tiistai 5. tammikuuta 2010

Ripeää






Sunnuntaina kävi niin että olin tulossa kaikessa rauhassa puistosta poikien kanssa kun näin erään kaupan ikkunassa takin alennusmyynnissä. Se on kauppa josta löytäisin koska vain itselleni vaikka mitä ja se oli takki jota olen kytännyt jo elokuussa ensimmäisen kerran.
Nyt lupasivat puoleen hintaan.
Annoin avaimet pojille, käskin mennä kotiin siihen ihan lähelle ja lupasin tulla aivan pian.
"Äiti vain katsoo"...
Kotona lapset olivat sanoneet että äiti meni ostamaan nahkatakin - ja oikeassa ne olivatkin. Elämäni toinen uutena ostettu nahkatakki. Ripeästi napattu, viimeinen, minun kokoani. Aika paljon hienompi kuin se ensimmäisestä kesätyöpaikan tilistä ostettu silloin kahdeksankymmentäluvulla....
Iloitsen ihan kauheasti!
***
Osaisinpa toimia yhtä nopeasti tuon elokuussa aloittamani ihmisnukkea muistuttavan kissantekeleen kanssa. Tyyppi on edelleen päätönnä, mutta häntä sen sijaan ulottuu vaikka kuusi kertaa kaulan ympäri.

19 kommenttia:

Merruli kirjoitti...

Erittäin pätevän näköinen rotsi. Tuo vihreä vuori on piste iin päälle. Upeaa, että odottelu kannatti tällä kertaa ja sait haluamasi vieläpä edukkaampaan hintaan.

violet kirjoitti...

Merruli; toisinaan mietin että onko se vähän mautonta blogissaan esitellä ostoksiaan mutta tulin siihen lopputulokseen että kai sitä ny saa riemuita joskus!
Vihreä ohut villavuori on justiin sopivan karmeen värinen, oikein se piste i:in päällä.
OIkealla hinnalla en ikimaailmassa olisi ostanut, siksi en oikeastaan edes odotellut sillain "tietoisesti"...Niinpä ihmettelin itsekin miten nopeasti sitä pystyykään tekemään päätöksen ihan vaan kun näkee että jaahas, miinus 50...

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hyvä ostos! Onnea kovasti. Rohkeus palkitaan, hyvä kun päätit nopeasti.

Voi, kun löytäisin minäkin jotakin! Inhoan alemyyntien ryysistä ja tavaramäärää, josta en osaa etsiä mitään, koska kaikkea on liiiiikaaa.

t:minjo

Ulla kirjoitti...

Hauska takkilöytö! Joskus tulee suurin ilo sellaisesta ostoksesta mitä on pitkään harkinnut ja pohtinut ja jahkaillut, ja sitten löytää jonkun oikein hyvän tai saa haluamansa lopulta. Heräteostosten kanssa on kahtalaista. Joskus voi tulla hyvä löytö, useammin huti..

Minna kirjoitti...

Miinus 50 on minun suosikkituotemerkki kautta aikojen! Vaikka suurimman osan vaatteista ostankin kirppiksiltä. Hauskalta vaikuttaa tuo kissatekele. Onko se tehty yhdestä kappaleesta? Minun sormet jo syyhyävät ompelemaan, en ole koskenutkaan ompelukoneeseen koko pitkän joululoman aikana.

RouvaHoo kirjoitti...

Upea löytö, joskus onnistaa. Itseäni onnisti viime vuonna, kuolasin marraskuusta lähtien kirkkaanpunaista takkiani ja helmikuun loppualeista nappasin sen 70% alennuksella: samoin kuin sinulla, viimeinen kappale ja mun kokoa!

Kiedo kissan häntä turbaaniksi niin pääset vähemmällä pää vaivalla ;o)

Aurinkoiselta satujen saarelta pikkupakkasessa
Heljä

eilen tänään huomenna kirjoitti...

Sen vain tietää jo kaukaa kun omansa löytää. Hyvä kun maltoit odottaa.

...Ihmiskissan metamorfoosi tuskallinen...

violet kirjoitti...

minjo: on hyvä, kyllä!
En mene mihinkään muualle koska en halua ryysiä enkä tarvitse mitään. Ei sen puoleen ole enää rahaakaan.

Ulla; joo, toisaalta tää oli heräteostos ja toisaalta ei.
Ilman hinnanalennusta en olisi koskaan ostanut enkä oikeasti tarvitse. Mutta...

Minna; nauroin tuolle "vaatemerkille"!
Kissa on tehty ompelukoneella useammasta osasta. ihan karsee olio.

RouvaHoo; kiitos turbaanivinkistä! Kissan tilaajalle (mun pienempi poikani) kelpaa ihan varmasti sekin vaihtoehto.

eilentänäänhuomenna; en malttanut odottaa vaan marttyyrinä unohdin liian kalliin hinnan vuoksi.
Kannatti silti!

Katariina's Living kirjoitti...

Tosi ihana takki! Onnea hyville ja nopeille kaupoille:)

Liivia kirjoitti...

Hyvä hyvä. Silloin pitää tarttua kun on tilaisuus ja takki on hieno.
Itselläni on samantyyppinen, yksi parhaimpia ostoksiani.
80-luivun nahkatakit, no joo. Ensimmäinen varsinainen työpaikkani oli nahkatakkikauppa, muistan sen ajan takit varsin hyvin. Ja sen hajun, luulen, ettei hasjuaistini ole siitä vieläkään täysin tokeentunut.

Annika - Vaahteramäen lapset kirjoitti...

Onnea uudelle takille! Usein parhaat ostokset ovat spontaaneja, hyppää kyytiin -ostoksia. Näin ainakin minulla. Tyylikäs takki!

Anonyymi kirjoitti...

Sympaattinen tuo kissantekele <3 Se on jotenkin niin inhimillinen päättömyydessään.

T. Desiree

pikkujutut kirjoitti...

Onnekas olit!

Nykyinen ostostyyli on juuri samanlainen kuin takkisi osto. Ja viela parempi jos prosentteja loytyy hintalapusta.

Ppi kirjoitti...

No kuules, näitä sattuu kohdalle aika harvoin ja silloin tartutaan, kun kohde sitä tyrkyttää :)

Mulla kävi samoin syksyllä erään kirpparinahkiksen kanssa, enkä miettinyt onko 24 euroa liikaa vai ei. Tattis ja moro.

Vilijonkka kirjoitti...

onpa hyvan varinen, sellainen joka muuttuu muiden vaatteiden mukaan! ma olen ns. aina unelmoinut mokkatakista, mutten ole koskaan sopivaan kirppareilla tormannyt. lukioaikoina ompelin sentaan mokkaliivin itselleni, mutta minne lie kadonnut, mittojen muututtua. nyt tulikin mieleen, etta jospa kotona voisin teettaa nahkatakin, taytyy ruveta selvittamaan lomilta palattua. sulla kavi joka tapauksessa hyva tuuri!

Satu kirjoitti...

Hieno! Onneksi olkoon! :) Ja kaikkea hyvää sulle tähän vuoteen, Violet!

Anonyymi kirjoitti...

Makee takki! Kunpa minäkin löytäisin :)

terveisin Pandice

Riikka kirjoitti...

Hieno takki. Onko se vihreä?

violet kirjoitti...

Hei kaikille!

Tiedoksi että kissa sai eilen pään (ja viikset ja kaikki, kaulaliinankin!) ja että takki on musta (noir, black) vaikka kuvassa on kuin ei olisi.
Voi lauhdu sää että saan pitää.