvan itsestään kukin antaa myös kirjoittamansa tekstin perusteella. (Enkä edelleenkään tarkoita nyt jotain keskustelupalstatekstejä vaan ajattelen vaikka työhakemuksia, firmojen julkaisuja, uutisteksiä, lehdistöä yleensä jne.)

Sari; puolustuksena ystävällesi: minusta tekstiviestien kieli on aivan oma lajinsa. Taloudellisuuteen pyrkiminen (mahd. vähän merkkejä) voi sitä paitsi luoda vaikka kuinka kekseliäitä ratkaisuja!

Pellon pientareella kirjoitti...

Oi, hienoa, mikä määrä hengenheimolaisia. Minäkin olen sitä mieltä, että nykyään nuoret eivät enää osaa kirjoittaa yhtä hyvin kuin ennen. Yhdyssanoja ei ole olemassa ja taivutusten kanssakin on ongelmia. Tämä hankaloittaa mm. työelämää, kun niille kielen osaajille tulee ylimääräistä työtä korjatessaan toisten mokia. Esimerkiksi minä jouduin aina oikolukemaan myyjän tarjouskirjeen johon tuotin asiasisältöä, kun hävetti ihan hirveästi se moska...

Anteeksi, mutta en löydä tästä postauksesta mitään ilmoitusta...? Olenko jotenkin sokea vai hölmö vai molempia?

Joola kirjoitti...

Ai kauhistus tuota ilmoitusta.

Olen naimisissa kielioppimiehen kanssa. Hänen gradunsakin käsitteli joitakin suomenkielen päätteitä taivutuksineen, kai - käsittääkseni.

Itse olen surkea. Jos pääsisin uudelleen kouluun, ottaisin ne punakynämerkinnät tosissani ja yrittäisin oppia jotakin. Mies välillä yrittää opettaa ja muistan pienen hetken uuden (vanhan) säännön, mutta sitten taas...

Mies kirjoittaa itse enää vähän. Eikä punakynäile enää minun kirjoittamisiani, kun minä kirjoitan nykyään paljon ja paljon myös väärin. Ei aika riitä, eikä kiinnostus, virheisiini, onnekseni. Vaikka olisihan se kiva oppia.

Mutta kirjoitin äidinkielestä laudaturin, vaikka eximiaakin olisi jo ollut tarjolla. Opettaja soitti ensimmäisen aineen jälkeen kaikille kotiin ja kertoi arvionsa ja mihin kiinnittää erityistä huomiota seuraavassa aineessa. Sanoi, että virheitä oli monta, liikaa, mutta toivoo, että lautakuntakin pitää kertomusta arvokkaampana. Ja se kai sitten piti, huh.

Asiasta melkein viidenteen, mitä kieltä poikasi puhuvat kanssasi?

Pellon pientareella kirjoitti...

Ai sori, tuossa sisällössä on linkki ilmoitukseen. Hyvän webbitavan ja käytettävyyden mukaista on tehdä linkit siten, että ne erottuvat leipäteksistä. Sitä voi säätää ulkoasun tyyleistä. Juu, nipo tässäkin (omaa alaani).

Linnea kirjoitti...

Täällä ilmoittautuu yksi kielipoliisi. Kieli ja sen taitaminen ovat se juttu, sivistys, jonka olen lapsilleni halunnut antaa. Välillä tunnen onnistuneeni, välillä helsinkiläinen vetelä puhetyyli ja sanojen lopputavujen nieleskely saavat raivostumaan. Minä en ole mutsi eikä meillä sanota pöydälll.

Riikka kirjoitti...

apua. tykkään Helsinki10:stä mutta ton ilmoituksen näkemisen jälkeen voisin melkein olla menemättä sinne enää ikinä... en aloita nyt kielipeleistä kun sitten en ehkä enää malttaisi lopettaa, mutta niin, et sinä ole ainoa.

Annika - Vaahteramäen lapset kirjoitti...

Täällä myös yksi pilkunviilaaja, vaikka myönnän kirjoittavani itsekin kökkökieltä (aika usein). Yhdys sana virheet särähtävät silmään erityisesti, varsinkin ilmoituksissa ja lehtijutuissa, joita lukiessaan odottaa moitteetonta kieltä. Se, mitä kukin itse kirjoittaa esim. blogiinsa, ja onko ne pilkut aina kohdillaan, on jokaisen oma asia. Minulla pilkut ovat usein pielessä. Myönnän sen. Antakee anteeksi. ;)

violet kirjoitti...

Pellon pientareella; ehdottomasti sitä mieltä minäkin että linkki pitäisi selvästi näkyä. Konstikasta tässä on se että itselläni nuo kaksi sanaa (tämän ilmoituksen) näkyvät eri värillä kuin leipäteksti. Ilmeisesti ei sitten teillä muilla (?). Minä en kerta kaikkiaan osaa noita säätöjä. Asetuksissa on ruksi kohdassa "vanha editori" mutta monen ominaisuuksista ovat kateissa. Uuteen en uskalla mennä kun niin moni on sanonut että on tehnyt paljon tuhoa taitamattomuuttaan.
Niin että jos osaat neuvoa minua niin olisin tosi kiitollinen.

Joola; puhun pojille aina vain suomea. Kun on kyse esim. läksyjutuista niin käytän sen verran ranskaa kuin on pakko koska kaikkea ei ole viisasta tai edes mahdollista kääntää eikä ranskan kielioppia esim. suomeksi voi kysellä;-)

Pojat puhuvat minulle enimmäkseen suomea mutta kun eivät muista sanaa suomeksi niin sanovat ranskaksi koska tietävät että ymmärrän. Sallin sen koska pidän tärkeimpänä sitä että me ylipäätään kommunikoidaan.

Linnea; joo, puhekielessä toki on myös paljon asioita jotka ottavat pannuun.Monia sanoja ja ilmaisuja.
Mulla on se hyvä juttu että poikani eivät takuulla käytä kuin niitä suomen kielen sanoja joita itsekin käytän. Muita malleja kun ei pahemmin ole.
Muistan kun yksi tuttu valitteli ettei jaksa kuunnella kun lapsi huutaa "tissin" perään. Silloinkin olin iloinen etten tuota sanaa suustani ole päästänyt kun en siitä tykkää;-)

Riikka; hassua muuten että niiden omilla sivuilla olevaa mainosta on hiukan korjailtu.Tosin vain pari juttua;-)

Annika; samoin minulle pilkut ovat aika hankalia. Tai en ole varma, voivat mennä oikeinkin.
Ainakin toisinaan.

violet kirjoitti...

barbrov; älä pyydä anteeksi. Sanoit oikeastaan sen mitä itse halusin mutten nössönä uskaltanut.

Merruli kirjoitti...

Ehkä kielenkäyttäjissä tosiaan on eroja myös siinä, kuinka helposti eri kielet häiritsevät toisiaan. Mainitsemani esimerkki saksan lauserakenteiden hiipimisestä äidinkieleeni on toki ajalta, kun vietin pitkän ajan pois Suomesta ja miltei kaikki kirjallinen viestintä tapahtui saksaksi.Kotiin palattua sain kommenttia, että puhuin oudosti. Tuo ongelma lienee jo poistunut.

Uskallan väittää, että osa oikeakielisyyden rappeutumisesta Suomessa, on jatkuvasti kasvavan englannin määrän vaikutusta. Kuulemme, luemme, viestimme sähköisesti ja viihdymme englanniksi.

Tarja kirjoitti...

Kotikaupunkimme ainoasta todellisesta linnasta julkaistiin kirja vähän aikaa sitten. Linna on kaupungin keskustassa ja tärkeä paikka monille ihmisille. Samantien kirja oli sanomalehdessä kritiikin kohteena huonon kielensä ja kaikenlaisten kielioppivirheiden takia. Siihen oli otettu pätkä kirjan tekstiä ja väistämättä tuli mieleen, että kirjaa ei ollut ollenkaan oikoluettu. Nyt huomasin lehdestä, että siitä on otettu uusi, korjattu painos samantien. Kalliiksi voi tulla tuollaiset hölmöilyt, jos ensimmäistä painosta ei voi käyttää ollenkaan.

Sohvi kirjoitti...

Nykyään viestitään niin paljon kirjoittamalla reaaliajassa, että kirja- ja puhekielen raja hämärtyy - niin on varmaan käynyt tuonkin ilmoituksen laatijalle. Itse en niin kovasti jaksakaan välittää tekstareiden, blogien yms. kirjoitusvirheistä tai lauserakenteista, koska pidän niitä puhekielenä. Kuitenkin myös kirjakieli on arvokas asia ja osa yleissivistystä.

Kömmähdykset eivät tee ihmisestä vähemmän arvokasta, mutta välinpitämättömyys ärsyttää. Ihmettelin esimerkiksi sitä, kun opettaja tyrmäsi närkästyneenä huomautukseni kielioppivirheistä koulumme portfoliokurssilla. Kuuluivat kuulemma äikän tunneille. Ymmärrän toki, että portfolioissa halutaan keskittyä sisältöön, mutta luulisi muodonkin olevan tärkeä, varsinkin jos lähettää tekstinsä jonkun virallisen tahon nähtäväksi. Ties vaikka siellä onkin vastassa joku nipottava kielipoliisi!

Junika kirjoitti...

Sitä minunkin piti vielä kirjoittaa, että kirjoitettu teksti toki LUO mielikuvaa sen kirjoittajasta. Olipa kyse tekstiviestistä, sähköpostiviestistä tai blogista. Puhumattakaan niistä firmojen nettisivuista.

En itse (osaa) muotoseikkoja tai pilkkuvirheitä kytätä, mutta kyllä minuakin sisältöön liittyvä homssuisuus, epäloogisuus tai muuten huono kieli "ärsyttää". Ärsyttää on turhan voimakas termi, mutten osaa nyt toisinkaan kuvata. On blogeja, joita en jaksa toista kertaa mennä lukemaan, koska tekstistä syntyy lukijaa huomioimaton kuva.

Mainitsit kirjoissa esiintyvät kirjoitusvirheet ja pohdit, että kyse voi olla tahallisesta tyyliseikasta. Minun mielestäni sen täytyy kuitenkin olla selkeästi tyyliseikka ja sen kyllä oivaltaa muista raameista. Jos se virhe iskee silmään eikä tarjoa mitään lisäarvoa, täytyy kyseessä olla virhe.

-junika-

Maija kirjoitti...

Minä taidan lukeutua ihan tähän samaan joukkoon, ja tuolle mainokselle hymähtelin itsekin siihen ensimmäistä kertaa törmätessä. Yleensä hymähtelyni on kuitenkin aika huvittunutta, enkä ota asiaa niin vakavasti. (En siis jättäisi menemättä myyjäisiin, jonka mainoksessa on kirjoitusvirheitä.)

Itse pyrin noudattamaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä, ja usein tarkistan oikeinkirjoitukseen liittyviä juttuja, kaikkeahan ei voi muistaa. Tykkään kuitenkin hassutella kielellä, ja eri yhteyksissä kirjoitan erilaiseen tyyliin. Itse hyväksyn myös sen, että kieli muuttuu, tietyissä raameissa tosin.

Oma suosikkini on ajatusviivan vahtaaminen, useinhan sen tilalla käytetään yhdysmerkkiä. Tämä tietysti johtuu lähinnä siitä, että tietokoneiden näppäimistössä ja tekstinkäsittelyssä ajatusviivan touttaminen on tehty vähän hankalaksi. Esimerkiksi tässä kommenttilootassa en osaa käyttää ajatusviivaa, näppäinkomentokaan ei toimi. Blogitekstiä kirjoittaessa se sentään onnistuu :D

Joku täällä mainitsi internet-sanan kirjoitusasusta. Kielitoimisto on jo muutaman vuoden ajan pitänyt molempia versioita hyväksyttävinä. Itsekin tykkään kirjoittaa sen pienellä alkukirjaimella.

Anonyymi kirjoitti...

Mieliaiheitani, kiitos. Mielessäni puutun usein toisten virheisiin, nostanko omaa osaamistani, ehkä. Mutta en voi sille mitään, kuulen ja näen virheet. Kielioppivirheet ärsyttävät, suomen kielen köyhtyminen ja lyhentyminen on mielestäni myös todella valitettavaa.
Joitakin esim.: puhekielessä se, joka on usein muodossa se, kuka, pahimmassa tapauksessa partitiivimuodossa se, ketä. Relatiivipronomin käyttö on puhekielessä vähentynyt, sen on korvannut kysyvä pronomini, vaikka ei ole kysymyksestä kyse. Puhekielessä on yleistynyt muoto joutua/pystyä nousta, oikea muoto on vielä toistaiseksi nousemaan.
Lukusanaa ei taivuteta subsantiivin edessä, 50 talossa.
Tuossa mainoksessa verbimuoto oli monikossa, oikea muoto yksikössä.
Kuin -sana ei aloita sivulausetta > ei eteen pilkkua.
Esimerkkejä olisi paljon. Oi, miksi en ole ammatiltani oikolukija!
Merja Helsingistä

scaredy-cat kirjoitti...

Minussa on aina ollut hiukan pilkunviilaajan vikaa, ja koska aion ammatikseni askarrella sekä suomen - että englanninkielisten tekstien parissa, se on tietenkin hyvä asia. Viime aikoina tosin olen havahtunut siihen, että pitäisi joko mennä uudestaan suomen kielioppikurssille (jossa tuli oltua usein hiukan poissaoleva, vaikka paikalla olinkin) tai muuten vain ottaa kielioppikirja kauniiseen käteen: englannin kielen huoleton pilkutus on tarttunut suomenkieleeni.

Poikaystäväni on kyllä pahempi/parempi pilkunviilaaja kuin minä, jos asuisimme yhdessä, saisi oikolukea kaiken suomenkielisen tekstin.

Minua on viime aikoina ärsyttänyt erityisesti kulovalkean lailla leviävä tapa kirjoitta päivämäärät "3.12". Tuota on alkanut näkyä jo vähän "virallisemmissakin" teksteissä kuin blogeissa, ja se ärsyttää minua melkein enemmän kuin itsestään selvien yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen (jotkut yhdyssanat ovat kyllä minullekin hiukan haastavia, sen myönnän).

Ihanaa, että viilaajia on muitakin!

Anonyymi kirjoitti...

Hei jos sää olisit Facebookissa, niin siellä näitä ihanaisia kielikukkasten viljelijöitä riittää!Yleensä informaatio on tasoa:"join juuri isonkupillisen Rooibos teetä ja senkanssa nautin domino-keksejä iso-isäni kanssa." Näin kirjoitettuna. Ah, tätä hyötyinformaation tulvaa... ; )
Maria

Celia kirjoitti...

Mielenkiintoinen aihe ja keskustelu.

Paljon on sanottu ja asiaa.
Itselleni on parhaiten jäänyt mieleen eräällä kirpputorilla näkemäni ilmoitus jossa luki:
Naisten Kolleke Paidat puoleen hintaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

tämä aihe on ikikiinnostava.

Omia suosikkejani kieli-ilmaisuista:

1. vauvojen college vaatteet, niissähän pitäisi viettää päivä päiväkoti Campuksella :))

2. Turussa viljellyt: nämät maksavat…

3. uuden vuoden tienoilla:
Myytävänä raketeita

Katilein kirjoitti...

Ääh. Aika kamala.
Minä tunnustaudun myös nipoksi, vaikka (omaksi järkytyksekseni) huomaan usein omassa kielessäni virheitä.
Jotkut eivät ymmärrä arvostaa oikeakielisyyden vaalijoita ja ne jotkut ovat usein juuri niitä, jotka eivät ole taitavia kielenkäyttäjiä.

Blogissasi nautin (kuvien ja sisällön lisäksi) juuri siitä, että tiedän sinun hallitsevan suomen kielen.

Luulisi, että yksi median tärkeimmistä funktioista olisi pyrkimys oikeakielisyyteen. Virheet tekevät median epäuskottavaksi, on kyse sitten kirjoitetusta tai digitaalisesta mediasta.

Kiitos tästä näkökannasta. Minua ilahdutti!

Merja kirjoitti...

Oivoi. Taidan olla vielä nipompi kuin sinä. Mua harmittaa jopa blogeissa yhdyssana- ja kielioppivirheet, erityisesti sellaisissa jotka muuten ovat kauniita visuaalisesti närästää jos kieli onkin vähemmän täydellistä, erityisesti jos yhdyssanat on pielessä.. Juu, onhan ne blogit itsekunkin omaa omaisuutta, mutta silti..

Toinen juttu mitä monesti pohdin on se, että onko pakko kirjoittaa englanniksi blogissansa jos sitä ei oikeasti osaa. Huono englanti kuulostaa niin surkuhupaisalta..

violet kirjoitti...

Voi hitto.
VAstasin loppuihin kommentteihin pitkästi ja painoin ne hevon kuuseen.
Vai hevonkuuseen;-)

No, uudelleen, lyhyemmin:

Merruli;Olen ollut Suomesta pois oikeastaan vuodesta -95 eikä mulle ole kuin yksi ihminen sanonut vuosien varrella että puheeni kuulostasi erilaiselta kuin ennen. Olen siitä tosi iloinen sillä en halua liittyä siihen "hoono soomi" -kerhoon joilla on jo neljän kuukauden oleskelun jälkeen kauheita ongelmia muistaa omaa kieltään;-)

Tuo mitä sanot englannin vaikutuksesta suomen kieleen on varmaan totta. Esim. Ranskassahan ollaan paljon paremmin "turvassa" englannilta mm. dubbauksen takia.

Tarja; loistoesimerkki siitä mitä tapahtuu toisinaan. Varmasti on tullut tuon projektin yhteydessä puheeksi että olisiko sittenkin kannattanut....

violet kirjoitti...

Sohvi; jospa se opettajasi on itsekin hiukan epävarma suomen kielen suhteen? Helppo sitten sanoa että ei kuulu mun oppiaineeseen! Minusta kieli ja viestintä kuuluu ihan kaikkeen.

Junika; mulla on myös noita blogeja. Olen ehkä yrittänyt lukea mutta jättänyt sikseen kun ei kulje.

violet kirjoitti...

Maija; mietin olisinko jättänyt menemättä ilmoituksen vuoksi. Luultavasti en, jos juttu olisi tuttu jo ennestään, tietäisin mistä on kyse, tietäisin että asia kiinnostaa. Luultavasti kyllä, sen sijaan, jos olisin vain nähnyt ilmoituksen ilman mitään muuta taustatietoa asiasta.

TArkoitan ettei ilmoitus ainakaan minussa minkäänlaista kiinnostusta olisi herättänyt. Tai no, korkeintaan olisin halunnut nähdä sen kirjoittajan, jos mahdollista.

violet kirjoitti...

Merja Helsingistä: niin, tuossa oli verbimuoto monikossa JA sen lisäksi isolla alkukirjaimella jostakin ihmeen syystä...

Scaredy-cat; selvitätkö tuota päivämääräasiaa lisää kun en ole varma tajusinko. Olen itse oppinut että kirjoitetaan 27.11.2009 - mutta ehkä tarkoitat nyt jotaki muuta.

Maria; hyvä syy pysyä edelleenkin Lärvikirjasta kaukana. Joo, "iso-isä" ja kuten tuossa ilmoituskessakin "uniikki-mallistoja".

violet kirjoitti...

Celia; tuo on jo aika liikuttava.

Anonyymi; nämät maksavat??? Raketeita? Varmaan myös jotkat maksavat.

Katilein; ihan ensinnä suurkiitos tuosta mitä sanoit blogiini liittyen.
Kielen vaalijoita ei arvosteta koska on niin paljon helpompi iskeä nipo-leima päähän sellaiselle, jonka ehkä huomaa puhuvan ihan asiaa. Helpompaahan se, kuin että vaivautuisi omaa kirjoittamistaan tutkailemaan.

Merja; no hyvä on, myönnän. Minuakin vaivaa blogeissakin tuo juttu, mutta sillä erotuksella (vaikka tällaisiin ilmoituksiin verrattuna) etten asiasta ko. blogeissa tai muuallakaan mainitsisi. Olen kai yhden kerran takertunut johonkin sanaan ja voi sitä myrskyä vesilasissa.

Vieraalla kielellä en alkaisi kirjoittaa. En katso pystyväni kirjoittamaan ruotsiksi, ranskaksi tai englanniksi niin hyvin että kieli olisi elävää, virheetöntä ja vielä minun näköistäni.

Anonyymi kirjoitti...

Huomenta Suomesta,

Kiinnostava aihe. Itse kärsin, kun huomaan unohtaneeni niin paljon sääntöjä. Enkä ole kuin vasta nelikymppinen, kammottavaa.

Otsikko tämän aamun Hesarissa: Viekää Camusitkin pesästä

:-))

Maria

Riikka kirjoitti...

Osui ja upposi. You nailed it.

violet kirjoitti...

Maria; onneksi voi palauttaa mieleen jos haluaa/ehtii. Jos olet se Maria kuin luulen niin tiedän että elämässäsi on juuri nyt muutakin, toki;-)
Ai Camusit. Mitähän se oikein mahtaa ollakaan!

Riikka; hauska kuulla.

aurinko ja kuu kirjoitti...

Voih... Tiedän kirjoittavani väärin!Ilmoittaudun ja tunnustan.
En muista sääntöjä enkä ehdi lukemaan niin paljon kuin haluaisin.
Se häiritsee minua.Tieto siitä, että pilkut ja yhdyssanat ovat väärin nolottaa ja harmittaa.Tietoni eivät riitä niitä itse tarkistamaan, vaan annan kirjoituksen soljua tunteella ja joudun luottamaan siihen, että koulusta on selkärankaan jotain tarttunut.
Haaveilenkin kirjoittaja -kurssista...
Nimim. yo-kirjoituksissa 27 pilkkuvirhettä!

Anonyymi kirjoitti...

Violet: En taida olla juuri se Maria, mutta minunkin elämässäni on nyt justiin sitä muuta... Ja luulin, että nämä asiat sentään olisivat olleet selkäytimessä, hittolainen! Pitääkö tässä elämässä kaikki asiat kerrata (puhisen täällä pilkku silmäkulmassa)?

Olen seurannut puoleensavetävää (vai puoleensa vetävää, ehkä sekä että :-) palstaasi jo ainakin vuoden päivät, mutta nyt vasta tuli kommentoitua ensimmäistä kertaa. Mielessäni kommentoin vähän joka päivä.

Maria

violet kirjoitti...

Aurinko ja kuu; minusta on hyvä alku se että tietää puutteensa ja toivoo muutosta. Siihen älä kuitenkaan sorru että alkaisit mielessäsi jotenkin alentaa arvoasi tuollaisen asian takia. On jo sinänsä arvokasta että on jotakin sanottavaa!
Muotoa voi halutessaan (ja jos tulee mahdollisuus) sitten hioa vaikka justiin jollakin kurssilla tai muuten.

Maria; aha, no ei se mitään. Joku toinen sitten!
Kiva kun kommentoit.
Tuosta puoleensavetävätä tuli mieleen juttu lukiosta. Siellä oli yksi poika joka ei mitenkään tajunnut miksei voi sanoa "odotan mielenkiintoisena kirjettäsi".
Hänen kielikorvaansa tuo ei mitenkään loukannut. Olin iltalukiossa ja tuo oli sellainen nelikymppinen mies. Muistan miten opettaja yritti selittää että voit sanoa että "odotan mielenkiinnolla" tai "kiinnostuneena" mutta ei että "odotan mielenkiintoisena"...ja joku valopää huusi luokan perältä että "niin, koska et ole tippaakaan mielenkiintoinen".

MaaMaa kirjoitti...

Mua ärsyttää eniten pilkuttomat ja pisteettömät kirjoitukset, noin yleisesti. Tai jos käytetään liikaa kysymys- ja huutomerkkejä.
Ja tuossa linkittämässäsi ilmoituksessa mun verenpaineen nostaa otsikko. Ei voi olla totta! Joulu Myyjäiset. Ei tarkoita mitään!

Aihetta hieman sivuten: mulla menee usein puheessa numerot sekaisin. Jos joku vaikka sanoo numeron 26 niin helposti kirjoitan 62. Ja toisinpäin. En ymmärrä miksi. Kun olin kaupassa töissä niin oli monta sekaannusta, kun kerroin asiakkaille hinnat väärin...

Viilarin sukua kirjoitti...

Sanomalehdissähän ei ole enää oikolukijoita, jotka tarkastivat kieliasun ennen painamista ja sen kyllä huomaa. Sitten on vielä nämä tv-ja radiotoimittajat, jotka kysyvät haastateltavaltaan (siis YHDELTÄ henkilöltä)esim. "Oletteko olleet.., syöneet.., käyneet tms.?" Luulisi, että koulutukseen kuuluisi sen verran kielioppia,ettei tuommoisia mokia tulisi.

Punamulta kirjoitti...

Täälläkin on yksi pilkunviilaaja. Monessa muussakin asiassa kuin vain tekstissä. Mutta erityisesti minua häiritsee juuri se, että joissakin "yleisissä", kaikille suunnitelluissa jutuissa lukee jotakin ihan päätöntä tai että siellä on kirjoitusvirheitä... Lehtijutut saavat minut voimaan pahoin. Ja meinasin saada hyppyhepulin kun eräästä lastenkirjasta selvästi puuttuu jostain kohdasta tekstiä... Minun mielestäni koko kirja on piloilla ja mietinkin, että mihin siitä pitäisi tehdä reklamaatio :/.

Olen joskus todennut (kylläkin vähän vitsinä), että minun olisi pitänyt ruveta joksikin oikolukijaksi, koska kaikki virheet hyppivät silmilleni teksteistä... :)

Tosin eihän se siihen jää. Sydäntäni riipaisee aina kun kuuntelen musiikkia ja joku soittaa väärin. Tai laulaa. Siksi en itse pahemmin laula, koska ääneni ei riitä vaatimustasolleni, ei sitten niin ollenkaan :). Ja nämä olivat siis vain joitakin esimerkkejä pilkunviilaajan elämästäni... :)))).

Pellon pientareella kirjoitti...

Tuosta linkin väristä. Linkkisi väri on ehkä erivärinen sen vuoksi, että siinä pätee sääntö "napsautetun linkin väri" (olet käynyt linkin kohteessa). Eli tarkista Ulkoasu / Kirjasimet ja värit, ja siellä tsekkaa ja muuta tarvittaessa sekä "Linkin väri" että "Napsautetun linkin väri" - molempien tulisi olla erivärisiä kuin leipäteksti. Jos ei auta, niin voit laittaa vaikka sähköpostia, niin yritän auttaa edelleen.