keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Pidän - en pidä
Huomasin että Sting on tehnyt talvilevyn. Ei joululevyä (luojan kiitos!) vaan talvilevyn. Teki hän mitä hyvänsä niin pidän. Riittää että hän puhuu tai kävelee lumisten puiden välissä. Pidän siitäkin. Katsokaa pidättekö te. Hän on minun suosikki viisikymmentäkahdeksanvuotiaani.
Sen sijaan en pidä siitä etten enää tajua oikein mitään siitä miten tänne pitäisi kirjoittaa. Tarkoitan nyt tätä teknistä puolta. Kaikki on kummallista. En löydä entisiä nappuloita entisistä paikoista enkä osaa kohta enää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
26 kommenttia:
Älä lannistu! Me pidetään siitä mitä sä teet. Kyllä ne napit sieltä löytyy ennemmin tai myöhemmin.
Mun suosikki viiskytkahdeksanvuotias on Äiti!
Laura; olen niitä jotka menevät muutoksista enemmän tai vähemmän sekaisin. Yritän nyt tajuta miten toimia.
Äitisi noin nuori? Tai niin, olethan itsekin minua nuorempi. Omani on 72. Itse voisin olla mummu noin teknisesti ottaen;-)
No just! siis sama outous mullakin ja kuvatkin vääntyi ja vääristyi. hyvä että muillakin, siis hyvä = etten ole täysin tumpelo. jaettu tumpeloituminen on puolikas?! Jospa se tästä. Täytyy tsekata suosikki viisysisi levy! Luin siitä myös mutten ole vielä kuullut. Fanitin nuorena kovastikin.
edit: viisKASI. annoin vuoden lisää herralle. No se on pientä siihen verrattuna, että kerrain väitin miehelleni erään julkisuuden henkilön kuolleen. Olin siinä käsityksessä jotenkin...Sitten pari viikkoa siitä uutisestani olimme hesassa ja tämä hlö käveli vastaan suojatiellä. Arvaa olenko saanut siitä lähtien aina julkkisten kuolinuutisia kertoessani vinon kysymyksen: siis onko tää nyt oikeesti kuollut vai samalla lailla kuin xx??
Juu kyllä se munkin suosikki on. Ainoa mies jonka teininä teippasin seinälleni. Enkä ollut huomannut että hänkin on basisti, ennen kuin mieheni sanoi. Mulla on ollut kummallinen tiedostanmaton veto näköjään aina basisteihin:)
En ole kauheasti seuraillut Stingin nykytekemisiä, tuosta levystä kyllä luin. Ja kesällä yritin lukea hänen itsekirjoittamaansa elämänkertaa, mutta ihme kyllä kyllästyin aika alkumetreillä jo. Jotenkin se ei kulkenut.
Savu; niin ja sitten kun en ole ollenkaan varma että blogini näyttää muille samalta kuin se näyttää omalla ruudulla...kun katson kannettvalta niin teksti on erilaista, esimerkiksi...
Suosikki viiskasini lauloi tässä hiljan yhdessä ohjelmassa varsin viehättävä musta villamyssy päässä.
Ei mikään tekonuorekas rap-pipo vaan semmonen...myssy.
Liivia; on roikkunut munkin seinällä. En ole yrittänytkään hänen elämäkertaansa mutta jotenkin olen huomannut että harvoin ne hyviä on kenenkään kirjoittamana tai kenestäkään.
Mikä tekniikassa on vikana, onko bloggerissasi jotain häikkää?
Ihana Sting, talvilevykin käy. Joululevy olisi ollut ehkä jo vähän liikaa..
Mutta tuo parta - ei sovi, vanhentaa. Mutta on makuasia pitääkö parroista vai ei, minä en pidä.
Me pidettiin ylä- asteella ystäväni kanssa Stingistä esitelmä, kun oli molempien suosikki. Muistan, kun löydettiin selitys Stingin nimelle ja päätettin aloittaa sillä tarinalla koko juttu. Harmittaa, kun en saa päähäni mitä biisejä soitettiin esitelmän lopuksi.
Tykkään kyl vieläkin Stingistä. Ei siitä voi olla tykkäämättä.
Sooloilija; on jotakin...ei ole missään enää niitä kohtia missä voi tekstityyppiä, kokoa sun muuta vaihtaa, tai että onko teksti keskellä vai reunassa jne. ja paljon muuta...Ihan arpapelillä menee.
Ja kun siirrän kuvan Picasasta Bloggeriin niin yhdessä vaiheessa en enää näe kuvia siinä vaan ne ovat ohjelmointikieltä eli tekstinä (tai jotain, en osaa näitä termejä).
En ole mikään "partafani" sillain että "miehellä pitää olla parta".
Stingillä saa kyllä minusta olla ihan mitä vaan, ei pilaa miestä.
Omallakin on parta ja on parempi sen kanssa kuin ilman;-)
Celia' ei voi olla tykkäämättä. Sympaattinen on minusta ensimmäinen sana mikä tulee mieleen. En osaa ajatella että hän tekisi jotain niin tökeröä etten tykkäisi enää. Joitakin vaivaa ne hänen sademetsäjuttunsa mutta ei minua.
Kuuntelin Stingiä yläasteella, nykyään musiikkimaku on hiukan eri, mutta kyllä kiinnostaisi kuulla uutta tuotantoa.
Vanhempani tykkäävät ja tuo levy voisi olla aika passeli joululahja :)
Sympaattinen tuli heti mieleen hänestä myös. Tykkään. Meillä on jotain vanhoja levyjä, en edes muista mitä. Enkä muista kappaleiden nimiä. Kuuntelen vain kun haluan leijua rauhassa.
Kaunis tuo oksa!
Kuuntelin juuri tuota Stingin talvilevyä, kun joku naistenlehti siitä kirjoitti. Sytyin kaikelle muulle, paitsi en nyt musiikille juuri tällä levyllä. Tosin en kuunnellut kaikkia biisejä ja ehkä oli keskittymishäiriötä. Eli pidän - en pidä.
Tykkään kanssa, soinnistaan ja ulkonäöstään :)
Hassua, mietin viime viikolla että mitähän musiikkia sitä soittais. Laitoin Spotifyyn Stingin ja kuuntelin sitä koko päivän. Kuinka paljon hän onkaan tehnyt musiikkia!
Sting tuli mieleen sinun ansiostasi. Olen sen jostain listaltasi lukenut. Olisiko vanhan blogin puolella... :)
Pidän!
Nuorena olin ihan rakastunut... vähän vieläkin :)
Komea hän on, oih !
PS! 25 v-na olivat minusta maailman kauneimat miehet Sting, Remu Aaltonen ja Jorma Uotinen...:)))
Olen kuunnellut Stingiä yläasteelta saakka(siis aikasta kauan jo...) ja aina vain pidän.
Talvilevy kuulostaa kyllä mahtavalta!
Johtuuko nappuloiden hukkuminen uudesta tekstieditorista? Sen saa nimittäin vaihdettua asetuksista takas vanhaan :) .
Minä en olen vanhaastaan varsinainen Sting-fani, vaikka olenkin pitänyt "ihan kiva" -mielellä. MUTTA. Dowland-levy iski minuun ja tämä talvilevy iski myös ja niin lujaa, että menen kuuntelemaan häntä livenä yhteen talvikonserteista. Että sellainen hulluus iski, tykkään ihan älyttömästi. Aito ja avomielinen muusikko se mies, partaseikat minulle yhdentekeviä.
Marikalle, mulla oli aika sama miesmaku:) Nuo kaikki on edelleen kauniita!
minja; mun musiikkimakuni on aika suurilta osin sama kuin parikymmentä vuotta sitten ja ennenkin. (Oho.) On toki koko ajan tullut lisää.
Olen iloinen siitä ettei Sting yritä pusertaa mitään teinipopparijuttua enää. Eteenpäin sano.
himalainen; en osaa kuunnella mitään vain taustalla tietämättä heti kaikkea mahdollista;-) Sopii silti hyvin leijunta musiikiksi.
Leena Lumi; ja ellei pidä tuon levyn musiikista niin onhan kuitenkin aina...herra itse;-)
Ilolla katselen ja kuuntelen hänen haastatteluitaankin.
Sanctuary; nyökyttelen...
Neiti Nimetön; kuinka paljon onkaan, niin...
VArmasti on vanhassa blogissakin ollut ja uudessa kans. Joulun aikoihin olen tuupannut ainakin Gabriels Message -biisin ainakin, joka on nyt uudella levylläkin (tosin aivan erilainen versio).
marika; minustakin on komea muttei makea. Näyttää mukavalta ihmiseltä.
Pirjo; jotkut asiat pysyy.
Miia_Rebekka; veikkaan sen nimenomaan siitä johtuvan mutta vaikka renkkaan niitä nappuloita ees taas ja jätän asetuksen siis vanhaksi niin ei vaan ole se sama vanha.
Tuija: KADE! MEnetkö Parisiiin joulukuussa....? Myönnän että katselin lippuja...
Liivia; mitäs sitä makuaan vaihtamaan.
Sting, joka arkiaamu seuranani lenkilla, siina loppuvaiheessa. Taytyy katsastaa tuo uusi.
Ja onhan tuo matkassa kulkenut, sielta 80-luvulta, pysyvaa on tama yhteiselo.
Aioin ensin Pariisiin, mutta kun jäin jahkailemaan yön yli, liput olivat jo menneet tai niin ainakin konserttipaikan systeemi näytti. Seikkailen siis Baden-Badeniin, jänskää. Ja olen jo valmiiksi hurmiossa, pystynköhän edes paikan päällä kuuntelemaan mitään...
Uusi julkaisutyökalu on siis tullut kaiketi tännekin. Ei ole todellakaan kovin yhteistyökykyinen ei.
Minulla on ollut Sting-kausia, aika montakin. Mutta nyt on ollut kohta neljä vuotta täydellinen katko. En ole kuunnellut musiikkiaan lainkaan. Jokohan taas uppoaisi.
Nuo marjat ovat kuin viimeksi ostamiani kivihelmiä, kauniita ja jotenkin epätodellisia.
pikkujutut; tämä uusin ei ehkä taivu lenkille (tai miksei!) mutta minusta nautittavaa muuhun tarkoitukseen.
Tuija; en useinkaan ole kateellinen mistään kun ei se oikein mitään hyödytä mutta nyt olen!
Olen Stingin kerran nähnyt tuhannen vuotta sitten ja olihan se!
Merruli; epätodellisia marjoja, totta.
Mulla on joidnekin muiden artistien kanssa kausia. Sitten on näitä aina-pinnalla -tyyppejä.
Siellä minun omalla listallani siis.
Hmm, aloin oikein miettiä, että muistinko väärin äitini iän, kun viiskytkahdeksan tosiaan kuulostaa kovin nuorelta.
Mutta oikeassa olen.
Taitaa olla aikuisuuden merkkejä, kun 58 v. tuntuu nuorelta! ;)
Laura; minusta on uskomatonta se miten monenlaisia vaikkapa nyt juuri 58-vuotiaita voi olla.
Toiset ovat ihan mummoja mieleltään.
Lähetä kommentti